jamk.fi

JAMKissa kestävää gastronomiaa opettavan Pauliina Silvennoisen mukaan villiyrtit ovat nyt pinnalla ruokakeskusteluissa ja teema nousee esiin myös opetuksessa. Luonnon kasvien ja marjojen käyttö sekä vastuullisuus kiinnostavat. Silvennoinen innostui aiheesta niin paljon, että kouluttautui puutarhuriksi työn ohella tietääkseen aiheesta mahdollisimman paljon. 

– Villiyrteissä on runsaasti ravinteita ja ne kasvavat puhtaina luonnossa. Omiin suosikkiyrtteihini kuuluvat mm. vuohenputki, nokkonen ja mesiangervo. Kasveista kerätään nuoret lehdet ja versot, sillä niissä on enemmän ravinteita. Villiyrtit kuuluvat jokamiehen oikeuden piiriin eli ne ovat vapaasti kaikkien kerättävissä, Silvennoinen kertoo. 

Valtaosa yrteistä säilyy hyvin sellaisenaan pakastimessa tai kuivattuna eivätkä vaadi erikoiskäsittelyä. Nokkosta voi halutessaan myös ryöpätä. Nuoria terveitä lehtiä kannattaa pilkkoa pieneksi valmiisiin annospusseihin, jolloin käyttö on helppoa. 

- Villiyrttien paras poiminta-aika ajoittuu touko–kesäkuulle, jolloin muut luonnon antimet eivät ole vielä poimintavalmiita.  Ainekset löytyvät usein jo kotipihalta, mutta teiden varsilta yrtit kannattaa jättää poimimatta. Kasvien tunnistus on helppo aloittaa tunnetuista peruskasveista. Kuten sienestyksessä, opettele kaksi uutta lajia vuosittain, niin pääset harrastuksessa hyvään alkuun. Keräilyyn voi jäädä koukkuun! 

Tutustu nyt niin trendikkääseen hortoiluun!

Yleisimmin käytettyjä villiyrttejä

Nokkonen ja vuohenputki: 

Käytetään kypsennettäviin ruokiin, erityisesti tomaatti- ja kananmunaruokiin. 

Mesiangervo: 

Luonnonaspiriini, josta valmistetaan usein teetä. Sisältää Suomen luonnonkasveista eniten parantavia ainesosia. Kukkia voi käyttää leivonnassa, kuivatettaessa maku muuttuu hunajaiseksi.

Vesiheinä eli pihatähtimö: 

Raikas ja hernemäinen, sopii salaatteihin. 

Siankärsämö: 

Hieman pippurisen makuinen, käy kalan ja salaatin päälle. 

Maahumala: 

Pienet lehdet sopivat salaattiin.

Lähde rohkeasti kokeilemaan villivihanneksia!

Vihulaissipsit

Kerää kauniita isoja nokkosenlehtiä. Huuhtele pölyt pois ja kuivaa salaattilingolla tai kevyesti talouspaperilla. Asettele lehdet leivinpaperin päälle pellille. Voitele nokkoset oliiviöljyllä ja lisää päälle sormisuolaa. Paista uunissa 150 asteeseen noin 5-7 minuuttia oliivinruskeiksi ja rapsakoiksi. Suoraan suuhun ja nauttimaan!

Mesiangervojäätelö

kourallinen mesiangervonkukkia
3 dl maitoa
1 dl sokeria
1 dl glukoosisiirappia
3 munankeltuaista
2 dl kuohukermaa

Laita mesiangervonkukat kulhoon ja kaada maito kukkien päälle. Peitä kulho kelmulla ja laita jääkaappiin yöksi. Laita mesiangervot, maito, sokeri ja glukoosisiirappi kattilaan. Kuumenna liemi kiehumispisteeseen. Siivilöi mesiangervot pois liemestä ja jäähdytä liemi. Vatkaa keltuaiset ja kerma erikseen vaahdoiksi, yhdistä vaahdot keskenään. Kaada maitoseos kermaseokseen ja laita pakastimeen jäätymään. Vatkaa jäätelöä pari kertaa jäätymisen aikana.

Vuohenputkisalaatti

 2-3 kourallista pieniä vuohenputken lehtiä
Muutama ketunleipä
2-3 kevätsipulin vartta
2 päärynää kuutioituna
1-2 dl mansikoita viipaloituina
2 rkl kylmäpuristettua neitsytoliiviöljyä
puolikkaan luomusitruunan mehu
Suolaa ja mustapippuria
1 dl auringonkukan- ja kurpitsansiemeniä

Huuhdo ja kuivaa vuohenputken lehdet. Silppua sipulit ja kuutio päärynät. Sekoita ainekset keskenään.

Tee kastike öljystä ja sitruunamehusta, mausta suolalla ja pippurilla. Kääntele kasvikset salaatin sekaan ja nostele joukkoon ketunleivät, viipaloidut mansikat ja siemenet.

Reseptit: www.hortoilu.fi