Toisen vuoden sosionomiopiskelija Henna Kontro on syksyn aikana toiminut päivystäjänä Sekasin-chatissa osana psykososiaalisen kriisityön kurssia.
Sekasin-chat on valtakunnallinen, matalan kynnyksen keskustelupalvelu 12–29-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille. Se tarjoaa helposti saavutettavan kanavan, jossa puhua mieltä painavista asioista. Keskusteluissa käsitellään pahaa oloa, ihmissuhdeongelmia, ahdistusta – usein myös arkisia kuulumisia ja ilon aiheitakin.
Keskustelujen kirjo yllätti Hennan.
"Eniten sieltä taustalta nousi yksinäisyys. Se, ettei ole ketään, kenelle kertoa asioistaan. Aluksi jännitti, osaanko olla avuksi, mutta ongelmia ei tarvitse osata ratkaista. Tärkeintä on kuunnella ja olla läsnä”, hän pohtii.
Opiskelijat eivät joutuneet uuteen, haastavaan tilanteeseen kylmiltään. Kurssin alkuun kuului perehdytys, kahdeksan tunnin koulutus sekä ohjattu päivystysvuoro. Vaikka keskusteluja käydään itsenäisesti ja oman aikataulun mukaisesti, linjoilla on aina taustatiimin tuki.
Kaikkiin yhteydenottoihin ei pystytä vastaamaan
Sekasin-chatin taustalla on kollektiivi, johon kuuluu yli 40 organisaatiota. Kollektiivi tekee tiivistä yhteistyötä eri korkeakoulujen kanssa. Jamk on mukana ensimmäistä kertaa.
Enemmistö keskusteluista käydään vapaaehtoisten voimin. Vuonna 2025 Sekasin-chatin vastausprosentti on noussut 40 prosenttiin, mutta edelleen suurin osa yhteydenotoista jää jonoon.
Keskusteluja käydään kuukausittain tuhansia. Keskimäärin 22 kertaa päivässä linjalla keskustellaan itsetuhoisen nuoren kanssa.
"Se on tosi karu luku. Olemme aika suora indikaattori siitä, miten nuoret voivat. Meidän missiomme on, ettei yksikään nuori jäisi pahan olonsa kanssa yksin. Ilman opiskelijoita ja muita vapaaehtoisia vastausprosenttimme jäisi vielä paljon pienemmäksi”, kertoo Sekasin Kollektiivin verkostokoordinaattori Milla Järvensivu.
Päivystäjän tärkein ominaisuus on halu auttaa
Sekasin-chatin toiminta on joustavaa ja valtakunnallista – päivystää voi mistä päin Suomea tahansa.
“Keskusteluissa tuetaan nuoren omia voimavaroja ja jaksamista, kannustetaan ja tsempataan. Päivystäjän ei tarvitse olla mikään superihminen, vaan tärkeintä on halu auttaa ja kuunnella nuoria ”, Järvensivu korostaa.
Henna Kontron mukaan kokemus on ollut opettavainen ja laajentanut hänen ajatuksiaan myös tulevan työelämän mahdollisuuksista. Hän suosittelee vapaaehtoisena työskentelyä myös muille opiskelijoille.
“Erilaiset verkkopalvelut tulevat varmasti lisääntymään ja kehittymään entisestään sosiaalialan ammattilaisten työssä. Kokemus on myös lisännyt ymmärrystä ja näkemystä siitä, mitä nuorten ja nuorten aikuisten maailmassa tapahtuu”, Henna pohtii ja jatkaa:
“Haluaisin mahdollisuuksien mukaan jatkaa vapaaehtoistyötä. Chatpäivystys on helppo sovittaa omaan aikatauluun. Yksikin keskustelu on itselle pieni juttu, mutta voi sille toiselle osapuolelle merkitä paljon enemmän.”
