jamk.fi
4.4.2014

Elämäntapa remonttiin

NettiVerkkari tavoitti elämäntapamuutoksesta kiinnostuneet nuoret. Uudenlainen verkossa tapahtuva ryhmäohjaus sai nuorilta hyvän palautteen. Käytännön vinkkien lisäksi nuoret saivat kaipaamaansa vertaistukea.

Tekstit Pia Tervoja Kuvitus Martti Hänninen

Nuoret tarvitsevat tietoa ja tukea löytääkseen terveelliset elämäntavat. Nuoren aloittama elämäntapamuutos onnistuu sitä paremmin, mitä enemmän hänellä on tukijoukkoja ympärillään. Perheellä on tärkeä tsempparin rooli, mutta usein tukea tarvitaan myös terveydenhuollon ammattilaisilta ja toisilta nuorilta.

JAMKin, Keski-Suomen seututerveyskeskuksen ja Keski-Suomen keskussairaalan lastentautien poliklinikan yhteisessä IIRO-hankkeessa kehitettiin verkossa toimiva ryhmävalmennusmalli, joka yhdistää koko tukiverkoston.

”Toimijoilla oli tarve löytää uudenlainen ohjausmenetelmä, jonka avulla tavoitettaisiin Keski-Suomen seututerveyskeskuksen kouluterveydenhuollon ja keskussairaalan lastentautien poliklinikan maaseudulla asuvat nuoret asiakkaat, joilla on todettu ylipainoa tai lihavuutta. Syntyi nettiVerkkari, videoneuvottelutekniikkaa hyödyntävä ryhmävalmennusmalli”, kertoo projektipäällikkö Essi Heimovaara-Kotonen JAMKista.

Neljä nuorten ryhmää testasi nettiVerkkaria keväällä 2013. Pilottiin kuului 6–8 verkkotapaamista. 12–15-vuotiaat nuoret ja heidän vanhempansa tapasivat toisiaan myös aloitus- ja lopetuspäivien aikana. Verkko-ohjauksesta vastasivat kouluterveydenhoitajat ja keskussairaalan lastentautien polikli­nikan ammattilaiset.

”Ohjauksessa suurin tavoite ei ollut niinkään painoon vaikuttaminen, vaan terveyttä edistävien elämäntapojen omaksuminen. Nuoret saivat itse asettaa omat tavoitteensa ja ohjauskertojen aikana nuoria tsempattiin muutoksen tekemiseen”, asiantuntija Mari Punna sanoo.

Nuoret tarvitsevat tukea elämänmuutoksessaan, koska tutkimusten mukaan 12–18-vuotiaiden ylipainoisuus on lähes kolminkertaistunut neljän viime vuosikymmenen aikana.

Kotitehtäviä tapaamisten välissä

Petäjäveden alakoulujen terveydenhoitaja Elina Ylönen vastasi yhden nuorten ryhmän ohjauksesta. Nuoret olivat hyvin paikalla verkkotapaamisissa ja osallistuivat aktiivisesti keskusteluun.

”Verkkotapaamisten teemat liittyivät muun muassa liikkumiseen, ruokavalintoihin ja levon merkitykseen. Tapaamisten välissä nuoret saivat pieniä kotitehtäviä. Nuoret kokivat saaneensa paljon uutta tietoa ja käytännön vinkkejä.”

Ylönen sanoo, että moni nuori oli ensimmäisellä tapaamiskerralla sitä mieltä, että peli on menetetty. Nopeasti ajatukset kuitenkin muuttuivat ja nuoret ymmärsivät, että omilla valinnoilla on merkitystä ja aina voi vaikuttaa omaan hyvinvointiin. Nuoret antoivat hyvää palautetta siitä, että pääsivät keskustelemaan asioista yhdessä toisten samanikäisten kanssa. Vanhempia puolestaan huojensi se, että muissakin perheissä painitaan samanlaisten asioiden kanssa. Perheissä esimerkiksi ruutuajasta neuvotteleminen on arkipäivää.

Malli soveltuu muillekin ryhmille

JAMKin hallinnoima ja Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama Interaktiivinen ryhmäohjaus nuorten ylipainon hoidossa ja lihavuuden ennaltaehkäisyssä (IIRO) -kehittämishanke päättyi vuoden 2013 lopussa. Ryhmävalmennusmallia on esitelty eri asiantuntijafoorumeilla, ja se on herättänyt kiinnostusta.

”Ohjausmenetelmä soveltuu elämäntapamuutosten tukemiseen kaikilla vertaistuesta hyötyvillä asiakasryhmillä. Mallia voi käyttää sellaisenaan tai poimia siitä osa-alueita”, Mari Punna toteaa.

NettiVerkkari-ryhmäohjausmalli esitellään kokonaisuudessaan keväällä 2014 Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa.

Lautasmalli päivitettiin: Ruokapalveluille selkeät suunnitteluohjeet

Suomalaisten ravitsemussuositukset on päivitetty. Ravitsemussuosituksiin sisältyvät tärkeimpien ravintoaineiden, kuten proteiinien, rasvojen, vitamiinien ja kivennäisaineiden suositeltavat määrät terveelle aikuiselle. Suositukset on tarkoitettu joukkoruokailun suunnitteluun sekä ravitsemusopetuksen ja -kasvatuksen perustaksi.

”Ruokapalvelujen kannalta uutta ovat suunnittelua varten annetut selkeät tavoitteet, mikä helpottaa ruokapalveluhenkilökunnan työtä”, toteaa yliopettaja Enni Mertanen JAMKista.

Ravitsemussuosituksissa on ensimmäisen kerran määritelty lihan saantisuositus, joka on 500 grammaa viikossa. Rasvojen saantisuositus on 32–33 energiaprosenttia (E%). Hiilihydraatteja tulisi olla ravinnosta 52–53 E%. Luku on aikaisempia suosituksia alempi. Proteiinien saantisuositus on puolestaan 15 E%, paitsi ikääntyneillä 15–20 E%.

”Ikäihmiset tarvitsevat energiatiheämpää ravintoa. Siksi ruokapalvelut eivät saisi tarjota vauvoille ja vaareille samaa ruokaa. Lisäksi keittiöiden tulisi kiinnittää huomiota laadukkaiden kasvisruokien valmistukseen, sillä suosituksissa painotetaan kestävää kehitystä”, Mertanen toteaa.

Tietoa ammattilaisille seminaarissa

Jyväskylän ammattikorkeakoulu järjestää 2. huhtikuuta Ruokapalveluseminaarin, joka keskittyy uusien ravitsemussuositusten ohella kuluttajainformaatioon. Seminaarissa kerrotaan ravitsemuspassista ruokapalvelujen laadun kehittäjänä ja ruokapalvelujen kilpailuttamista helpottavista malliasiakirjoista.

Maa- ja metsätalousministeriön lainsäädäntöneuvos Anne Haikosen teemana ovat elintarviketiedot eli EU-asetus ja kansalliset säädökset ruokapalvelujen näkökulmasta.

Takaisin