uutinen 25.10.2022

Suomi neljän kärkimaan joukossa lasten ja nuorten liikunnan tilan kansainvälisessä vertailussa

Kansainvälisesti Suomi nähdään yhtenä lasten ja nuorten liikkumisen edistämisen mallimaana. Yhteensä 57 maan tai alueen lasten ja nuorten liikkumisen Tuloskortteja on käsitelty maailman terveysliikunnan kokouksessa Abu Dhabissa. Suomessa Tuloskortti-työn koordinaatiosta vastaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likes.

Lapsi leikkipuistossa

Suomi osallistui lasten ja nuorten liikunnan Tuloskorttien kansainväliseen koontiin, joka julkaistiin Abu Dhabissa maailman terveysliikunnan kokouksessa. Kyseessä on neljäs kerta, kun eri maiden lasten ja nuorten liikunnan yhteenvedoista laadittiin maiden välinen koonti ja vertailu. Vuonna 2022 Tuloskorttien kansainväliseen koontiin osallistui yhteensä 57 maata tai aluetta.

Kansainvälisessä vertailussa Suomi sijoittuu neljän kärkimaan joukkoon yhdessä Japanin, Slovenian ja Tanskan kanssa, kun huomioon otetaan kaikkien osallistuvien maiden kymmenen eri osa-alueen keskiarvotulokset.

”Suomen tulokset ovat herättäneet positiivista huomiota, ja Suomi nähdään yhtenä lasten ja nuorten liikkumisen edistämisen mallimaana”, sanoo Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesin johtava tutkija Tuija Tammelin.

Arvioinnissa hyvin pärjänneistä maista Tanska saa hyvät arvioinnit organisoituun liikuntaan ja urheiluun osallistumisessa. Aktiivisen kulkemisen hyvät tulokset korostuvat Japanin yhteenvedossa. Slovenian vahvuuksina puolestaan erottuvat lasten ja nuorten fyysisen kunnon tulokset sekä kokonaisaktiivisuus, joka selittyy osin sillä, että liikunnanopetusta on koulussa päivittäin. Suomen vahvuuksina erottuvat kokonaisaktiivisuus, aktiivinen kulkeminen koulumatkoilla sekä valtakunnan tason hyvin koordinoidut toimenpiteet.

Kansainvälisen Tuloskortti-työn yhtenä tavoitteena on jakaa ratkaisuja ja toimintatapoja lasten ja nuorten liikkumisen edistämiseksi. Haasteet ovat pitkälti samanlaisia eri maissa, vaikkakin ratkaisut ovat osin kulttuuriin sidonnaisia.

Suomen toimenpiteet kiinnostavat

Kansainvälisessä yhteistyössä tavoitellaan myös kriteerien yhtenäistämistä. Eri maiden tiedonkeruut poikkeavat tällä hetkellä toisistaan, ja Tuloskorteissa on kyse myös itsearvioinnista, mikä tulee ottaa eri maiden välisessä vertailussa huomioon. Esimerkiksi Suomen Tuloskortin ja kansainvälisen koonnin tuloksissa liikkumissuosituksen toteutumista on tulkittu hieman eri tavalla: Suomessa tiukemmalla kriteerillä ja uudessa kansainvälisessä koonnissa väljemmin.

Kansainvälisessä koonnissa kriteerit kohdentuvat ainoastaan kouluikäisten liikunnan tarkasteluun. Suomen Tuloskortissa liikuntakäyttäytymisen tulokset esitetään kuitenkin laajemmin neljässä ikäryhmässä: alle kouluikäiset, alakouluikäiset, yläkouluikäiset ja opiskelijat.

”Lapset ja nuoret ovat kokonaisuudessaan varsin laaja ikäryhmä, ja eri-ikäiset edellyttävät erilaista lähestymistapaa myös liikkumisen edistämisessä. Suomessa lasten ja nuorten liikkumista edistetään osana Liikkuvat-kokonaisuutta, jossa varhaiskasvatusikäisille, kouluikäisille ja opiskelijoille on omat kansalliset liikunnan edistämisohjelmansa. Tämä on herättänyt kovasti mielenkiintoa maailmalla”, sanoo Tammelin.

Suomen Tuloskortissa tarkastellaan lisäksi toimintarajoitteita kokevien lasten ja nuorten tuloksia inklusiivisesti ja aiempaa laajemmin. Lähes viidenneksellä lapsista ja nuorista on jokin toimintarajoite, joka vaikeuttaa heidän arkeaan, ja he liikkuvat kyselyjen mukaan muita vähemmän. Kansainvälisessä kokouksessa eri maiden asiantuntijat kokoontuivat nyt pohtimaan ratkaisuja kaikkien lasten ja nuorten liikkumisen edistämiseksi Tuloskorttien tulosten perusteella.

Lue lisää:

Lisätietoja

Tuija Tammelin

Johtava tutkija, liikunnan ja terveyden tutkimus, Principal Researcher
Likes, Likes
Hyvinvointi, School of Health and Social Studies
+358400247998