Edellisen kerran tiedot liikuntapaikkarakentamisen valtionavustusten kohdentumisesta koottiin Liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirjan toteutuksen yhteydessä vuonna 2014. Nyt Likesillä on tarkasteltu liikuntapaikkarakentamisen valtionavustusten volyymia sekä alueellista kohdentumista ja tuettuja liikuntapaikkatyyppejä vuosilta 2015–2021.
Liikuntapaikkarakentamisen avustuksia jaettiin yhteensä 215,3 miljoonaa euroa 1 134 hankkeelle. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi avustusta yhteensä 155,4 miljoonaa euroa 192 hankkeelle, ja avit myönsivät yhteensä 59,9 miljoonaa euroa 942 hankkeelle. Eniten avustusta myönnettiin Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueelle, Uudenmaan maakuntaan. Euromääräisesti eniten avustusta myönnettiin kasvukeskuksiin sekä väestömäärältään suuriin ja elinvoimaisiin kuntiin. Väestömäärään suhteutettuna eniten avustusta saivat pienet kunnat.
”Liikuntapaikkarakentamiseen on haettu investointiavustusta lähes kaikissa Suomen kunnissa. Avustuksen hakeminen ei vaikuttaisi olevan polarisoitunutta tiettyihin kuntiin. Avustusten suuruusluokka ja investointihankkeiden määrät tosin eroavat alueittain ja noudattavat samaa trendiä monien kehittämisavustusten jakautumisen kanssa”, toteaa tutkija Marianne Turunen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on laatinut vuosittain nelivuotisen liikuntapaikkojen valtakunnallisen rahoitussuunnitelman, joka koskee kustannusarvioltaan yli 700 000 euron liikuntapaikkahankkeita. Likesin selvityksen mukaan suurimmat avustuksensaajat tarkasteluajanjaksolla olivat Helsingin Olympiastadion, Tampereen monitoimiareena ja Iitin KymiRing-moottoriurheilukeskus. Aluehallintovirastojen myöntämät liikuntapaikkarakentamisen avustukset kohdistuivat yleisemmin paikallisiin kohteisiin, kuten lähiliikuntapaikkoihin. Lähiliikuntapaikat olivat selvityksen mukaan yleisin tuettu liikuntapaikkatyyppi.
”Avustettujen kohteiden aineistoja penkoessa hahmottui, kuinka suurella rahalla saa pystyyn suuren tai vaihtoehtoisesti monta pientä liikuntapaikkaa. Osa liikuntapaikoista palvelee käytännössä vain paikallista väestöä, mutta suurten hankkeiden tulisi pystyä tavoittamaan laajoja väestöryhmiä. Tämä tekee avustusten vaikutusten arvioinnista moniulotteisen kokonaisuuden, jota on pyritty kuvaamaan selvityksessä mahdollisimman monelta kantilta”, sanoo tilastoasiantuntija Tuomas Kukko.
Liikuntapaikkarakentamisen avustusten kohdentumisen tarkastelu auttaa jatkossa avustusten arvioinnin ja kehittämisen suunnittelussa. Selvityksen on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö.
Liikunnan edistämisen tunnuslukuja kunnista on koottu Likesin Kunta-Virveliin.
Lisätietoja
Marianne Turunen, tutkija
+358504759522
[email protected]
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Tuomas Kukko, tilastoasiantuntija
+358447287566
[email protected]
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
