artikkeli

Vastuullisuus vaikuttaa merkittävästi pk-yritysten arkeen rakennusalalla ja koneurakoinnissa

Kirjoittaja
Kirsi Knuuttila

Rakennusalan ja koneurakoinnin toimintaympäristö on viime vuosina muuttunut nopeasti. EUtason sääntely, rahoitusalan vaatimukset ja asiakkaiden kasvavat odotukset ohjaavat yhä vahvemmin yritysten arkea. Jamkin VAHVA-hankkeen webinaareissa tarkasteltiin, mitä tämä muutos tarkoittaa käytännössä ja millaisilla valmiuksilla yritykset voivat vastata muutokseen hallitusti ja kilpailukykyisesti.

VAHVA-hanke pääkuva

Jamkin Vastuullisuusraportoinnilla vahvaan ja kestävään kasvuun Keski-Suomessa hankkeessa (VAHVA-hanke) vahvistetaan keskisuomalaisten pk- ja mikroyritysten kyvykkyyttä raportoida toiminnastaan asiakkaiden, tulevien asiakkaiden ja rahoittajien edellyttämällä tavalla. Hanke on järjestänyt esimerkiksi klinikoita ja tietoiskuja vastuullisuusraportointiin liittyen. Loppuvuodesta 2025 järjestetyssä Koneyrittäjä – miten alkuun vastuullisuustyössä?  ja keväällä 2026 järjestetyissä Talonrakennusala ja vastuullisuus -tilaisuuksissa keskityttiin rakennusalan ja koneurakointiin ajankohtaisiin vastuullisuuskysymyksiin.

Rakennusalalla vastuullisuus ohjaa hankkeiden toteutusta

Pitkä uran Rakennusteollisuus ry:ssä tehnyt yrittäjä Pekka Vuorinen on seurannut aitiopaikalta talonrakennusalalla lisääntyvää ja kunnianhimoista rakennusalaa koskevaa vastuullisuussääntelyä. Vastuullisuus ei näyttäydy enää yksittäisenä vaatimuksena, vaan se kytkeytyy suunnitteluun, hankintoihin, toteutukseen ja johtamiseen. Yrityksiltä edellytetään entistä parempaa ymmärrystä vähähiilisyydestä, energiatehokkuudesta ja vastuullisesta tiedonhallinnasta. Voidaankin todeta, että vastuullisuussääntely ja kilpailutusten vastuullisuuskriteerit ovat arkipäiväistyneet osaksi rakennushankkeita.

Rakennuttajien näkökulmasta vastuullisuuskriteerit ovat keskeinen ohjauskeino, niin talonrakennusalalla kuin infrarakentamisessa. Julkisten toimijoiden uudet rakennuttamisen vastuullisuuskriteerit heijastuvat suoraan urakoitsijoiden ja alihankkijoiden toimintaan. Tämä korostaa ennakoivan vastuullisuustyön merkitystä: vaatimuksiin vastaaminen on helpompaa, kun vastuullisuustoimet ja tieto ovat osa normaalia toimintaa jo ennen tarjousvaihetta.

Nolla_E:n talotekniikan ja energia-alan asiantuntija Nikolas Salomaa esitteli kiertotalouden keinona yhdistää ympäristövastuullisuus ja taloudellinen kannattavuus. Esimerkkinä hän nosti talotekniikan laitteiden ja järjestelmien elinkaaren pidentämisen, energiatehokkuuden ja uudelleenkäytön. Ne kaikki tarjoavat vastuullisemman toiminnan lisäksi konkreettisia mahdollisuuksia vähentää päästöjä ja kustannuksia. Näissä tilanteissa kiertotalous onkin käytännönläheisenä ja kustannustehokkaana ratkaisuna, ei vain strategisena tavoitteena.

Talonrakennusalalla monet työtehtävät ovat edelleen fyysisesti kuormittavia, ja kuormituksen hallinta on keskeinen tekijä turvallisuuden, tuottavuuden ja työurien pituuden kannalta. Asiantuntija Heidi Tauriainen kertoi Jyväskylän ammattikorkeakoulun Raksa 2.0.-hankkeen tuloksista. Hankkeessa kehitetään uusia toimintatapoja talonrakentajan työkyvyn ja fyysisen hyvinvoinnin parantamiseen. Ergonomiset työmenetelmät, apuvälineet ja toimiva työnjohto tukevat vastuullista rakentamista siinä missä vähähiiliset materiaaliratkaisutkin.

Vastuullisuus ei näyttäydy enää yksittäisenä vaatimuksena, vaan se kytkeytyy suunnitteluun, hankintoihin, toteutukseen ja johtamiseen.

Koneyrityksille vastuullisuus on kilpailutekijä ja edellytys rahoitukselle

Koneyrittäjille vastuullisuus näyttäytyy ennen kaikkea käytännön tekemisen ja liiketoiminnan kysymyksenä. Asiakkaat, kuten suuret teolliset toimijat ja energiayhtiöt, edellyttävät urakoitsijoiltaan yhä useammin todennettavaa tietoa toiminnan vastuullisuudesta. Työturvallisuus, ympäristövaikutusten hallinta, kaluston päästöt ja luotettava sopimustoiminta ovat keskeisiä osa-alueita, jotka vaikuttavat suoraan asiakkuuksien jatkumiseen.

Yrityskohtainen tiedontuotanto ja raportointikyky nousivat esiin merkittävänä kilpailutekijänä. Koneyrittäjille vastuullisuustieto tukee johtamista, auttaa tunnistamaan riskejä ja tuo lisäarvoa asiakassuhteisiin. Samalla dokumentoitu tieto helpottaa keskusteluja rahoittajien ja vakuuttajien kanssa – vastuullisuus ei välttämättä enää tuo erillistä etumatkaa, mutta sen puute voi muodostua esteeksi.

Rahoituksen näkökulmasta vastuullisuus vaikuttaa erityisesti investointeihin. Rahoituslaitokset arvioivat entistä tarkemmin, miten yritykset hallitsevat ympäristöön ja kestävyyteen liittyviä riskejä. Koneyrittäjiltä kysytäänkin jo lainaneuvotteluissa esimerkiksi päästöihin, energiatehokkuuteen ja tuleviin kehittämistoimiin liittyviä tietoja. Kaluston modernisointi, energiatehokkuus ja vastuullinen tiedonhallinta tukevat rahoituksen saatavuutta ja ennakoitavuutta.

Metsäkoneyrittäjien osalta biodiversiteetti ja ilmastoteemat ovat viime vuosina nousseet keskiöön. Puunkorjuu on tärkeä osa suurten toimijoiden arvoketjuja, ja urakoitsijoilla on merkittävä rooli siinä, miten ilmasto ja luontovaikutukset huomioidaan käytännön työssä. Tämä lisää tarvetta koulutukselle, yhteistyölle ja yhteisille toimintamalleille koko toimitusketjussa.

Vastuullisuus ei välttämättä enää tuo erillistä etumatkaa, mutta sen puute voi muodostua esteeksi.

Kahviporinoista verkostoja ja inspiraatiota

Talonrakennusalan tilaisuudessa osallistujat esittäytyivät lyhyesti alussa. He odottivat erityisesti ajankohtaistietoa ja käytännön näkökulmaa vastuullisuudesta rakennusalla. Ympäristövastuun lisäksi kaivattiin tietoa sosiaalisesta vastuusta ja taloudellisesta vastuusta, esimerkiksi harmaan talouden torjunnasta. Kahviporinoissa osallistujat innostuivat siitä, että kiertotaloudella voi tosiaan tehdä myös kannattavaa liiketoimintaa, kuten Nolla_E:n yritysesimerkki osoitti. Osallistujia myös pohditutti, miten pieniä yrityksiä voisi tukea vastuullisuuden ja kiertotalouden edistämisessä.  

Tilaisuudet lisäsivät yritysten raportointivalmiuksia 

Tilaisuuksiin osallistuneilta kerättiin palautetta. Talonrakennusalan tilaisuudesta saatiin vain yksi palaute, joka oli erittäin myönteinen. Koneyrittäjätilaisuudesta puolestaan saatiin kaikkiaan 13 palautetta, joista merkittävä osa (10) edusti mikro-, pk- tai suurta yritystä ja joista puolella (6) vastuullisuusraportointi vaikuttaa tällä hetkellä uusiin tai olemassa oleviin asiakkuuksiin. Tilaisuudessa esiteltiin asiakkaitten konkreettisia vaatimuksia yrityksille sekä tapoja tuottaa tietoa. Merkittävä osa vastanneista koki osallistumisen parantaneen yrityksen valmiuksia tehdä vastuullisuusraportointia (89 %). Lisäksi yritykset kokivat tilaisuuden lisänneen kyvykkyyttä viestiä vastuullisuudesta (78 %). Osallistujat myös saivat tarpeellista tietoa liiketoiminnan uudistamisen näkökulmasta (89 %). Yli puolet olivat myös tyytyväisiä yhteistyöhön toisten yritysten kanssa (67 %) ja tapahtuman järjestäjien kanssa (55 %). Monet koneyrittäjätilaisuuteen osallistuneet kiinnostuivat tulemaan mukaan koneyrittäjien omaa työkalua esittelevään tilaisuuteen huhtikuussa 2026.

Yhteinen viesti: ennakointi ja osaaminen korostuvat

Sekä rakennusalan että koneyrittäjien tilaisuuksista piirtyy esiin yhteinen viesti: vastuullisuus ei ole ohimenevä trendi, vaan pysyvä osa toimintaympäristöä. Yrityksiltä edellytetään kykyä ennakoida muutoksia, kehittää osaamistaan ja tuottaa luotettavaa tietoa toiminnastaan. Vastuullisuus linkittyy yhä tiiviimmin kilpailukykyyn, rahoitukseen ja asiakassuhteisiin. Molemmat tilaisuudet tarjosivat osallistujille ajankohtaista tietoa ja konkreettisia näkökulmia siihen, miten vastuullisuus voidaan kytkeä osaksi arjen tekemistä ilman kohtuutonta hallinnollista taakkaa.

Tilaisuudet edistivät osallistuneiden yritysten kestävyyttä monin tavoin. Ne innostivat ja kannustivat paikallisia yrityksiä aloittamaan vastuullisuustyön, jotta yritykset olisivat kilpailukykyisiä ja voisivat toimia raportointitietoja edellyttävien suurten yritysten arvoketjuissa ja julkisissa hankinnoissa. Yhteinen keskustelu ja kokemusten jakaminen nähtiin tärkeänä keinona tukea yrityksiä toimintaympäristön muutoksessa kohti kestävämpää ja ennakoitavampaa tulevaisuutta.