jamk.fi

Mikaela Lindfors on pohtinut näitä asioita moneen kertaan. Hän on valmistunut JAMKista tradenomiksi muotiliiketoiminnan kärjestä ja mielenkiinto ympäristövastuuta ja erityisesti vaateteollisuuden vastuullisuutta kohtaan syntyi jo opintojen alussa. Työharjoittelupaikan taitava nuori nainen sai arvostetusta design-talosta, Samu-Jussi Kosken luotsaamasta naistenvaatteita sekä kodintuotteita valmistavasta Samujista. Samujille hän teki myös opinnäytetyönsä.  

Vastuulliset tekstiilit, onko niitä?

YMPÄRISTÖVASTUUN asioihin pureutuminen on pinnalla: yritys osallistui viime keväänä Copenhagen Fashion Summitiin, joka on maailman suurin kestävän muodin tapahtuma. Päivien aikana teemaa pohdittiin aktiivisesti ja myös Samujilla haluttiin selvittää vastuullisuuden tilaa. Onhan vastuullinen muoti haastava käsite: muodin luonteeseen kuuluu jatkuva muutos, jossa vanha korvataan nopeasti uudella. Isoimmat kysymykset koskevat tehtaiden työolosuhteita ja tuotannon synnyttämiä ongelmia.

– Tuotanto- ja hankintaketjut ovat todella monimutkaisia vaatebisneksissä, Lindfors toteaa.

Ympäristövastuun peruspilarina Samujin vaatetuotannossa pidetään laadukkaiden ja muotoilultaan kestävien vaatteiden suunnittelua ja valmistusta. Laadukkailla materiaaleilla ja pitkäikäisellä muotoilulla halutaan pidentää vaatteen elinkaarta. Samujin vaatteet ommellaan varsin lähellä, Virossa ja Liettuassa: EU:ssa toimintaa rajaavat tiukemmat ympäristölainsäädännöt ja usein myös yhteiskunnan asettamat eettiset paineet ovat kovemmat. Mitä kauemmas Suomesta mennään, sitä vaikeampi on materiaalin alkuperää ja työntekijöiden oloja selvittää.

MITÄ MATERIAALEJA kannattaisi suosia, jos haluaa pukeutua puhtaalla omallatunnolla? Luonnonkuituja ja tekokuituja on vaikea asettaa ympäristövaikutusten kannalta paremmuusjärjestykseen, koska niiden valmistuksen ympäristövaikutukset ovat erilaisia. Puuvillan viljelyyn liittyy useita ongelmia, sillä se kuluttaa runsaasti vettä sekä vaatii paljon torjunta-aineita ja keinotekoisia lannoitteita.  Luonnonmukaisesti tuotetun puuvillan käyttö voi vähentää tuotteen ympäristövaikutusta merkittävästi. 

pesu

on vaatteen elinkaaren kuormittavin vaihe

PESU ON hieman yllättäen vaatteen elinkaaren kuormittavain vaihe: Yksi koneellinen pyykkiä kuluttaa jopa 20 litraa vettä ja 600 kWh sähköä, minkä lisäksi pesuaineet rasittavat ympäristöä. Vaate myös kuluu pesussa, jolloin sen käyttöikä lyhenee. Samujin mallistoissa käytetään runsaasti villaa mm. siksi, että materiaali puhdistuu hyvin tuulettamalla ja pesuja tarvitaan harvakseltaan.

– Ympäristön hyvinvointia ajatellen hyviä valintoja resurssi-intensiivisyytensä puolesta ovat hamppu ja lyocell. Pellava taas on luontaisesti antibakteerinen, mikä tarkoittaa, että se ei vaadi pesua kovin usein.  Mutta jos kaikki ihmiset pukeutuisivat vain pellavaan ja suurin osa kuitutuotannosta keskittyisi siihen, kannattaa miettiä, mitä tapahtuisi luonnon monimuotoisuudelle? Lindfors heittää.

Tekstiilijätekasat kasvavat

TEKSTIILIJÄTTEEN määrä Suomessa on 16,8 kiloa henkilöä kohti vuosittain ja määrä kasvaa.  Tällä hetkellä suurin osa tekstiilijätteestä päätyy kaatopaikalle

– Samuji käyttää edellisten sesonkien ylijäämäkankaitaan erityisesti tuotannon prototyyppi- ja mallikappaleissaan, Lindfors kertoo. Useat muotialan yritykset heittävät kuljetuksessa ja varastoinnissa käytettävät ripustimet pois, mutta Samujilla ne on päätetty kierrättää ja lähettää lajittelun jälkeen takaisin tehtaille käyttöön.

Yhtenä ekotekona Samuji tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden palauttaa malliston käytetty vaate ja saada alennusta seuraavasta ostosta. Vaatetta ostaessa kannattaakin miettiä, onko tuote niin kestävä ja ajaton, että se voisi saada uuden elämän jonkun toisen kaapissa.

Mikaela Lindfors työskentelee edelleen Samujilla, tulevaisuudessa hän haluaisi keskittyä entistä enemmän vastuullisuuteen ja lisätä asiakkaiden tietoisuutta sen osa-alueista:

– Kuluttajien tietoisuuden lisääminen ja asenteiden muuttaminen on yksi muotiteollisuuden ja kestävän kehityksen keskeisistä teemoista, hän päättää.

Mitä vastuullisuus merkitsee brändin isälle?

Suunnittelija Samu-Jussi Koski vastaa

Minkälaiset ovat omat kulutustottumuksesi, pohditko vastuullisuutta ostoksilla ollessasi?

Ehdottomasti pohdin. Ostan aika harvoin, ja kun ostan, ostan yleensä laadukasta. Jos vaate ei vaikuta laadukkaalta, niin jätän sen mieluummin ostamatta.  Olen kiinnostunut tietämään myös, missä vaate on tehty ja se kertookin usein jo kaiken olennaisen.

Kokeeko suunnittelija tuskaa siitä, että samaan aikaan kun tekstiilijätekasat kaatopaikoilla kasvavat, suunnitellaan ja valmistetaan uusia vaatteita? Mitä ajatuksia tämä herättää?

Kokee, mutta olen käynyt itseni kanssa “Jaakobin painin” asiasta ja päätynyt siihen, että voin itse vaikuttaa prosessiin sekä valintoihin tekemällä ajallisesti ja laadullisesti kestäviä vaatteita vastuullisesti. Lisäksi Samujilla on aloitettu vastikään vaatteen kaarta pidentävä Samuji Circular- ohjelma, jonka tarkoituksena on edelleen lisätä vaatteen käyttöikää. 

Vaatekauppojen, tuotteiden ja brändien tarjonta on valtava. Mihin neuvoisit erityisesti kiinnittämään huomiota ennen ostopäätöstä?

Jos haluaa toimia vastuullisesti, kannattaa kiinnittää huomiota materiaaliin, valmistuspaikkaan ja myös hintaan. Aina korkeampi hinta ei tietysti takaa laatua eikä vastuullisuutta, mutta jos paidan hinta on 4,90€ niin jokainen ymmärtää, että jossain tuotannon kohdassa joltain riistetään. 

TEKSTI PAULIINA HIETALAHTI, KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN