– Olemme tottuneet kasvotusten tapahtuvaan kommunikointiin, jossa koko vuorovaikutuksen, niin verbaalisen kuin nonverbaalisen, kirjo on käytössä ja tulkintojen tekeminen on helpompaa, monipuolisempaa. Verkossa ilmeiden ja eleiden havaitseminen on rajoittunutta, jolloin syntyy kokemus vuorovaikutuksen rajoittuneisuudesta, pohtii johtava tutkija Sirpa Laitinen-Väänänen.
Valmennuksen osallistujien puheissa toistui selvästi havainto, että digitaalisiin ympäristöihin siirryttäessä vuorovaikutustaitojen merkitys on lisääntynyt. Kun kasvokkaiset kohtaamiset ovat siirtyneet osin verkkoon, ollaan uudenlaisten haasteiden edessä. Kuinka silloin huolehditaan yhteisöllisyydestä, psykologisesta turvallisuudesta, kuten ryhmään kuulumisen tarpeista, rohkeudesta osallistua, oppia ja heittäytyä mukaan?
Valmennus päättyi yhteiseen kokoontumiseen 8.2.2023, jossa Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Virpi Kalakoski korosti kognitiivisen ergonomian merkitystä hyvinvoinnissa. Etätyö ei ole vähentänyt aivotyön vaatimuksia ja siksi on tarve kehittää verkossa tapahtuvan työn toimintatapoja työn sujuvuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseksi.
– Vuorovaikutuksen rajoittuneisuus on osaltaan yhteydessä myös työyhteisön kokemukseen yhteisöllisyyden heikkenemisestä. Yhteisöllisyyden tunteen katsotaan tukevan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista, minkä takia siihen panostaminen on tärkeää. Erityisesti sellaisten keinojen tunnistaminen, jotka tukevat ammatillista yhteisöllistä vuorovaikutusta verkossa, on merkityksellistä, painottavat projektissa valmentajina toimineet Eila Burns, Riikka Michelsson ja Hanna Laitinen ammatillisesta opettajakorkeakoulusta,
– Siksi kiedoimme tutkimuksellisen tarkastelun valmennuksen ympärille.
Tutkimuksessa on tarkasteltu yhteisöllistä vuorovaikutusta verkossa: sen haasteita ja yhteisöllisyyttä tukevia asioita sekä vuorovaikutuksen kehittämistä yhteisöllisesti. Aineistona käytetään valmennuksessa tuotettuja tekstiaineistoja ja oppilaitoskohtaisia ryhmäkeskusteluja. Tulokset ja johtopäätökset valmistuvat kevään 2023 aikana.
Alustavina havaintoina valmennusprosessiin pohjautuen voidaan todeta, että kun halutaan vahvistaa vuorovaikutusta yhteisöllisempään suuntaan,
- oppilaitoksen strategia ja rakenteet parhaimmillaan suuntaavat tahtotilaa kohti yhteisöllistä työskentelyä.
- johtamisen, myös itsensä johtamisen, tulisi mallintaa sellaista vuorovaikutusta verkossa, jossa yhteisöllisellä työskentelyllä on merkitystä, ja joka nähdään arvokkaaksi.
- yhdessä sovitut toimintatavat hybridiympäristössä ovat tärkeitä ja edistävät yhteisöllisyyttä ja psykologista turvallisuutta.
- ratkaisevimpia näyttävät olevan ihmisten välisen vuorovaikutuksen hetket. Niissä toteutuu tai ei toteudu ammatillinen yhteisöllinen vuorovaikutus.
Vuorovaikutusta verkossa – hyvinvointia oppilaitokseen -kehittämis- ja tutkimushanke julkaisee tuloksia ja juhlistaa päätöstään Osaaminen ponnistaa hyvinvoinnista! -seminaarissa 21.3.2023. Silloin pohditaan mm. mitä yhteisöllisyys voimavarana ja osana hyvinvoivaa oppilaitosta merkitsee. Tilaisuus toteutetaan hybridinä ja on maksuton.
