Pienten osaamiskokonaisuuksien toteuttaminen korkeakoulutuksessa – suositukset ja toimintamallit työelämäyhteistyön kehittämiseksi -selvitys osoittaa, että työelämälähtöiset pienet osaamiskokonaisuudet tarjoavat keinon työntekijöiden osaamisen päivittämiseen ja työelämäyhteistyön vahvistamiseen korkeakoulujen ja työelämän välillä. POIJU-projektissa toteutettu selvitys pohjautuu kansainvälisiin tutkimuksiin, eurooppalaisiin linjauksiin ja käytännön esimerkkeihin eri maista.
Työelämälähtöisyys ratkaisee
Pienet osaamiskokonaisuudet ovat lyhytkestoisia, selkeästi määriteltyihin osaamistavoitteisiin perustuvia opintokokonaisuuksia, joiden arviointi on läpinäkyvää ja joiden suorittamisesta annetaan digitaalinen todistus. Tällä tavoin osaaminen voidaan tehdä näkyväksi ja hyödynnettäväksi esimerkiksi työnhaussa, urapoluilla tai osana tutkintoa.
”Keskeinen viesti selvityksessä on, että pienten osaamiskokonaisuuksien vaikuttavuus syntyy aidosta yhteistyöstä työelämän kanssa. Kansainväliset tutkimukset ja käytännön esimerkit osoittavat, että parhaiten toimivat mallit perustuvat yhteissuunnitteluun, jossa työnantajat osallistuvat osaamistarpeiden määrittelyyn, sisältöjen suunnitteluun ja toisinaan myös arviointiin”, POIJU-projektin asiantuntija Outi Alakärppä kertoo.
Joustavuutta ja saavutettavuutta jatkuvaan oppimiseen
Selvitys korostaa, että pienet osaamiskokonaisuudet tukevat erityisesti jatkuvaa oppimista ja työssäkäyvien aikuisten kouluttautumista. Joustavat toteutusmuodot, kuten verkko-opetus, hybridimallit, iltaopetus ja työpaikalla tapahtuva oppiminen, madaltavat osallistumisen kynnystä.
”Työelämälähtöinen toteutus lisää koulutusten kysyntää sekä parantaa oppijoiden mahdollisuuksia hyödyntää oppimaansa suoraan työssään. Kansainvälinen tutkimusnäyttö viittaa siihen, että työelämäyhteistyönä toteutetut pienet osaamiskokonaisuudet voivat tukea työllistettävyyttä ja urasiirtymiä sekä vahvistaa osaamisen näkyvyyttä,” Alakärppä jatkaa.
Pienet osaamiskokonaisuudet edellyttävät muutosta korkeakoulukentältä
Pienten osaamiskokonaisuuksien kehittämistä ohjaavat vahvasti eurooppalaiset suositukset. Euroopan unionin vuonna 2022 hyväksymä suositus pienten osaamiskokonaisuuksien yhteisestä eurooppalaisesta lähestymistavasta määrittelee laatukriteerit ja periaatteet, joiden avulla osaaminen on vertailukelpoista ja tunnistettavaa yli maarajojen. Myös eurooppalaiset korkeakoulujärjestöt, kuten EADTU ja EURASHE, korostavat työelämälähtöisyyttä, laadunvarmistusta ja osaamisen siirrettävyyttä.
Selvitys osoittaakin, että pienet osaamiskokonaisuudet haastavat perinteisiä koulutusrakenteita ja edellyttävät korkeakouluilta muutosta ajattelu- ja toimintatavoissa, riittävää resurssointia sekä linjauksia siitä, miten pienet osaamiskokonaisuudet integroidaan tutkintoihin, jatkuvan oppimisen tarjontaan ja laadunvarmistuksen käytäntöihin.
Selvityksen ovat toimittaneet vanhempi tutkija Outi Alakärppä Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, yliopistonopettaja Päivi Eskola Jyväskylän yliopistosta sekä jatkuvan oppimisen asiantuntija Kati Marin Metropolia ammattikorkeakoulusta. Selvitys on osa POIJU – Pienet osaamiskokonaisuudet: Innostu ja uudistu! -projektia (2025–2027), jossa kehitetään korkeakouluhenkilöstön valmiuksia suunnitella ja toteuttaa työelämälähtöisiä pieniä osaamiskokonaisuuksia. Projekti toteutetaan Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhteistyönä, ja siihen on saatu rahoitus Euroopan sosiaalirahastolta (ESR+). Selvitys on avoimesti saatavilla verkossa: https://www.jyu.fi/fi/file/selvitys-pienten-osaamiskokonaisuuksien-toteuttamisesta-korkeakoulutuksessapdf
