jamk.fi
8.4.2015

Seuraava hittipeli Game Labista?

Uusi pelikehityskeskus aloitti toimintansa Jyväskylässä. Jyväskylä Game Lab kokoaa yhteen pelikehityksestä kiinnostuneet opiskelijat ja työttömät. Toiminnan keskiössä ovat pelitiimityöskentely ja tiimien sparraus. Peli-ideoiden tekijät saavat tukea osaamisensa kehittymiseen pelialan ammattilaisilta. Toiminnassa hyödynnetään JAMKin ja Jyväskylän yliopiston osaamista. Samalla testataan ja luodaan uusia, ketteriä oppimismuotoja korkeakoulujen pelialan opetuksen tueksi. 

Savonia-ammattikorkeakoulun muotoilun opiskelija Heini Hakanen ja Jyväskylän yliopiston tietotekniikan opiskelija Joni Salminen työstävät peli-ideaansa, joka on tarkoitus esitellä muille Jyväskylä Game Labin ”labralaisille” ensimmäisen työskentelyviikon päätteeksi. Sen jälkeen kasataan varsinaiset tiimit ja aletaan hioa parhaita ideoita.

Hakasta kiinnostaa erityisesti pelisuunnittelun visuaalinen puoli. Salminen on aikaisemmin tehnyt itsenäisesti erilaisia peliprojekteja ja syventynyt pelisuunnittelun eri osa-alueisiin. Molemmat hakivat Jyväskylä Game Labin ensimmäiseen viiden kuukauden pelikehitysjaksoon tavatakseen muita pelisuunnittelusta kiinnostuneita ja oppiakseen lisää suunnittelusta.

Tammikuussa 2015 toimintansa aloittaneen pelikehityskeskuksen taustalla on Jyväskylä Game Lab -peliala kansainväliseksi liiketoiminnaksi monitieteisellä ja -taitoisella alueellisella yhteistyöllä -ESR-hanke, jonka rahoitus tulee Keski-Suomen ELY-keskukselta Vipuvoimaa EU:lta 2014–2020 -ohjelmasta. Muita rahoittajia ovat Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitos, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy.

”Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat opiskelijat ja työttömät. Tavoitteena on luoda uudenlaisia menetelmiä pelialan opetuksen tueksi Keski-Suomen korkeakouluissa”, kertoo projektiasiantuntija Hanna Hauvala.

Yritykset positiivinen sivutuote

Game Labiin valitut saavat käyttöönsä paitsi Juomatehtaan modernit työtilat myös ammattitaitoisen ohjauksen ja sparraustiimin. Sparraajiksi on lupautunut alueen korkeakoulun henkilöstön lisäksi paikallisia ja muualla toimivia peliyrittäjiä ja -suunnittelijoita.

”Sparraajat valitaan tiimien tarpeiden mukaan. Joku­ voi tarvita apua käsikirjoitukseen, toinen taas äänisuunnitteluun. Itse toimin labramestarina ja lähitukihenkilönä, joka on aina paikalla”, tutkimusavustaja Jonne Harja toteaa.
Luvassa on myös useita seminaareja, jotka ovat avoimia kaikille pelialasta kiinnostuneille. Seminaarivieraaksi on tulossa myös kansainvälisiä nimiä.

Harja korostaa, että vaikka Game Labissa pääpaino on uuden oppimisessa, mahdollisten yritysideoiden syntyminen on positiivinen sivutuote. Labralaiset saavatkin tietoa siitä, miten omaa ideaa voi viedä eteenpäin ja mistä löytää rahoitusta.
”Sijaintimme Juomatehtaalla, Jyväskylän Yritystehtaan kyljessä on mitä parhain”, Hanna Hauvala korostaa.

Omien vahvuuksien tunnistaminen tärkeää

Game Labissa rohkaistaan labralaisia miettimään omia vahvuuksiaan ja rooliaan tiimissä. Siten tiimeihin saadaan kasattua mahdollisimman monipuolisesti osaamista.

Joni Salminen toteaa, että toisaalta suomalaiset pelitalot ovat aika pieniä, jolloin voi olla hyväkin hanskata monia eri osa-alueita. Jyväskylän yliopiston tietojärjestelmätieteen opiskelijaa Tuukka Korhosta kiinnostavat pelisuunnittelun eri osa-alueiden lisäksi pelimaailman ansaintamallit ja yrittäjyys.
”Animointiin minulla ei sen sijaan ole resursseja”, Korhonen toteaa.
Entiselle nokialaiselle Timo Arnalle tutuinta pelisuunnittelussa on 3D-grafiikka. Tietotekniikkaa opiskellut Arna oli mukana JAMKin pelinkehittäjäkurssilla, jossa tehtiin demoversio 3D-pelistä.

Mikä sitten on labralaisten mielestä seuraava pelimaailman hitti? Korhonen uskoo, että mobiilipelaaminen lisäntyy entisestään. Monet hyvät kaupalliset pelit ovat yksinkertaisia, koukuttavia, hauskoja ja ilmaisia ladata.
Salminen uskoo Virtual Reality -laseja hyödyntäviin peleihin ja kilpailullisiin moninpelattaviin videopeleihin sekä indiepelien suosioon.
”Seuraava hittituote syntyy täällä Jyväskylä Game Labissa”, hän hymyilee.

Teksti Pia Tervoja
Kuvat Petteri Kivimäki

100
miljardia euroa

Peliteollisuuden globaali arvo vuonna 2014 oli lähes 100 miljardia euroa.

2200
henkilöä

Peliala työllisti Suomessa noin 2 200 henkilöä vuonna 2013. Työntekijämäärä tuplaantunut vuodesta 2009.

3500
henkilöä vuonna 2020

Pelialan arvioidaan työllistävän Suomessa vuonna 2020 lähes 3 500 ihmistä.

400
työpaikkaa tavoitteena

Jyväskylässä pelialalla oli vuonna 2014 noin 80 henkilöä. Tavoitteena on saada aikaan 400 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä.

Peliala lukuina (yllä)

Lähde: Tekes, Neogames, Jyväskylän pelialan tilannekatsaus

Hauvala Hanna

Projektipäällikkö, Project Manager
LIKE T&K, Research and Development
Liiketoiminta, School of Business
+358 405769174
Näytä lisää

Karhulahti Mika

Lehtori, Senior Lecturer
Global Competence, Global Competence
Liiketoiminta, School of Business
+358405668036
Takaisin