jamk.fi

Vakituisten työntekijöiden lisäksi Teeleidi työllistää vaikeasti työllistyviä: henkilöitä, joilla ei ole ollut tarvittavaa koulutusta tai edellisestä työjaksosta on sairastumisen tai muun syyn takia pitkä aika. Teeleidissä on usein myös oppilaitosten harjoittelijoita ja oppisopimuskoulutettavia.
 

Kaiken kaikkiaan meillä on ollut parikymmentä harjoittelijaa tai työkokeilussa olevaa, summaa yrittäjä Anne Savela.

– Teeleidi on ollut hyvä starttipaikka monelle. On hienoa nähdä, miten vaikkapa työsuhteen alussa arka henkilö on työkokeilun aikana oppinut ja rohkaistunut asiakaspalveluun. On ollut hienoa auttaa ihmisiä havaitsemaan, että siivet kantavat.

Vastuullisen yrittäjän ei tarvitse olla hyväntekijä

– On selvää, että yritystoiminnan tulee olla liiketaloudellisesti kannattavaa. Se tarkoittaa, että yrittäjä joutuu tekemään valintoja myös vastuullisuuden suhteen. Joutuu esimerkiksi valitsemaan käyttääkö liikenevän rahan toiminnan kehittämiseen vai vaikkapa henkilökunnan virkistäytymiseen. Tärkeää on toimia niin, että yritys pyörii ja että henkilöstöllä on töitä vielä kymmenenkin vuoden päästä, Savela tietää.

YRITTÄJÄN ON sitouduttava tekemään pitkäjänteistä työtä ja tunnettava vastuunsa myös henkilöstöä kohtaan. Teeleidissä myös työntekijät vaikuttavat sitoutuneilta.

–Meidän työyhteisö on innostunut työstään, ja välillä saan muistuttaa heitä työajan päättymisestä! Savela hymyilee. 

Teeleidin työntekijät tuntevat esimiehensä. Jos Annella on huono hetki tai stressaantunut olo, he kiikuttavat hänelle hänen lempiteetään - ja samalla tarjoavat rauhoittumishetken.

–15 minuutin pysähtyminen teen ääreen voi lopulta säästää aikaasi ja lisätä tehokkuuttasi, tietää Savela.

TEELEIDIN TEET on valmistettu Teeleidin oman reseptiikan mukaan. Tee tulee Saksasta yrityksen yhteistyökumppaneilta, jotka ostavat sen teen tuottajamaista. Teeleidissä tee pakataan kuluttajapakkauksiin ja myydään joko jälleenmyyjille tai suoraan kuluttajille. Teeleidillä on noin 30 jälleenmyyjää. 

–Viikoittain meiltä lähtee 500 teepussia jälleenmyyjille, iloitsee Savela.

Hinnastakin jo tietää: hyvä ei ole halpaa. Mutta asiantuntija erottaa hyvän teen muustakin kuin hinnasta.

–Pienet teekylät esimerkiksi Kiinassa tuottavat laadukasta teetä ja viljelijät saavat oikeudenmukaisen korvauksen. Korkeilla vuorenrinteillä olevat teekylät ovat kaukana saasteista ja tee kasvaa hyvin ilman lannoitteita. Afrikan ja Intian teelaadut eivät välttämättä ole aina niin eettisesti tuotettuja, pohtii Savela. 

–Eri seuduilta tulevat teelehdet näyttävät erilaisilta. Ja niistä näkee, onko ne kerätty käsin vai koneella. Teen maussa on eroja, hyvälaatuisesta teestä riittää makua useampaan kuppiin.

Luomumerkki ei sen sijaan ole yksiselitteinen laadun tai vastuullisuuden tae.

–Luomuleima takaa, että viljelijä ei käytä lannoitteita, mutta samaan aikaan valtatie voi kuitenkin mennä teepensaiden vieressä

Kahvia Teeleidissä ei tarjoilla

Anne onkin saanut monen kahvinjuojan kokeilemaan jotain uutta teelajia. Anne on itse ollut jo 15 vuotta ilman kahvia. Nyt hän muistelee kauhulla aiempia työpaikkojaan, joissa bulkkikahvia ryystettiin kiireellä samalla kun riennettiin paikasta toiseen. 

Anne ei kuitenkaan tuomitse kahvinjuojia eikä liikaa hifistele teen kanssa. Hänen kanssaan tulee olo, että teestä olisi paljon opittavaa, mutta teestä voi nauttia vaikkei kaikkea tietäisikään.

–Alun perin pidin enemmän maustetuista teelajeista, mutta nykyään juon yleensä maustamatonta - ja se tulee nauttia aina valkoisesta kupista. Kun työskentelee päivät monenlaisten tuoksujen ja makujen kanssa, kaipaa jotain hyvin pelkistettyä.

TEELEIDIN ASIAKKAILLE on halutessaan tarjolla tietoa teestä ja teekulttuurista.

–Jos asiakas on tottunut käyttämään hunajaa, pyydän häntä ensin maistamaan teetä ilman sitä. Yritän hienovaraisesti ohjata asiakkaitani teen aitoon makuun. Hunaja on hieno tuote, mutta tee ei sitä kaipaa, hymyilee Savela.

–Maitoa en tarjoile vihreän teen kanssa, vaikka asiakas pyytäisi. Siinä menee raja.

Suomeen musta tee tuli Venäjän ja Karjalan kautta

SUOMALAISET OVAT kahvinjuojakansaa. Suomeen musta tee, tsaikka, tuli aikoinaan Venäjän ja Karjalan kautta. Kun Suomi itsenäistyi, idän vaikutteista haluttiin eroon ja oli trendikkäämpää suosia eurooppalaista kahvilakulttuuria. Niinpä suomalaiset jättivät teen ja siirtyivät kahviin. 

Kiinassa, jossa teellä on valtavan pitkät perinteet, on havaittavissa tällä hetkellä samaa suuntausta: länsimaalaisuutta ihannoidaan ja pikakahviloita pidetään trendikkäämpinä kuin teehuoneita.

Teeleidi on vahvistanut Jyväskylän teekulttuuria jo kolmen vuoden ajan. Nyt Savelaa kiinnostaisi avata teehuoneita myös muualle Suomeen. 

–Teeleidin brändin vieminen eteenpäin franchising-periaatteella olisi hienoa. Nyt kun olemme saaneet Lutakon Leidissä kokemusta ja oppineetkin virheistämme, niin konseptia voisi viedä muuallekin. Siihen tarvitaan oikeanlainen tila ja oikeanlainen henkilö. 

Oikeanlaisen tilan löytäminen on nyt ajankohtaista myös Jyväskylässä, sillä Teeleidin vuokrasopimus Lutakon Leidissä on päättymässä. Teeleidille haetaan parhaillaan uutta toimitilaa. 

 

Teeleidi Jyväskylä

TEKSTI PAULA PASANEN, KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN