jamk.fi
7.4.2015

Maamassojen kierrättämisellä miljoonasäästöt

Suomi kulkee maamassojen kierrätyksessä jälkijunassa, vaikka kierrätyksellä ja uusiokäytöllä olisi mahdollista säästää suuria summia. JAMK on mukana kehittämistyössä, jonka tavoitteena on lisätä resurssiviisautta maansiirto­toiminnassa.

uomessa käytetään kiviaineksia, eli soraa, hiekkaa, kalliomurskeita ja sepeliä, noin 100 miljoonaa tonnia vuosittain. Pelkästään julkisessa rakentamisessa käytetään maa-aineksia yhden kuorma-autollisen verran jokaista asukasta kohti vuodessa.

Määrä on Euroopan korkeimpia. Tämä johtuu siitä­, että Suomi on asukaslukuunsa nähden laaja maa ja meillä on kattava tieverkosto. Maamassojen kierrätys on Suomessa kuitenkin vähäistä. Kierrätyksen määrä kaikesta käytetystä kiviaineksesta on noin yhden prosentin luokkaa.

Toisessa ääripäässä on Saksa, missä käytetään lähes pelkästään kierrätys- ja uusiomateriaaleja. Saksassa kiviaineksesta hyödynnetään jopa 95 prosenttia uudelleen, eli läjitykseen päätyy vain viisi prosenttia.
Maamassojen hallinnan järkeistämisellä olisi mittavat taloudelliset vaikutukset. Maamassojen hinnasta 90 prosenttia on kuljetuskustannuksia, ja tulevaisuudessa maamassoja joudutaan kuljettamaan loppusijoitettavaksi entistä kauemmaksi. Jyväskylän kaupungin vuosittaiset kuljetuskustannukset ovat noin 1,3 miljoonaa euroa. Kuljetuksia järkeistämällä sekä uusiokäyttöä ja kierrätystä lisäämällä voitaisiin summasta säästää kymmeniä prosentteja.

Massainfo on oiva työkalu

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra käynnisti Jyväskylän kaupungin kanssa Kohti resurssiviisautta -hankkeen keväällä 2013. Avoimen ideakilpailun kautta valittiin jatkokehitykseen 15 ideaa, joista muutama eteni pilottivaiheeseen.

Yksi piloteista oli Jyväskylän kaupungin ideoima verkossa toimiva maa-aineshallinnan tietopalvelujärjestelmä, Massainfo, jota Jyväskylän ammattikorkeakoulu on ollut kehittämässä yhdessä kaupungin kanssa. Järjestelmä perustuu Controla Oy:n kokeilussa tekemään vaatimusmäärittelyyn.
Massainfo oli tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2015 alussa, mutta se ei ole toteutunut suunnitellussa aikataulussa. Tämä johtuu siitä, että Sitran periaatteiden mukaisesti järjestelmän piti perustua avoimeen lähdekoodiin. Yksikään järjestelmätoimittaja ei kuitenkaan ollut tähän valmis tarkoitukseen varatulla rahasummalla. Tämän vuoksi Sitra vetäytyi rahoituksesta ja investointivastuu siirtyi Jyväskylän kaupungille.
”Massainfo voidaan rakentaa Jyväskylässä käytössä olevan karttajärjestelmän päälle, joten se on mahdollista ottaa käyttöön varsin nopeasti, kunhan kaupunki tekee investointipäätöksen. Suurin osa suunnittelutyöstä on jo tehty”, toteaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Kirsi Knuuttila.

Toimijat saman pöydän ääreen

Vaikka Massainfo viivästyykin, maamassojen tehokkaamman hallinnan kehittämistyö jatkuu. Knuuttilan mukaan JAMKin rooli kehittämisessä on toimia katalyyttinä, joka pyrkii saamaan eri tahot toimimaan yhdessä oikeaan suuntaan. Yksi työkalu on viime marraskuussa aloittanut Keski-Suomen maarakennustyöryhmä, joka on kokoontunut jo kahdesti.

”Vastaava käytäntö Tampereen seudulla on lisännyt eri tahojen yhteistyötä. Maarakennustyöryhmässä ovat mukana kuntien, yritysten, oppilaitosten ja eri viranomaisten edustajat. Tapaamisissa käydään vapaata keskustelua eri osapuolia kiinnostavista asioista”, Knuuttila sanoo.
Jotta maamassojen kierrätystä voidaan kehittää, on tiedonvaihtoa eri toimijoiden välillä parannettava. Tilaajien rooli on keskeinen kierrätys- ja uusiomateriaalien käytön lisäämisessä. Siksi suunnittelijat tarvitsevat parempaa tietoa eri materiaalien ominaisuuksista ja mahdollisista käyttökohteista. Myös viranomaispäätöksiä pitää yhtenäistää.

”Viranomaispäätökset nojautuvat lakeihin ja niiden tulkintaohjeisiin. Eri lakien tavoitteet ja perustelut voivat olla ristiriitaisia. Siksi päätös voi olla samankaltaisissa asioissa erilainen. Selkeämmät tulkintaohjeet voisivat johtaa tarkoituksenmukaisempaan päätöksentekoon ilman, että lakeja tarvitsee muuttaa”, Knuuttila muistuttaa.

Teksti ja kuva Pasi Rahikainen

100
miljoonaa tonnia

Suomessa käytetään vuosittain 100 miljoonaa tonnia soraa, hiekkaa, kalliomursketta ja sepeleitä.

1,3
miljoonaa euroa

Jyväskylän kaupungin kuljetuskustannukset ovat 1,3 miljoonaa euroa vuodessa.

90
prosenttia

Maamassojen hinnasta 90 prosenttia koostuu kuljetuskustannuksista.

Rekkakuormallinen
maa-ainesta suomalaista kohden

Pelkästään julkisen sektorin rakentamisessa kuljetetaan rekkakuormallinen maa-aineksia jokaista suomalaista kohden.

100
tonnia

Yhteen kerrostaloasuntoon kuluu 100 tonnia kiveä, omakotitaloon 3,4 kertaa enemmän.

1
kilometri

Kilometri maantietä syntyy 17 000-24 000 tonnista kiviaineksia.

50 000
tonnia

Peli- ja urheilukenttien päällysteisiin kiveä menee arviolta 50 000 tonnia vuodessa.

Takaisin