Leppeän ilmaston lisäksi toukkia hemmotellaan elämän ensihetkinä kaurahiutaleista, sokerista, vedestä ja hiivasta tehdyllä liemellä. Alkuruokinnan jälkeen toukat eivät ole ronkeleita ravintonsa suhteen. Kunhan sitä on paljon.
– Toukka syö kolmen viikon aikana kaksi-kolme kertaa oman painonsa verran, ja ruoka voi olla käytännössä melkein mitä vain, Virtanen kertoo.
Se on yksi syistä, miksi juuri mustasotilaskärpäset on valittu hankkeen tutkimuskohteeksi.
– Kärpästen elinsykliin kuuluu nimenomaan hajottaminen. Oli se sitten hedelmiä, vihanneksia tai eläinperäistä biomassaa, on sen hajottaminen kärpäsentoukalle luontaista toimintaa, selventää VTT:n tutkija Matti Tähtinen. Esimerkiksi elintarvikealan yritysten sivuvirtoina syntyy paljon biojätettä, joka päätyy usein hyödyntämättömänä kompostiin. Kun väliin lisätään mustasotilaskärpänen, on biojätteellä yhtäkkiä arvoa.
Kärpäsentoukka käytännössä prosessoi sille annetun biojätteen, kunnes siitä on jäljellä vain kuivaa, jauhomaista turvetta, jota voi käyttää vaikkapa maanparannukseen. Toukka itse on prosessin aikana lihonut riisinjyvän kokoisesta parisenttiseksi proteiini- ja rasvapommiksi, joka on hyödynnettävissä esimerkiksi eläinten rehuna.
– Toukka sisältää 40% proteiinia ja 40% rasvaa, joten sen ravintoarvot ovat enemmän kuin kohdallaan, Tähtinen kertoo.
Ja vaikka laji on nimetty mustasotilaskärpäseksi, on hyönteinen aikuismuodossaan suhteellisen harmiton. Se ei levitä tauteja eikä pure.
– Ei se voisikaan, koska sillä ei ole edes suuta, Tähtinen naurahtaa. Itse asiassa koko aikuisikänsä (n. kaksi viikkoa) kärpänen viettää syömättä. Sen sijaan se käyttää ajan paritteluun ja uusien munien munimiseen.