jamk.fi

Mustasotilaskärpäsiä kasvatetaan Tarvaalassa osana VTT:n ja JAMKin VinsectS-hanketta, jossa selvitetään hyönteistalouden mahdollisuuksia Viitasaari-Saarijärven alueella.

JAMKin projektityöntekijä Sami Virtanen avaa tottunein ottein kontin metallisen oven. Sitten on avattava vielä kaksi erillistä muoviseinän vetoketjua. Vetoketjuovien avaaminen puskee kasvoille lämpimän henkäyksen.

– Kärpäsentoukat vaativat kasvaakseen melkein trooppiset olosuhteet, Virtanen toteaa.

Projektityöntekijä Sami Virtasesta on VinsectS-hankkeen myötä tullut tottunut mustasotilaskärpästen käsittelijä.

Leppeän ilmaston lisäksi toukkia hemmotellaan elämän ensihetkinä kaurahiutaleista, sokerista, vedestä ja hiivasta tehdyllä liemellä. Alkuruokinnan jälkeen toukat eivät ole ronkeleita ravintonsa suhteen. Kunhan sitä on paljon.

– Toukka syö kolmen viikon aikana kaksi-kolme kertaa oman painonsa verran, ja ruoka voi olla käytännössä melkein mitä vain, Virtanen kertoo.

Se on yksi syistä, miksi juuri mustasotilaskärpäset on valittu hankkeen tutkimuskohteeksi.

– Kärpästen elinsykliin kuuluu nimenomaan hajottaminen. Oli se sitten hedelmiä, vihanneksia tai eläinperäistä biomassaa, on sen hajottaminen kärpäsentoukalle luontaista toimintaa, selventää VTT:n tutkija Matti Tähtinen. Esimerkiksi elintarvikealan yritysten sivuvirtoina syntyy paljon biojätettä, joka päätyy usein hyödyntämättömänä kompostiin. Kun väliin lisätään mustasotilaskärpänen, on biojätteellä yhtäkkiä arvoa.

Kärpäsentoukka käytännössä prosessoi sille annetun biojätteen, kunnes siitä on jäljellä vain kuivaa, jauhomaista turvetta, jota voi käyttää vaikkapa maanparannukseen. Toukka itse on prosessin aikana lihonut riisinjyvän kokoisesta parisenttiseksi proteiini- ja rasvapommiksi, joka on hyödynnettävissä esimerkiksi eläinten rehuna.

– Toukka sisältää 40% proteiinia ja 40% rasvaa, joten sen ravintoarvot ovat enemmän kuin kohdallaan, Tähtinen kertoo.

Ja vaikka laji on nimetty mustasotilaskärpäseksi, on hyönteinen aikuismuodossaan suhteellisen harmiton. Se ei levitä tauteja eikä pure.

– Ei se voisikaan, koska sillä ei ole edes suuta, Tähtinen naurahtaa. Itse asiassa koko aikuisikänsä (n. kaksi viikkoa) kärpänen viettää syömättä. Sen sijaan se käyttää ajan paritteluun ja uusien munien munimiseen.

Kärpänen jättää toukkavaiheesta jälkeensä lähinnä kuivaa, jauhomaista turvetta - sekä tietysti kitiinisen kotelon.

Kärpänen on siis kiertotalouden mallioppilas, joka paitsi hajottaa hyödyntämätöntä jätettä – jättäen jälkeensä vain tiivistettyä kompostiainesta – olisi hyödynnettävissä myös ravinnoksi. Miltä se sitten maistuu?

– Aika vahva maan maku niissä on. Maku tosin varmasti riippuu paljolti siitä, mitä niille on syötetty, arvelee Tähtinen.

Maku on siinä mielessä toissijainen juttu, että mustasotilaskärpäsille ei ole vielä elintarvikelupaa, joskin sitä on jo haettu. Mikäli lupa heltiää, voisi niitä kasvattaa eläinten lisäksi myös ihmisille. Lainsäädäntö ei vielä tosin ole aivan valmis toukkien käyttämiseen eläinten rehunakaan: eläviä kärpäsentoukkia esimerkiksi kanoille voisi syöttää, mutta rehuksi prosessoituja toukkia ei.

– Jotta prosessoidut toukat kelpaisivat tällä hetkellä elintarviketuotantoeläinten rehuksi, niitä pitäisi kasvattaa hyväksytyllä, esimerkiksi juuri kanoille tarkoitetulla rehulla.

Hyönteisiä koskeva elintarvikelainsäädäntö on kuitenkin nopeassa muutosprosessissa, josta kertoo jo tiettyjen lajien, kuten kotisirkan salliminen elintarvikkeena vuonna 2017 tehdyn muutoksen jälkeen. Laki sallineekin tulevaisuudessa entistä paremmin hyödyntämättömien sivuvirtojen käytön rehu- ja elintarviketeollisuudessa.

– Tästä on käyty jo keskusteluja Ruokaviraston, eli entisen Eviran kanssa, Tähtinen kertoo.

TEKSTI ESKO PULLIAINEN KUVAT MIKKO VÄHÄNIITTY

Toukkalive: kaksi viikkoa toukkien elämää

VinsectS-hankkeen hallinnoija VTT viritti web-kameran Tarvaalan Biotalousinstituutin kärpäskonttiin 20.2.2019. Streamin kautta mustasotilaskärpästen elämää saattoi seurata kahden viikon ajan livenä. Alla on 12-tuntinen tallenne streamista. 

Voit katsoa videon myös täältä »