Hyväksilukemisen periaatteet Jamkissa

Nämä periaatteet on luotu opiskelijan oikeusturvan ja yhdenvertaisuuden takaamiseksi hyväksilukuasioissa. Periaatteet antavat pohjan yhteisille käytännöille Jamkissa, joita tarkennetaan AHOT-ohjeilla opiskelijoille ja opettajille.

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (hyväksilukeminen) on sitä, että opiskelija tunnistaa, mitä jo osaa, jolloin hän voi hakea osaamisen perusteella hyväksilukua eli hankitun osaamisen tunnustamista. Muulla tavoin hankitun osaamisen tunnistamisen lähtökohtana on opetussuunnitelman tavoitteena oleva osaaminen, jonka opiskelija on voinut hankkia missä, milloin ja miten tahansa.

Sähköistetty hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (eAHOT) -prosessi Pepissä edellyttää aina ohjauskeskustelun käymistä, jonka osapuolina ovat opiskelija ja opettajatutor, opinto-ohjaaja tai opintojakson vastuuopettaja. Tämä voidaan yhdistää vuosittaiseen HOPS-keskusteluun tai se voidaan käydä muulla tavoin.

Korkeakouluopinnoilla hankitun osaamisen tulee olla tarkoituksenmukaista ja ajantasaista suoritettavaan tutkintoon nähden. Jos ala on nopeasti muuttuva, kuten tietotekniikka, on perusteltua, ettei kaikkea voida hyväksilukea, vaikka osaamista olisikin muutaman vuoden takaa.

Hyväksiluettavan osaamisen tulee vastata tutkinnolle, opintokokonaisuudelle ja opintojaksolle asetettuja osaamistavoitteita.

Hyväksilukemisesta vastaa kunkin opintojakson vastuuhenkilö tai opintokokonaisuuden vastuutiimissä oleva opettaja. Isoissa kokonaisuuksissa (yli 30 op) hyväksilukemisesta vastaa koulutuksesta vastaava henkilö tai hänen nimeämänsä vastuuhenkilö.

Jamkissa aiemmat, hyväksiluettavat kieliopinnot eivät saa olla yli kymmenen vuotta vanhoja. Kieliopintojen hyväksiluvut ja vapautushakemukset käsitellään kielikeskuksen kautta heidän ohjeidensa mukaisesti.

Korvaamisella tarkoitetaan opetussuunnitelmaan kuuluvien opintojen korvaamista muualla suoritetuilla, osaamistavoitteiltaan vastaavilla vähintään saman tasoisilla (EQF/NQF 6 tai EQF/NQF7) korkeakouluopinnoilla. (Tutkintosääntö)

Opiskelijan oman tutkinto-ohjelmansa opetussuunnitelman yksittäisiin, pakollisiin opintoihin suositellaan käytettäväksi korvaamista. Korvaushakemus osoitetaan aina ko. opintojakson vastuuopettajalle.

Sisällyttäminen tarkoittaa muualla suoritettujen vähintään saman tasoisten (EQF/NQF 6 tai EQF/NQF7) korkeakouluopintojen liittämistä osaksi tutkintoa. (Tutkintosääntö)

Jos hyväksiluvun kohteena olevat opinnot ovat tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa yksittäisiä vaihtoehtoisia opintoja tai vapaasti valittavia opintoja, opiskelija hakee niihin hyväksilukua sisällyttämällä. Sisällyttämisestä vastaa Jamkissa koulutuksesta vastaava henkilö tai hänen nimeämänsä vastuuhenkilö.

Kaikki opintokokonaisuuden opintojaksot voidaan hyväksilukea sisällyttämällä, mikäli opintokokonaisuuden osaamistavoitteet täyttyvät. Tällöin toisessa korkeakoulussa tehdyt opinnot sisällytetään soveltuvaan opintokokonaisuuteen sellaisenaan. Hakemus osoitetaan opintokokonaisuuden vastuutiimissä olevalle opettajalle.

Siirto-opiskelijoiden ja muiden laajoja kokonaisuuksia (yli 30 op) suorittaneiden opiskelijoiden opinnot voidaan sisällyttää tutkintoon, jos ne ovat tutkintoon kuuluvia tai ko. alan opintoja. Isojen kokonaisuuksien sisällyttäminen tutkintoon on koulutuksesta vastaavan henkilön tai hänen nimeämänsä vastuuhenkilön työtä.

Jamkin avoimen väylän kautta valittujen opiskelijoiden Jamkin avoimessa tehdyt opinnot korvataan Pepissä automaattisesti opiskelijapalveluiden toimesta. Opiskelijan ei tarvitse tehdä niistä erillistä hyväksilukuhakemusta. Yksittäisistä avoimessa suoritetuista opintojaksoista opiskelijan tulee tehdä hyväksilukuhakemus. Jos opiskelija on tehnyt avoimen opintoja muualla kuin Jamkissa ja tulee valituksi väylän kautta tutkintoon, kohdellaan häntä samoin kuin muitakin yli 30 op suorittaneita opiskelijoita.

Muulla tavoin, ennen opintoja tai opintojen aikana hankitun osaamisen tunnistaminen tarkoittaa sitä, että opiskelija pyrkii ymmärtämään hankkimaansa osaamista ja jäsentää sen suhteessa opintokokonaisuuden tai opintojakson osaamistavoitteisiin siten, että hän pystyy kuvaamaan ja näyttämään toteen osaamisensa. Muulla tavoin hankitun osaamisen tunnustaminen tarkoittaa hyväksynnän antamista opiskelijan hankkimalle osaamiselle arviointipäätöksenä. (Tutkintosääntö)

Opiskelijalla voi olla esim. harrastuksessa, töissä tai vapaaehtoistoiminnassa hankittua osaamista, jota hän haluaa hyväksilukea tutkintoon. Tämän edellytyksenä on, että hankittu osaaminen voidaan osoittaa esim. kirjallisella dokumentilla, haastattelulla, videolla, oppimispäiväkirjalla tai portfoliolla tms. tavalla. Hyväksilukuhakemus osoitetaan joko opintojakson vastuuhenkilölle, opintokokonaisuuden vastuutiimissä olevalle opettajalle tai laajojen kokonaisuuksien (yli 30 op) ollessa kyseessä koulutuksesta vastaavalle henkilölle tai hänen nimeämälleen vastuuhenkilölle.

Aiemmin tai muualla suoritettua opinnäytetyötä ei pääsääntöisesti kokonaan hyväksilueta. Aiemmin tai muualla suoritetun opinnäytetyön hyväksilukeminen arvioidaan alan opinnäytetyöryhmässä suhteessa opinnäytetyölle asetettuihin osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin ammattikorkeakoulussa sovellettavan opinnäytetyön arviointimenettelyn mukaisesti. Osittain tai kokonaan hyväksiluettava opinnäytetyö ei voi olla yli viisi vuotta vanha. (Tutkintosääntö)

Opinnäytetyön hyväksilukemisen periaatteet kerrotaan erillisessä dokumentissa.

Kielikeskuksen päällikkö voi vapauttaa opiskelijan kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan seuraavista syistä: opiskelijalla ei ole aiempia opintoja ruotsin kielestä, opiskelijalla ei ole aiempia opintoja englannin kielestä, opiskelijalla on asiantuntijan toteama lukivaikeus tai terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä syy, josta on lääkärin lausunto. (Tutkintosääntö)

Kieliopintojen hyväksiluvut ja vapautushakemukset käsitellään kielikeskuksen kautta heidän ohjeidensa mukaisesti.

Hyväksilukemisen periaatteet on hyväksytty opintoasioiden lautakunnassa 21.12.2022.