Simulaatiot tukemassa kieli- ja kulttuuritaustaisten oppijoiden työelämään siirtymistä

Työelämätaitojen oppiminen simulaatioiden avulla oli esillä NordYrk 2026 -konferenssissa Jyväskylässä. Esityksemme Strengthening educators’ capacity to support CALD learners’ working-life skills through simulation-based learning tarkasteli, miten kulttuurisesti ja kielellisesti moninaiset (culturally and linguistically diverse, CALD) opiskelijat voidaan huomioida simulaatioiden suunnittelussa ja toteutuksessa.

Esitys perustui Tulevaisuuden työelämätaitoja simulaatioilla -hankkeessa kerättyyn aineistoon. Ensimmäinen aineisto koostui monialaiseen simulaatiopedagogiseen valmennukseen osallistuneiden opettajien ja ohjaajien (n = 25) Webropol-kyselystä, jossa selvitettiin heidän näkemyksiään simulaatio-oppimisen mahdollisuuksista tukea kieli- ja kulttuuritaustaisten oppijoiden työelämätaitoja. Toinen aineisto koostui kahdesta osallistujien laatimasta simulaatioskenaariosta, joiden sisällönanalyysissä tarkasteltiin, miten moninaiset oppijat huomioitiin simulaatioiden pedagogisessa suunnittelussa.

Kyselyn tulokset osoittivat, että osallistujat suhtautuivat myönteisesti simulaatio-oppimiseen työelämätaitojen kehittämisen välineenä. Simulaatioiden arvioitiin tukevan erityisesti käytännön työelämätaitojen oppimista, mutta niiden mahdollisuuksia kielellisen ja kulttuurisen osaamisen vahvistamisessa pidettiin vielä osittain hyödyntämättöminä.

Esityksessä havainnollistettiin kahden esimerkkitapauksen avulla, miten simulaatioita voidaan suunnitella tukemaan kieli- ja kulttuuritaustaisten oppijoiden työelämävalmiuksia. Ensimmäisessä tapauksessa harjoiteltiin lähihoitajaopiskelijoiden ensimmäistä työssäoppimisjaksoa, toisessa kotoutumiskoulutuksessa opiskelevien aikuisten työelämän vuorovaikutustilanteita. Molemmissa simulaatioissa keskeistä oli turvallinen oppimisympäristö, selkeä orientaatio, vaiheittainen eteneminen, monipuoliset kielelliset tukimateriaalit sekä ohjattu reflektio simulaation jälkeen.

Suomen kielen oppimista oli tarkoitus tukea monipuolisesti esimerkiksi etukäteen laadituilla listoilla avainsanoista ja hyödyllisistä fraaseista, dialogimalleilla, visuaalisilla apuvälineillä sekä video- ja äänitallenteilla. Lisäksi oppimista vahvistettaisiin vaiheittaisilla harjoituksilla. Simulaatiosuunnittelussa huomioitiin turvallisen ja osallistavan oppimisympäristön periaatteet, eivätkä virheet ja puutteellinen kielitaito tulisi estämään harjoittelua. Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla simulaatioiden merkitys korostuu, sillä turvallinen vuorovaikutus, yhteisen ymmärryksen varmistaminen ja riittävä kielitaito ovat keskeisiä potilasturvallisuuden edellytyksiä. Simulaatioiden avulla näitä taitoja voidaan harjoitella turvallisesti jo ennen työelämään siirtymistä.

Simulaatiosuunnitelmissa kokemuksellista oppimista tuettiin suunnittelemalla harjoituksia, joissa opiskelijat perehtyvät erilaisiin työelämärooleihin, kuten työntekijän, asiakkaan, kollegan ja esihenkilön rooleihin, ja harjoittelevat niissä toimimista. Harjoitusten toistettavuuden tavoitteena on mahdollistaa aktiivinen osallistuminen, reflektiivinen oppiminen ja vuorovaikutteinen tiedonrakentaminen. Suunnitelmissa simulaation jälkeistä reflektiokeskustelua (debriefing) tuetaan opettajan luomalla turvallisella ja rauhallisella keskusteluympäristöllä, etukäteen laadituilla reflektiokysymyksillä sekä keskustelun kokoavalla yhteenvedolla.

Yhteenvetona voimme todeta, että kieli- ja kulttuuritaustaltaan moninaisten oppijoiden simulaatio-oppimisen suunnittelu ei rajoitu pelkästään kielellisten taitojen tukemiseen. Keskeistä on suunnitella simulaatiot yhteistyössä työelämän kanssa siten, että ne perustuvat aitoihin työelämän vuorovaikutus- ja viestintätilanteisiin sekä tukevat turvallista ja osallistavaa oppimisympäristöä. Erityisesti kieli- ja kulttuuritaustaltaan moninaisille oppijoille simulaatiot tarjoavat mahdollisuuden tarkastella ja harjoitella työelämän vuorovaikutustilanteita eri rooleista käsin sekä ymmärtää, millaisia odotuksia, vastuita ja toimintatapoja suomalaiseen työelämään liittyy. Simulaatiopohjaisen oppimisen vaikuttavuus rakentuu kokonaisvaltaisesta oppimisprosessista, joka sisältää huolellisen ennakkovalmistautumisen, autenttisen simulaatioharjoituksen sekä ohjatun reflektiokeskustelun.

Seuraavassa vaiheessa simulaatiosuunnitelmat pilotoidaan syksyn 2026 aikana eri koulutus- ja työelämäympäristöissä. Pilotointien kokemusten pohjalta simulaatioskenaariot viimeistellään, ja niistä julkaistaan vuonna 2027 kaikille avoin skenaariopankki, jonka tavoitteena on tukea simulaatiopedagogiikan hyödyntämistä eri aloilla.

Tulevaisuuden työelämätaitoja simulaatioilla -hanke on Euroopan unionin osarahoittama.