Tunnista olennaiset asiat yrityksen vastuullisuudessa ja kehitä liiketoimintaa

Suvi Johansson toivoo, että Suomen mittava pienten ja keskisuurten yritysten sektori saataisiin kokonaisuudessaan mukaan vastuullisuustyöhön. Vastuullisuutta koskeva sääntely on ollut jatkuvassa muutoksessa. Euroopan unioni pyrkii yksinkertaistamaan ja keventämään kestävyysraportointia ja huolellisuusvelvoitetta niin kutsutussa Omnibus-paketissa. ”Se on aiheuttanut aikamoisen halvaantumisen varsinkin pk-sektorilla. Kuitenkin isot yritykset tulevat jatkossakin kysymään vastuullisuusasioita, eli nyt siihen kannattaisi panostaa ja turvata siten oman yrityksen menestys tulevaisuudessa”, Johansson kannustaa. ”Perimmäinen tavoitehan on varmistaa, että meillä on elinkelpoinen maapallo tulevaisuudessa, mikä tarkoittaa myös elinkelpoisia bisnestä.” 

Huomion kiinnittäminen vastuullisuuteen avaa näkökulmaa yrityksen menestystekijöihin pidemmällä tähtäimellä. Suvi Johansson kannustaakin ottamaan mallia vaikkapa perheyrityksistä, joissa kvartaali tarkoittaa 25 vuotta: mikä on yrityksen liiketoiminnan arvopohja ja sille rakentuva tulevaisuus? 

Mistä lähteä liikkeelle vastuullisuusasioissa? 

”Vastuullisuudessa kannattaa lähteä liikkeelle nykytilan ymmärtämisestä”, sanoo Suvi Johansson. ”Mitä me tehdään? Mikä meillä voisi olla tavoitetila? Mihin meidän pitäisi panostaa? Usein yritykset tekevätkin vastuullisuusasioita jo osana normaalia liiketoimintaansa, vaikka eivät ole sitä tunnistaneet. Samalla moni yritys ajattelee, että pitää olla valmista ennen kuin voi puhua vastuullisuudesta. Tässä aiheessa ei kuitenkaan olla koskaan valmiita. Pitää siis uskaltaa puhua keskeneräisistä asioista: mitä on tunnistettu, mitä pitäisi tehdä, missä ollaan vielä matkalla.” 

Vastuullisuusraportointiin liittyy paljon lyhenteitä ja terminologiaa, kuten kaksoisolennaisuus. ”Se lähtee liikkeelle olennaisuuden tunnistamisesta; mitkä ovat yrityksen keskeisimmät vaikutukset ja teot”, Johansson avaa. ”Miten yritys vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntaan? Millaiset sen päästöt, energiankulutus tai jätemäärät ovat? Miten ihmisoikeudet näkyvät yrityksen toiminnassa?” 

Kaksoisolennaisuudessa huomioidaan lisäksi esimerkiksi alihankintaketjun toiminnan vaikutukset yrityksen liiketoimintaan. Jos alihankintaa on vaikkapa alueella, jossa on paljon hurrikaaneja tai muita ilmastonmuutoksesta johtuvia sään ääri-ilmiöitä, miten ne vaikuttavat? Onko niillä riskiä yrityksen liiketoimintaan? Nämä ovat kolikon kaksi puolta: yrityksen vaikutukset ulkopuolelle ja ulkopuolisten vaikutukset yritykseen. 

”Kaksoisolennaisuusanalyysissä mietitään myös mahdollisuuksia, mikä on ehkä poikkeuksellista. Yleensähän yritykset tekevät riskikartoituksia, mutta mahdollisuuksien tunnistamista harvemmin”, Johansson kuvailee. ”Kaksoisolennaisuusanalyysi auttaa priorisoimaan, mihin asioihin kannattaa oikeasti keskittyä. Olemme tottuneet lähtemään liikkeelle ympäristöasioista, mutta ne eivät välttämättä ole jokaiselle yritykselle olennaisin asia, vaan voi löytyä jotain muuta mihin kannattaa vastuullisuuden ja liiketoiminnan kehittämisen kannalta panostaa.” 

Kun tarkastellaan toimintaympäristöä uusista näkökulmista, voi löytyä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kaksoisolennaisuusanalyysi on vastuullisuuteen liittyvä prosessi, mutta sillä on valtava merkitys yrityksen strategiatyössä.  

Kaksoisolennaisuusanalyysi yrityksen toiminnan kehittämisessä: case Arctic Bioenergy Oy 

Arctic Bioenergy Oy on laukaalainen, pieni mutta nopeasti kasvava bioenergia-alan yritys, joka maahantuo puupellettiä ja haketta. Sen asiakkaita ovat isot energia-alan yritykset sekä energialaitokset. Vastuullisuusasiantuntija Mervi Koukka aloitti yrityksessä vuonna 2024, kun siellä käynnistettiin sertifikaattiprosessit yrityksen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. ”Bettera tuli mukaan prosesseihin, kun tunnistettiin että vastuullisuuden merkitys liiketoimintaan on suuri, ja sitä kannattaa selvittää huolella”, Koukka kertoo. 

”Itse prosessi oli yrityksen kannalta varsin vaivaton, kun Bettera teki varsinaisen työn eli haastatteli kiinnostavat kohdeyritykset, keräsi tiedon ja teki analyysit”, Koukka kiittää. ”Samalla kuitenkin myös yrityksen toimijat ikään kuin pakotettiin tarkastelemaan vastuullisuusasioita, pysähtymään niiden äärelle ja miettimään, mihin yritys on menossa ja onko suunta toivottu. Lopputuloksena saatu raportti on ollut hyödyllinen, ja myös asiakkaat ovat sitä kiittäneet, sillä kaksoisolennaisuusanalyysin tekeminen ei vielä ole pienille yrityksille tyypillistä.” 

Arctic Bioenergy Oy aikoo hyödyntää raporttia oman strategiatyönsä tukena, sillä se auttaa tunnistamaan riskejä ja mahdollisuuksia, liittyen esimerkiksi raaka-aineiden saatavuuteen ja laatuun tai henkilöstön määrään. ”Seuraava askel meillä on vastuullisuusohjelman rakentaminen, ja huomioidaan siinä myös meidän kumppanit esimerkiksi logistiikassa ja varastoinnissa”, Koukka kertoo. 

Jyväskylän ammattikorkeakoulun toteuttama, EU:n osarahoittama Vastuullisuusraportoinnilla vahvaan ja kestävään kasvuun Keski-Suomessa -hanke järjestää tietoiskuja ja kokoaa yrityksille hyödynnettävää materiaalia vastuullisuusraportoinnista. Lisätietoja: www.jamk.fi/yritysvastuuraportointi