Kuvio 1. Simulaation pedagoginen kaari (Kamberg, 2022).
Case-simulaation pedagoginen kaari (kuvio 1.) pitää sisällään ennakkomateriaalin, aktivoivan aloituksen, toiminnan ja oppimiskeskustelun. Ennakkomateriaalin avulla opiskelijat orientoituvat simulaatioon. Aktivoivan aloituksen keinoin opettaja alustaa tulevaa tilannetta aktivoiden opiskelijat toimintaan tavoitteen mukaisesti. Mitä enemmän aktivoivassa aloituksessa hyödynnetään vuorovaikutteisuutta ja yhteisöllisyyttä, sitä paremmin se virittää opiskelijat case-simulaation toimintaosuuteen. Aktivoiva aloitus on kestoltaan keskimäärin 5-10 minuuttia. (Kamberg, 2022.)
Jokaiselle simulaatiolle asetetaan tavoite, mihin toimintaa peilataan. Tavoitteita voi olla yksi tai useampi, mutta selkeyden kannalta ei liian monta. Oppimiskeskustelussa tarkastellaan positiiviseen pedagogiikkaan nojautuen case-simulaation toimintaosuutta ennalta sovittujen tavoitteiden mukaisesti verraten niitä havainnoitsijoiden tekemiin huomioihin. Näin lopulta muodostuu synteesi adaptiivisen pedagogiikan keinoin opetettavasta aiheesta. (Harrison ym., 2024.)
Aktivoivan aloituksen jälkeen vuorossa on toiminta, joka rakentuu casen ympärille. Caset valitaan jokaisen opiskelijaryhmän opintojen etenemisen mukaisesti tukemaan jo opittuja tietoja ja taitoja sekä vahvistamaan ammatillista kasvua. Caset ovat aitoja anonymisoituja asiakas- ja potilastilanteita eri toimintaympäristöistä, mikä takaa opiskelijoiden motivaation työskennellä case-simulaatiotilanteessa. Opiskelijat tunnistavat tilanteiden autenttisuuden ja hahmottavat opittavan asian siirtovaikutukset käytännön työhön. Case voidaan toteuttaa lähes, missä tahansa tilassa myös verkkovälitteisesti.
Verkkosimulaation keinoin oppilaitosten ei ole välttämätöntä resursoida rahallisesti arvokkaisiin laitteistoihin tai tiloihin, sillä oppiminen muuttuu verkkosimulaation avulla paikkaan sitomattomaksi. Verkkosimulaatiota voidaan toteuttaa hyvin pehmeän teknologian avulla usein, vain kannettavalla tietokoneella. Pedagogiikka kannattelee opetusta, toki laitteistot ja tilat nostavat simulaation autenttisemmalle tasolle. Kuitenkin verkkosimulaation keinoin voidaan tavoittaa opiskelijoita kansallisesti, kuin kansainvälisestikin. Kun opiskelijat pystyvät harjoittelemaan vaativia taitoja sekä vuorovaikutus- ja päätöksenteko-osaamista jo koulussa, on työelämään siirtyminen joustavampaa niin ammatillisten-, kuin metataitojenkin osalta. Koulutuksen avulla vastataan näin ollen suoraan työelämän tarpeisiin opettamalla opiskelijoita simulaatioiden avulla. Casen kesto on keskimäärin 15–20 minuuttia. Case-simulaatio-oppiminen toimii koulutuksessa teorian ja käytännön yhdistäjänä, valmistaen opiskelijoita myös itsereflektoinnin avulla. Opiskelijat eivät aina pääse harjoittelemaan kaikkia taitoja työssäoppimispaikoissa, joten simulaatio-oppiminen case-muotoisesti vastaa hyvin tähän resurssien tuomaan haasteeseen. (Kamberg, 2022.)
Lopuksi on oppimiskeskustelu, missä analysoidaan opittua kehittävällä otteella positiivisen pedagogiikan keinoin. Oppimiskeskustelu edustaa nykyaikaista nonlineaarista oppimiskäsitystä, jossa opiskelija toimii tiedon prosessoijana yhteistyössä opettajan sekä opiskelijakollegoiden kanssa. Oppimiskeskustelua pidetään simulaatio-oppimisen kannalta erityisen tärkeänä vaiheena, puhutaankin simulaation sydämestä. Oppimiskeskustelun kulkua luotsataan erilaisten toimintamallien avulla, jolloin tarkentavien kysymysten keinoin ohjataan oppimiskeskustelua positiivisesti eteenpäin. Oppimiskeskustelu on kestoltaan tyypillisesti 45 minuuttia. Oppimiskeskustelua kuljetetaan eteenpäin ohjaavilla kysymyksillä: miksi, miten ja milloin. Näiden kysymysten avulla opiskelijat kykenevät reflektoimaan toimintaansa, reflektoinnin kautta he hahmottavat omaa oppimistaan. Reflektointiin eli casessa tapahtuneen toiminnan arviointiin, havainnointiin sekä tarkasteluun osallistuu koko ryhmä opettajan johdolla. Ryhmältä odotetaan aktiivista keskustelua, missä kaikki reflektoijat tuovat omia huomioitaan tasavertaisesti esille mahdollistaen näin koko ryhmän yhteisöllisen oppimisen sekä myös tietojen ja taitojen kertaamisen. Tarkoituksena oppimiskeskustelussa on luoda mahdollisuudet myös opitun siirtämiselle eli hoitotyön koulutuksessa opittuja asioita pystytään viemään työelämäharjoitteluun hoitotyön arkeen ja sitä kautta myös konkreettiseen hoitotyöhön. (Kamberg, 2022.)
Yhteenveto
Verkkosimulaation mahdollisuudet korostuvat eri ryhmien välisessä yhteistyössä, mutta erityisesti sen turvallisuus ja positiivinen pedagogiikka ovat merkittäviä tekijöitä. Verkkosimulaatio tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden harjoitella vaativia taitoja turvallisessa ympäristössä, jossa virheistä oppiminen on mahdollista ilman haitallisia tai vahingoittavia seurauksia. Tämä lisää opiskelijoiden itsevarmuutta ja valmiutta siirtyä työelämään.
Positiivinen pedagogiikka verkkosimulaatiossa korostaa opiskelijoiden vahvuuksia ja onnistumisia, mikä motivoi heitä ja edistää oppimista. Oppijayhteisö, johon lukeutuu opettajat sekä opiskelijat luo kasvualustan yhteistyölle, jonka kautta on mahdollistetaan uusien näkökulmien implementointi sekä näyttöön perustuvien pedagogisten menetelmien vahvistaminen. Verkkosimulaation avulla jokaiselle opiskelijalle tarjoutuu tilaisuus tasalaatuiseen opetukseen asuin- tai opiskelupaikasta riippumatta, mikä edistää yhdenvertaisuutta ja oppimisen saavutettavuutta.
Verkkosimulaatio on todettu toimivaksi ja moderniksi näyttöön perustuvaksi pedagogiseksi menetelmäksi. Verkkosimulaation rakentaminen ja implementointi on johdonmukaista moniammatillista työtä, jossa yhteisopettajuus on keskeisessä roolissa. Onnistuessaan verkkosimulaatiot säästävät opettajien resursseja ja toimivat vihreän siirtymän vauhdittajina. Modernit oppimismenetelmät- ja ympäristöt, kuten verkkosimulaatiot tarjoavat mahdollisuuden kehittää ja palvella, niin pedagogista kenttää, kuin myös sosiaali- ja terveysalan työelämää. Lisäksi verkkosimulaation keinoin on mahdollista sytyttää opiskelijan sisäinen motivaatio ja tukea oppimaan oppimisen taitoja. (Kamberg, 2022 & Salminen-Tuomaala ym., 2021.)
Kirjoittajat
Sini-Charlotta Kamberg, lehtori, FM, sh YAMK
Heidi Laitomaa, lehtori, ft YAMK
Krista Toivonen, lehtori, ft, tt AMK, kuntoutuksen ohjaaja YAMK, Sataedu
