uutinen 2.3.2026

eVAVE-hankkeen toisessa työpajassa pohdittiin kilpapelaajien tarpeita

Teksti
Iina Kolari

E-urheilijan suorituskyvyn kivijalka muodostuu usein pelinlukutaidosta, mekaanisesta osaamisesta sekä terveellisistä elämäntavoista. Yhä useammin keskustelun oheen nousee kuitenkin kysymyksiä harjoittelun tavoista ja valmennuksen rakenteista, joiden avulla pelaajan urakehitystä voidaan tukea ikä- ja taitotasosta riippumatta.

eVAVE-hankkeen työpajaosallistujia pöytien ääressä vaaleasävyisessä neuvotteluhuoneessa. Tilannetta seuraa seisaaltaan Otto Takala.

Työpajoista voimaa verkostotoimintaan

Assembly Winter -tietokonefestivaali keräsi peliharrastajat yhteen Helsingin messukeskukselle helmikuussa 2026. Lauantaina 21.2. tapahtuman yhteydessä järjestettiin myös Valmentajaverkosto: Työllistyminen e-urheiluun -hankkeen (ESR+) toinen live-workshop, johon kokoontui yli 20 e-urheiluvalmennuksesta kiinnostunutta osallistujaa. Keskustelevan ja interaktiivisen kolmituntisen aikana pohdittiin pelaajan ja valmentajan välistä vuoropuhelua sekä organisaatioiden ja kansallisen lajiliiton roolia osana e-urheilijan urapolkua. Asiantuntijanäkökulmaa työpajaan toivat ENCE Esports Oy:n nuorisotoiminnan johtaja Eemeli Ikonen sekä Suomen elektronisen urheilun liitto SEUL ry:n toiminnanjohtaja Heikki Ikonen. Työpajan toiminnallisia osuuksia fasilitoi suomalaisen e-urheiluskenen moniottelija Otto Takala.

”Workshop oli oikein onnistunut – oli mukava nähdä uusia kasvoja paikan päällä. Puheenvuorot avasivat hyvin pelaajien tarpeita niin organisaation kuin liiton näkökulmasta. Työpajaosuuksissa tuli esille hyviä nostoja nykyisistä ja tulevaisuudessa taklattavista kehityskohdista. On mahtavaa olla luomassa toimintakulttuuria lajin ympärille yhdessä.”, kommentoi eVAVE-hankkeen asiantuntija Perttu Leppä

Myös hankkeen projektipäällikkö Elmo Hämäläinen pitää työpajaa varsin onnistuneena: ”Osallistujat olivat kiitettävän aktiivisia ja keskusteltavaa riitti koko toteutuksen ajaksi. Puheenvuorot herättivät kiinnostusta osallistujissa ja niiden perustella esiin nousi myös arvokkaita kysymyksiä.

Kilpapelaajien toiveet ja tarpeet

Työpajan keskeistä teemaa, pelaajien tarpeita, lähestyttiin iltapäivän aikana useista eri näkökulmista. Eemeli Ikosen vankka kokemus e-urheiluorganisaation junioripelaajien parissa antoi hyvää pohjaa keskustelulle siitä, kuinka pelaajan tarpeita voidaan tunnistaa ja millä tavalla ne muuttuvat iän, taitotason, määriteltyjen tavoitteiden tai motivaation mukaan pelaajapolun eri vaiheissa. Valmennuskentällä onkin tunnistettu, että kilpapelaajan fysiologiset ja sosiaaliset perustarpeet pysyvät samoina iästä riippumatta, mutta tapa vastata niihin muuttuu.

Kuva muistilapuista, joka erittelee pelaajien tarpeita. 13-vuotias pelaaja: ympäristön hyväksyntä, kannustava ilmapiiri, kilpapeli- ja joukkuekulttuurin oppiminen, harjoittelun harjoittelu. 17-vuotias pelaaja: Ympäristön tuki, kehittävä ilmapiiri, pelimekaniikan ja -taktiikan oppiminen, harjoittelun toteuttaminen.

Kuva: Mukailtu kooste työpajaosallistujien vastauksista 21.2.2026.

Tavoitteellisesti harjoitteleville e-urheilijoille ja kilpapelilajien parissa toimiville lienee jo selvää, että pelaajan suorituskyvyn perusta muodostuu liikunnan, ravinnon ja unen sopivasta suhteesta – näiden terveellisten elämäntapojen ja rutiinien opettelu tulisikin aloittaa jo varhaisessa vaiheessa pelaajauraa. Johdonmukaisuus ja toimivien rutiinien löytäminen ovat myös valmennuksen näkökulmasta yhtä lailla keskeisiä e-urheilijan taitoja ja ne vaativat usein samankaltaista ohjausta kuin mikä tahansa muukin kilpapelaamiseen liittyvä harjoittelu. 

Työpajassa käsiteltiin myös varsinaista valmentajan roolia. Yhteisten keskusteluiden perusteella voidaan todeta, että valmentajan tehtävä on usein olla yhtäaikainen tuki, auktoriteetti ja suunnannäyttäjä, jonka vaikutus ulottuu myös pelisuoritusten ulkopuolelle. Samalla valmentajan on kyettävä tunnistamaan yksilölliset erot: saman ikäluokan sisällä osa pelaajista kaipaa vahvempaa, henkilökohtaisempaa harjoittelun ohjausta ja osa taas itsenäisempää otetta harjoitteluun. Mitä nuorempi pelaaja on kyseessä, sitä keskeisempää on keskittyä valmennuksessa harjoittelun kulttuuriin ja tapaan olla osa joukkuetta ja pelaajayhteisöä – aikuisuuden kynnyksellä oleva pelaaja voi taas keskittyä enemmän pelin sisäisten taitojen hiomiseen sekä urasuunnitteluun. Moni työpajavastauksista muistutti myös siitä, että pelaamisen ja e-urheilun tulee olla mielekästä, muuta elämää tukevaa ja rutiineja rakentavaa toimintaa, joka pitää samanaikaisesti yllä intohimoa ja mielenkiintoa tavoitteellista pelaamista kohtaan.

Tavoitteena kestävämpi e-urheiluhuominen

Tavoitteellisen e-urheilijan urakehitys ei rakennu yksin pelaajan ja valmentajan välisen suhteen varaan, vaan taustalla vaikuttavat myös paikalliset organisaatiot ja valtakunnallinen lajiliitto. Suomen elektronisen urheilun liittoa työpajassa edustanut Heikki Ikonen tarjosi osallistujille niin ikään kiperää pohdittavaa: Keskeinen kysymys oli, kenen vaikutuspiirissä eri asioita ratkaistaan – mikä kuuluu seuralle tai organisaatiolle, mikä valmentajalle ja missä kohtaa mukaan tarvitaan valtakunnallista koordinaatiota.

Työpajassa virinneiden keskusteluiden perusteella SEULin rooli korostuu erityisesti elektronisen urheilun rakenteiden luomisessa: pelkkä lajiliiton olemassaolo tukee kilpailijoiden järjestäytymistä sekä ajaa toimijoita kohti yhteisiä toimintatapoja. Samalla liitto voi vahvistaa hyväksyvää ilmapiiriä kilpapelaamisen saralla ja tehdä e-urheilusta läpinäkyvämpää sekä uskottavampaa myös lajin ulkopuolisille toimijoille. Lisäksi sen merkitys korostuu laillisuusvalvonnassa sekä mahdollisissa riita- ja yhteentörmäystilanteissa, joissa tarvitaan neutraalia ja riippumatonta osapuolta. Kun vastuut ja rakenteet ovat selkeitä, yksittäisen pelaajan kehitys kytkeytyy osaksi laajempaa, kestävää kansallista e-urheilukulttuuria. Kehityskohteina mainittiin SEULin aseman ja potentiaalin vahvistaminen niin kutsuttuna e-urheiluyhteisön koollekutsujana: lajiliiton kautta olisi myös mahdollista lisätä tietoisuutta alan ajankohtaisista mahdollisuuksista ja esimerkiksi eVAVEn kaltaisista hankeaktivoinneista.

Turvallista ja saavutettavaa pelaajapolkua ei voida synnyttää ilman innostuneita ohjaajia ja valmentajia, jotka laittavat itsensä likoon osallistujien hyväksi. eVAVE-hankkeen toimenpiteet ja saavutettu vaikuttavuus tulee jättämään jälkensä Suomen e-urheilun ekosysteemiin.

Otto Takala, työpajan fasilitaattori

Kokonaisuudessaan e-urheilun kehittämisessä on kyse rakenteiden luomisesta, jotka tukevat pelaajaa varhaisesta harrastamisesta kilpakentille ja edelleen aktiivisen peliuran jälkeiseen aikaan. Kun hyvinvointi, arjenhallinta ja kulttuurinen vastuu kulkevat käsi kädessä tavoitteellisen pelaamisen rinnalla, rakentuu samalla myös pohja kestävämmälle ja ammattimaisemmalle e-urheilulle. Myös eVAVE-projekti on mukana rakentamassa kestävämpää e-urheiluhuomista; Keskeinen yhteistyö ja verkostotoiminnan rakentaminen tapahtuu vuoropuheluna peliharrastajien, oppilaitosten, organisaatioiden ja yksittäisten valmentajien välillä, jotta hajanaista tietoa ja resursseja voidaan yhdistää ja täten taata alan perustusten vahvistuminen entistä ammattimaisemmaksi ja koordinoidummaksi.

Euroopan unionin osarahoittama (ESR+) eVAVE-hanke toteutetaan ajalla 1.6.2025–31.1.2027 ja sen rahoittavana viranomaisena toimii Keski-Suomen Elinvoimakeskus.

Kysy lisää Valmentajaverkostosta

Elmo Hämäläinen

Asiantuntija, Specialist
Liiketalous, Business Administration
Liiketoimintayksikkö, School of Business
+358504119162

Perttu Leppä

Asiantuntija, Specialist
LIKE TKI, School of business
Liiketoimintayksikkö, School of Business
+358504098338

Iina Kolari

Viestinnän asiantuntija, Communication Specialist
LIKE TKI, School of business
Liiketoimintayksikkö, School of Business
+358504750466