jamk.fi
9.4.2015

Torpparikysymys historian ja tilastotieteen valossa

Petri Jussila. Tilastomies torpparien asialla. Edvard Gyllingin maatalouspoliittinen ajattelu ja toiminta suurlakon ja sisällissodan välissä. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto, suomen historia. 2015.

Valtaosa suomalaisista sai elantonsa maataloudesta 1900-luvun alussa, mutta yhteiskunnallisten ryhmien väliset erot olivat suuret. Maanvuokraajien taloudellinen tilanne oli epävarma ja juridisesti heidän asemansa oli epäselvä. Vielä huonommassa asemassa oli maaseudun työväestö.

Petri Jussila tutki väitöskirjassaan Suomen sosialidemokraattisessa puolueessa vaikuttaneen filosofian tohtori, tilastotieteilijä ja valtiopäivämies Edvard Gyllingin maatalouspoliittista ajattelua ja sitä, mikä vaikutus hänellä oli puolueeseen ja suomalaiseen yhteiskuntaan.

Väitöstutkimus täsmentää Gyllingin roolia SDP:n johtavana maatalous­poliittisena asiantuntijana.
”Gylling oli tutkija ja poliitikko, joka uskoi marxilaisen teorian mukaisesti maan sosialisoimiseen, mutta oli tätä ennen valmis torpparien itsenäistämiseen. Toisaalta hän peilasi maaseudun kysymyksiä historian kautta. Hän oli tehnyt muun muassa väitöskirjan torpparikysymyksestä. Gylling oli taustaltaan myös tilastotieteilijä, joka nojasi analyyseissään tilastoihin”, Jussila toteaa.

Maatalouden ongelmat veivät osaltaan Suomea sisällissotaan, jonka jälkeen Gylling siirtyi Karjalan neuvostotasavallan johtajaksi. Sodan jälkeen säädettiin torpparilaki, joka oikeutti vuokratilalliset lunastamaan tilansa halutessaan.

Takaisin