Monialainen yhteistyö tukee tieto-, neuvonta- ja ohjaustyötä laajasti eri sektoreilla, kuten koulutuksessa, työllisyyspalveluissa ja nuorisotyössä. Sen tekemistä edellytetään edellä mainittuihin aloihin liittyvässä lainsäädännössä ja opinto- ja uraohjausta ohjaavissa suosituksissa ja strategioissa. Sektoreiden välistä monialaista yhteistyötä on kuitenkin edelleen vahvistettava esimerkiksi yhteisten tavoitteiden sopimiseksi. Yhteistyössä tarvittaviin vuorovaikutustaitoihin on alettu kiinnittää huomiota myös eri alojen koulutuksissa.
Riikka Michelssonin ja Päivi Pukkilan tutkimuksessa (2025) selvitettiin, millainen vuorovaikutus edistää tai estää monialaista yhteistyötä sekä mitä hyvä vuorovaikutus tarkoittaa dialogitaitoina. Tutkimus pyrki ottamaan kantaa siihen, mitä vuorovaikutustaidoilla konkreettisesti tarkoitetaan monialaisen yhteistyön kontekstissa. Monialaista yhteistyötä tukevan vuorovaikutuksen tutkimus tukee Euroopan unionin osarahoittaman Oodi Ohjaamojen ja oppilaitosten yhteistyölle -projektin kehittämistyötä, jossa vahvistetaan Ohjaamojen ja koulutussektorin välistä yhteistyötä.
Tutkimuksessa haastateltiin helmikuussa 2025 Ohjaamojen ja niiden verkostojen työntekijöitä, jotka ovat osallistuneet aktiivisesti projektin kehittämistoimintaan. Ohjaamot ja niiden monialaiset verkostot tarjoavat alle 30-vuotiaille monialaista ohjausta koulutukseen, työelämään ja arjen hallintaan liittyvissä asioissa. Niiden verkostoon kuuluu tyypillisesti työntekijöitä nuoriso-, opetus-, sosiaali- ja terveysalalta sekä Kelasta ja työllisyyspalveluista. Myös yritykset ja kolmas sektori ovat toiminnassa mukana.
Tutkimus Ohjaamojen monialaisen yhteistyön dialogitaidoista
Monialaisessa yhteistyössä eri aloja edustavat ammattilaiset tuovat eri näkökulmia yhteiseen tarkasteluun (Pukkila, 2023), mistä vuorovaikutuksen keinoin rakennetaan kokonaiskuvaa. Toimimaton vuorovaikutus ja sen myötä yhteisen kokonaiskuvan puuttuminen voi jopa estää yhteistyön tavoitteeseen pääsemisen – esimerkiksi onnistuneen asiakkaiden ohjauksen.
Vuorovaikutusosaamiseen tulee kiinnittää huomiota monialaisen yhteistyön kehittämisessä ja rakentamisessa, sillä hyvät vuorovaikutustaidot ja työntekijöiden välinen vuorovaikutus on aiemmissa tutkimuksissa todettu yhdeksi monialaista yhteistyötä edistävistä tekijöistä (esim. Pukkila, 2023). Vuorovaikutustaitojen puutteiden on vastaavasti todettu estävän monialaisen yhteistyön toteutumista (Holmesland ym., 2010). Vaikka monialaista yhteistyötä tekevät ammattilaiset toimivat ihmisläheisessä ja vuorovaikutteisessa työssä, se ei automaattisesti tarkoita sitä, että heillä olisi hyvät vuorovaikutus- tai dialogitaidot (esim. Michelsson, 2020).
Tutkimuksessa etsittiin vastauksia kysymyksiin, millaisia vuorovaikutustaitoja monialaisessa yhteistyössä käytetään ja miten ne ilmenevät työntekijöiden toimintana ja tekoina yhteistyötapaamisissa. Tavoitteena oli tunnistaa monialaiselle yhteistyölle tyypillisiä dialogitaitoja, jotka edistävät tai estävät yhteistyön tekemistä.
Millainen vuorovaikutus edistää tai estää yhteistyötä?
Dialogissa on tavoitteena ajatella, keskustella ja toimia yhdessä tasavertaisesti sekä rakentaa jotakin uutta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kaiken keskiössä on vastavuoroisuus. Vastavuoroisesti toimittaessa välitetään muista osallistujista ja ymmärretään se, että oma toiminta vaikuttaa muihin sekä joko edistää tai estää esimerkiksi turvallista ja luottamuksellista ilmapiiriä. (Aarnio, 2010, 2012.). Luulemisen ja olettamisen sijaan on tärkeää kysyä toisten ajattelusta tai puheenvuorosta.
Tutkimuksessa haastatellut Ohjaamojen ja niiden verkostojen työntekijät nostivat esille, että vastavuoroisuus tarkoittaa esimerkiksi muiden osallistujien mukaan ottamista sen sijaan, että vain tutut tekisivät yhteistyötä. Toisten kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen ovat keskeisiä vuorovaikutuksen tekijöitä, kun yhteistä ymmärrystä rakennettaessa pyritään ottamaan huomioon kaikkien näkökulmat. (Michelsson & Pukkila, 2025.)
Aktiivinen osallistuminen ja siihen kannustaminen vievät eteenpäin monialaista yhteistyötä. Osallistujat ovat silloin oivaltaneet yhdessä tekemisen merkityksen ja sen, että on tärkeää saada mukaan kaikkien ajattelua. Tutkimuksen haastatellut tunnistivat sen, miten monialaisessa yhteistyössä pyritään saavuttamaan jotakin sellaista, mitä ei yksin saavuteta eli synnytetään yhdessä uutta, esimerkiksi uudenlaista toimintatapaa, sekä kehitetään monialaista yhteistyötä ja sen yhteisöllisyyttä. Dialogitaitojen tavoitteena on taito ajatella, keskustella ja toimia yhdessä sekä rakentaa jotakin uutta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
”Keskustelussa pitäisi syntyä jotakin sellaista uutta, joka on enemmän kuin osiensa summa, siis aitoa monialaista yhteistyötä”, kuvaa Riikka Michelsson Jyväskylän ammattikorkeakoulusta,
“Kun olemme esitelleet tuloksia, joku osallistujista oivalsi, että kyseessähän on "yhteisvastuu". Tällöin kannetaan yhdessä vastuuta siitä, että vuorovaikutus onnistuu ja että yhteiset tavoitteet onnistuvat ja sovitut asiat tulevat tehdyiksi.”
Monen tunnistamia vuorovaikutusta estäviä tekijöitä voivat olla esimerkiksi keskustelussa päälle puhuminen, yleistäminen tai keskustelusta vetäytyminen. Ohjaamojen työntekijöiden tutkimuksessa onnistuneen vuorovaikutuksen esteiksi mainittiin vähättely, mitätöinti, jyrääminen tai väittely sekä oman agendan ajaminen.
Tutkimuksen tuloksena voidaan tiivistää, että monialaisen yhteistyön vuorovaikutuksessa tarvitaan luottamusta, turvallisuutta, tasavertaisuutta, halua työskennellä yhteistyössä ja vastavuoroisesti, erilaisten näkökulmien kuuntelemista ja vastaanottamista, kunnioitusta ja arvostusta, avointa kommunikaatiota, kuuntelemista, puhumista, kärsivällisyyttä ja epävarmuuden sietämistä sekä empatiaa. Näistä vuorovaikutuksen elementeistä on tunnistettavissa dialogitaitoja (kuvio 1).
