jamk.fi
4.4.2014

JAMKin venäläisopiskelijat ja keskisuomalaiset yritykset yhteistyössä

Jyväskylässä opiskelevat venäläiset voivat kielitaitoisina ja oman maansa tavat tuntevina auttaa keskisuomalaisia yrityksiä. Heillä saattaa myös olla yrityksille tärkeitä kontakteja.

Tekstit Tommi Salo

yväskylän ammattikorkeakoulussa opiskelee toistasataa venäläistä tutkinto-opiskelijaa. Keskisuomalaisille yrityksille on siis tarjolla todella iso joukko venäläisen kulttuurin, kielen, yhteiskunnan ja yrityselämän tuntijoita.

”Opiskelijat eivät luonnollisestikaan tiedä itse kaikkea, mutta heillä on suhteita Venäjälle. Opiskelijoilla voi olla esimerkiksi perheensä tai tuttaviensa kautta kontakteja julkishallintoon ja yrityksiin”, koulutuspäällikkö Matti Hirsilä JAMKista muistuttaa.

Venäjä-konsultointiin erikoistuneen East Consulting Oy:n toimitusjohtaja Jonne Pöyhtäri näkee Jyväskylässä opiskelevat venäläiset erinomaisena voimavarana keskisuomalaisille yrityksille. Vaikka kyse on usein varsin nuorista opiskelijoista, heillä on käsitys kotimaansa toimintatavoista sekä kielitaitoa.

”Nämä opiskelijat sopivat hyvin esimerkiksi etsimään tietoa venäjänkielisistä lähteistä. He voivat auttaa myös käännöstehtävissä. Venäläinen opiskelija osaa esimerkiksi sanoa, voiko käännetystä tekstistä syntyä jokin outo kieliassosiaatio”, Pöyhtäri konkretisoi.

Työntekijät koko ajan koulutetumpia

Useita vuosia Pietarissa yritysten johtotehtävissä työskennellyt Pöyhtäri sanoo nuoren sukupolven olevan Venäjällä kiinnostunut kehittämään itseään ja hakemaan kansainvälistä oppia.

”Venäläinen koulutus on melko spesifiä. Siellä keskitytään tarkasti yhteen aiheeseen, kun taas Suomessa haetaan laajempaa näkemystä”, Pöyhtäri arvioi.
Johtaja Vadim Yamkin Home Credit Bankista Obninskista kuvaa venäläisiä yliopistoja pääpiirteissään akateemisiksi instituutioiksi.

”Jotkut niistä ovat mukana tutkimus- ja kehitystoiminnassa, mutta hyvin harvoin ne toimivat yritysten kanssa. JAMK on auttanut paljon Obninskissa pk-yrityksiä tarjoamalla koulutusta ja luomalla b-to-b-kontakteja”, Yamkin sanoo.

Pöyhtäri muistuttaa, että Venäjällä todella arvostetaan koulutusta. Venäjällä myös vaaditaan moneen tehtävään tutkinto. Venäläisnuorilla saattaa olla ensimmäinen korkeakoulututkinto tehtynä jo hieman päälle 20-vuotiaana, minkä jälkeen he lähtevät esimerkiksi ulkomaille tekemään toista.

”Itsensä kehittämiseen käytetään Venäjällä aikaa, ja osaamista nostetaan yrityksissä jokaisella työntekijäportaalla. Venäjällä toimivien yritysten on mahdollista saada koko ajan koulutetumpaa työvoimaa”, Pöyhtäri laskee.

JAMK vienyt osaamistaan jo yli 10 vuotta

JAMK on osaltaan ollut kasvattamassa osaamistasoa Venäjällä yli kymmenen vuoden ajan. Vuonna 2002 alkaneen koulutusviennin aikana JAMK on tarjonnut koulutusta muun muassa rehtorien pedagogiseen johtamiseen, yrittäjien valmiuksien kehittämiseen ja terveydenhuoltoalan osaamisen kasvattamiseen. Se on myös tarjonnut suomalaiseen innovaatiojärjestelmään liittyvää koulutuspakettia.

”Aluehallintoviranomaisilla on ollut halukkuutta hankkia koulutusta JAMKista. Koulutuksen lisäksi JAMKin kaikissa yksiköissä tapahtuu asiantuntijavaihtoa Suomesta Venäjälle ja päinvastoin”, JAMKin projektipäällikkö Heikki Pusa kertoo.
Opiskelijoille on puolestaan tarjottu kaksoistutkintomahdollisuutta Moskovassa ja Obninskissa.

Kuka liimaa opiskelijat ja yritykset yhteen?

Tärkeä kysymys kuuluu, miten JAMKissa opiskelevien venäläisopiskelijoiden tiedot ja taidot saadaan keskisuomalaisten yritysten liiketoiminnan avuksi. Olennaista on, että nämä kaksi osapuolta kohtaavat jossain toisensa.

 

Yksi uusi kohtaamispaikka on Keski-Suomen kauppakamarin kansainvälistymisvaliokunta. JAMKin kansainvälisiä opiskelijoita kävi ensimmäistä kertaa alkuvuodesta 2014 kertomassa valiokunnan tilaisuudessa yrityksille taustoistaan ja opiskelustaan sekä kotipaikkansa bisneselämästä.

”Minulle järjestyi kansainvälistymisvaliokunnan kautta tapaaminen EduCluster Finland Oy:n ihmisten kanssa”, kolmatta vuotta JAMKissa International Business -koulutusohjelmassa opiskeleva venäläinen Irina Starovoytova kertoo.

Starovoytova (33) sanoo haluavansa työskennellä jossain vaiheessa koulutusviennin parissa. Koulutukselle on hänen mukaansa Venäjällä paljon kysyntää, ja koulutusvienti sinne on suhteellisen uusi asia.

Suomea ja venäjää puhuva on vahvoilla

Starovoytovan mukaan ulkomaalaiset opiskelijat tekevät mielellään yhteistyötä keskisuomalaisten yritysten kanssa, kun vain osapuolet löytävät toisensa.
”Jos yritykset osaavat selkeästi kertoa tarpeistaan, löytyy varmasti opiskelijoita auttamaan niitä. Opiskelijat voisivat tehdä esimerkiksi yhteisiä projekteja yritysten kanssa.”

Uralin vuoriston länsirinteellä sijaitsevasta Permin kaupungista kotoisin olevan Starovoytovan suunnitelmissa on jäädä suomalaisen miehensä kanssa Jyväskylään. Hän on jo aloittanut omaa yritystoimintaa tarjoamalla palveluja Suomeen opiskelijaksi mieliville venäläisille ja kiinalaisille opiskelijoille.

”Venäjä-tuntemusta ja venäjän kielen taitoa tarvitaan nykyään monessa työssä. Suomessa työllistyäkseen tarvitaan myös hyvää suomen kielen taitoa”, suomea koko ajan opiskeleva Starovoytova miettii työllistymisedellytyksiä.

Hän muistuttaa yrityksiä mahdollisuuksista, joita on tarjolla myös Pietarin ja Moskovan itäpuolelle jäävällä Venäjällä. Tosin bisneselämää leimaa itänaapurissa edelleen byrokraattisuus ja poliittisuus.

”Suomalaisilla tuotteilla on hyvä maine Venäjällä. Suomi nähdään kehittyneenä läntisenä bisnesmarkkinana.”

Nyt halutaan opiskella venäjää

Venäjän kielen ja kulttuurin opiskelu innostaa JAMKin opiskelijoita. Erityisesti tradenomiopiskelijat ja logistiikan koulutusohjelman opiskelijat ovat olleet kiinnostuneita venäjän opiskelemisesta.

JAMKin tutkinto-opiskelijoille tarjotaan vapaaehtoisia venäjän kielen opintoja alkeista aina syventäviin opintoihin. Restonomiopiskelijoiden tutkintoon kuuluu pakollinen opintojakso Venäjän kulttuurista ja kielestä.

”Suosion kasvu on näkynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Venäjää pidetään tärkeänä kielenä työelämän kannalta. Olemme saaneet motivoituneista opiskelijoista kasaan isoja ryhmiä”, koulutuspäällikkö Pirkko Pollari JAMKin kielikeskuksesta kertoo.

Tietoa kulttuurieroista

Opinnoissa keskitytään kielitaidon ohella Venäjän kulttuuriin. Opiskelijat saavat tietoa esimerkiksi kulttuurieroista Suomen ja Venäjän välillä.

Tutkinto-opiskelijoiden lisäksi JAMK tarjoaa osaamistaan oman talon ulkopuolelle. Kysytyimpiä ovat olleet englannin ja venäjän kielen kokonaisuudet.

”Voimme räätälöidä kieli- ja kulttuuriopintoja kunkin asiakasorganisaation tarpeen mukaan. Koulutuksessa voidaan tarvittaessa painottaa juuri kulttuurituntemusta”, Pollari korostaa.

Millainen on venäläinen asiakas?

JAMKin opiskelijat ja keskisuomalaiset yritykset pääsevät kesällä 2014 kartuttamaan Venäjän matkailuun ja kauppaan liittyvää osaamistaan. JAMK järjestää touko–elokuussa ensimmäistä kertaa opintokokonaisuuden, jossa pureudutaan venäläisiin kuluttajina, matkailijoina ja asiakkaina. Tavoitteena on ymmärtää aiempaa paremmin venäläisiä matkailijoita sekä kohdentaa heille markkinointia ja tarjota uusia keskisuomalaisia palveluja.

”Opiskelijat syventävät osaamistaan tutustuessaan venäläiseen kulttuuriin, arvomaailmaan ja tapoihin. Opinnoissa käydään läpi myös sitä, mitä muutoksia venäläisessä yhteiskunnassa on tapahtumassa ja miten lomailun ja vapaa-ajan kulttuuri on muuttumassa”, tuntiopettaja Anita Hukkanen JAMKista kertoo.

Yrityksille uusia ajatuksia markkinointiin

Opiskelijoiden lisäksi opintokokonaisuudesta hyötyvät matkailun ja kaupan alan yritykset. Yritysten edustajat muodostavat opiskelijoiden kanssa kehittämistiimejä, joissa yhdessä mietitään keinoja lisäarvon tuottamiseen venäläisille asiakkaille.

”Tarkoituksena on parantaa mukana olevissa yrityksissä palvelujen tarjontaa ja markkinointia. Liikkeelle lähdetään yritysten liiketoimintatarpeista”, Hukkanen sanoo.

Opinnoissa isoja kokonaisuuksia ovat asiakasymmärryksen kasvattaminen, palvelujen kehittäminen ja kohdentaminen venäläisille sekä asiakaskokemuksen johtaminen. Venäläinen asiantuntija tulee JAMKin­ kumppanikorkeakoulusta Pietarista syventämään ymmärrystä venäläisestä matkailijana ja asiakkaana.

Hukkasen mukaan uudella opintopaketilla tuetaan Keski-Suomen matkailu­strategiaa, jossa yhtenä tavoitteena on kolminkertaistaa venäläisten matkailijoiden määrä maakunnassa vuodesta 2011 vuoteen 2020.

”Työelämästä on tullut signaalia, että Venäjä-osaamista tarvitaan koko ajan enemmän.”

Takaisin