jamk.fi

Nuorten hyvinvointiin panostetaan nyt digitaalisin keinoin. JAMKin koordinoimassa hankkeessa kehitetty Hyvinvoinnin digivalmentaja on otettu käyttöön mm. Jyväskylän palvelualan oppilaitoksessa.

Tarve tarttua uudenlaisiin menetelmiin on ollut suuri: ammatillisten opiskelijoiden elämäntapojen ja hyvinvoinnin on tutkitusti todettu olevan heikompaa saman ikäisiin lukiossa opiskeleviin nuoriin verrattuna.

– Niinpä loimme hyvinvointivalmennuksen mallin toisen asteen ammatillisten opiskelijoiden elämäntapojen, elämänhallinnan ja sosiaalisen osallistumisen tueksi, JAMKin hyvinvointiyksikössä työskentelevä projektipäällikkö Maaret Rutanen kertoo.

Hyvinvointivalmennuksessa tavoitteena on auttaa osallistujaa tarkastelemaan hyvinvointiaan kokonaisvaltaisesti, etsimään oleelliset muutoskohteet, motivoitumaan niiden tekemiseen sekä myös oikeasti tekemään henkilökohtaisia muutoksia.

Valmennuksen sisältöjä miettiessä tärkeimmiksi teemoiksi nousivat liikunta ja fyysinen aktiivisuus, uni ja rentoutuminen, arjen hallinta, mielen hyvinvointi, sosiaaliset suhteet sekä ravitsemus ja päihteiden käyttö. Näiden teemojen ympärille luotiin hyvinvointivalmennuksen kokonaisuus, johon osallistui liki 150 nuorta. Hyvinvointivalmennusta on toteutettu kontaktitapaamisina ja verkossa hyödyntäen samalla digitaalisia seurantavälineitä.

– Hyvinvointivalmennuksen malli on julkaistu Hyvinvoinnin digivalmentaja, digivalkku-sivustolla. Sieltä löytyy erilaisia vinkkejä, ohjevideoita ja sovelluksia. Valmennettavilla oli käytössään hyvinvointirannekkeet aktiivisuuden ja unen seurantaan ja lisäksi heille suositeltiin omaa tavoitetta tukevia älypuhelimeen ladattavia appeja, Rutanen jatkaa. Sovellukset voivat muistuttaa vaikkapa vedenjuonnin tärkeydestä tai siitä, että päivän aikana on tullut istuskeltua liian pitkään.

Opesta digivalkuksi

Valmentajina toimivat ammatillisen opetuksen opettajat ja ohjaajat, yhtenä heistä Jyväskylän palvelualan oppilaitoksen erityisopettaja Riitta Rantamaa. He saivat tarvittavan koulutuksen ja nimikkeen ”digivalkku”.

– Meidän strategiassa opiskelijahyvinvointi on nähty jo vuosia merkittävänä tekijänä, Rantamaa toteaa. Tuntui luonnolliselta lähteä mukaan toimintaan. Jyväskylän palvelualan oppilaitos on varsin pieni, vähän yli 150 opiskelijaa, joista kolmannes on alle 30- vuotiaita. Koko on mahdollistanut sen, että on erityisopettaja on päässyt seuraamaan läheltä, kuinka ”talon väki voi” ja myös hyvinvointitekoihin on ollut helppo pienellä kampuksella kannustaa: kaikille nuorille, joilla oli tarvetta parantaa omaa hyvinvointiaan tarjottiin mahdollisuutta osallistua valmennukseen.

– Digivalkku lähtee yhdessä valmennettavan kanssa miettimään, mihin valmennusta tarvitaan sekä asettaa hänen kanssaan henkilökohtaiset ja realistiset tavoitteet, Rantamaa sanoo.

– Tavoite voi olla yksinkertaisuudessaan vaikka se, että käy kävelyllä raittiissa ulkoilmassa kaksi kertaa viikossa ja mikä on se positiivinen asia, eli kannustin, joka siitä seuraa?

– Aika yleinen tavoite on se, että halutaan lisätä unen määrää. Sovelluksen avulla voi seurata sitä, tai vaikkapa askelemääriä.

Yksi Rantamaan valmennettavista oli 20-vuotias Henna Palmamäki. Nuori nainen ei voisi olla enempää tyytyväinen kolmen kuukauden valmennusjakson antiin. Lähinnä ratsastusta harrastaneen Palmamäen liikuntatottumukset muuttuivat valmennuksen aikana täysin: Kävelylenkit muuttuivat varsin pian ylämäkijuoksuksi ja oman aktiivisuuden lisääntyessä löytyi myös uusia harrastuksia kuten jalkapallo ja sähly. Motivaatiotekijöitä ei tarvitse miettiä kauaa:

– Liikuntamäärien kasvaessa on nukuttanut paremmin ja fiilis on tosi hyvä koko ajan, Palmamäki sanoo. Myös sisko on innostunut Palmamäen kannustamana lenkkeilemään.

Valmennus on tarjonnut helposti arjessa toteutettavia ja konkreettisia vinkkejä.

Digivalkun rooli on antanut myös Rantamaan työhön mukavan lisän –ja haasteen.

Maaret Rutanen iloitsee valmennuksen tuomista positiivisista vaikutuksista:

– Loppuhaastattelujen perusteella kävi ilmi, että nuoret ovat tietoisesti tehneet muutoksia hyvinvointinsa eteen ja huomanneet muutoksia omassa olossaan. Esimerkiksi konsolipelaamisen tilalle oli valittu liikunnan lisääminen, aamupalan syöminen oli aloitettu ja ruutuaikaa oli vähennetty tai nukkumisaikaa pidennetty. Uni oli parantunut, samoin ruokahalu parantunut, olo oli rauhallisempi, pystyi nukkumaan paremmin, kunto oli parantunut ja oli oppinut rentoutumaan ja myös välit kavereiden kanssa olivat lähentyneet, nostaa Rutanen esiin muutamia positiivisia esimerkkejä.

Hyvinvointivalmennusta ja digivalkku- toimintaa jatketaan palvelualan oppilaitoksessa myös tulevaisuudessa, lisäksi talossa pyörii pajatoiminta, jossa mietitään yhdessä osallistujien hyvinvoinnin tavoitteita. Myös Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto on ottanut menetelmän käyttöön. Kuulostaa siltä, että Digivalkku on tullut jäädäkseen.

TEKSTI PAULIINA HIETALAHTI KUVAT MIKKO VÄHÄNIITTY

eBOSS-hanke

eBoss-hanke toteutettiin Euroopan sosiaalirahaston tuella yhteistyössä Jyväskylän palvelualan opiston, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston, Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Keski-Suomen Liikunta ry:n kanssa.

Valmennusmalli on mahdollista ottaa käyttöön hankkeen kokemuksiin ja tuloksiin perustuvan Hyvinvoinnin digi- valmentajasivuston, jamk.fi/digivalkku avulla.