jamk.fi
9.4.2015

Opettajan omasta lukivaikeudesta voi tulla työkalu opetustyöhön

Eila Burns. Tertiary teachers with dyslexia as narrators of their professional life and identity. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto, kasvatustiede. 2015.

Opettajan dysleksia eli lukemis- ja kirjoittamisvaikeus on monella tavalla yhteydessä opettajan työhön ja käsitykseen itsestä opettajana. Vaikka opettajan lukivaikeudesta usein vaietaan ja se on jopa arkaluontoinen asia, kokemus voi parhaimmillaan tuottaa osaamista, josta on hyötyä työssä.

Eila Burns tutki väitöskirjassaan toisella ja korkea-asteella olevia opettajia, joilla on lukivaikeus. Tutkimuksessaan hän selvitti, miten opettajien omat kokemukset vaikuttavat työn tekemiseen ja opettajuuteen. Tutkimusmenetelmänä oli narratiivinen haastattelu.

”Lukivaikeus tuo työhön haasteita, mutta ne voi myös kääntää eduksi ja työvälineeksi. Omat kokemukset tuovat herkkyyttä ja kykyä ymmärtää sekä tukea sellaisia opiskelijoita, joilla on erilaisia oppimisvaikeuksia”, Burns toteaa.

Lukivaikeus voi sen sijaan tuottaa haasteita tehtävissä, joissa vaaditaan nopeaa tiedon käsittelyä ja prosessointia. Olennaista opettajan työssä menestymiselle on kehittää toimintatapoja, joilla voi vastata työn haasteisiin. Työtapoja täytyy aktiivisesti kehittää ja päivittää.

Burns korostaa, että lukivaikeus edellyttää sekä henkilökohtaista prosessointia että työyhteisöltä monimuotoisuuden johtamista, jotta henkilökunnan ja opiskelijoiden kyvyt saadaan hyödynnettyä.

Takaisin