artikkeli

Matkalla kohti sosiaalisesti kestävää oppilaitosta – case Keuda

Teksti
Arja Koli, vararehtori, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä

Ammatillinen koulutus on vahvasti kytköksissä globaaliin kehitykseen ja yksi keskeisistä kehityssuunnista toimintakulttuurissa on sosiaalinen kestävyys. Oppilaitoksen näkökulmasta muutos merkitsee monia asioita niin organisaation kyvykkyyden kuin henkilöstön jaksamisenkin näkökulmasta. Eettisyys ja vastuullisuus ovat nousseet vahvasti agendalle. Trendit, joiden ajateltiin realisoituvan tulevina vuosikymmeninä, näyttävätkin realisoituvan nyt. 

Ammatillisen koulutuksen henkilöstö työskentelee pöydän äärellä.

Okka-säätiön kestävän tulevaisuuden indikaattorit toimivat uudistusta tukevana työkaluna. Niiden avulla on yksinkertaista systemaattisesti seurata toimintakulttuurin muutosta. 

Muutoksen johtaminen ammatillisella toisella asteella 

Vaikka olemme vielä matkalla etsimässä optimaalista tapaa tulevaisuutta uudistavaan toteutukseen, olemme löytäneet taustalle valmentavan johtamisen ja erityisesti ryhmätahto- ja dialogisen johtamisen (Ranta, 2020). Oivalsimme organisaatiomme sisällä, että ryhmädynamiikka on vuorovaikutusta, jolle on varattava aikaa. Työlle asetetaan selkeät tavoitteet. Tavoitteiden määrittelyyn on jokainen työntekijä itse päässyt vaikuttamaan. 

Vaikuttamisen ja osallisuuden kokemusten seurauksena on “synnytetty” tiimiorganisaatiota tukevia toimintatapoja, muun muassa noin kerran kuukaudessa Yhteinen pöytä -verkkokokoontuminen opetus- ja ohjaushenkilöstölle ja muutaman kerran vuoden aikana toimipisteissä järjestettävät teemoihin perustuvat Pedatorit, joihin osallistuu koko pedagoginen henkilöstö vapaaehtoisuuden pohjalta nostamaan esiin onnistumisia ja innovaatioita vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Näemme, koemme ja jaamme käytännön yhteisöllisyyttä, kollektiivista luovuutta ja huippuosaamista. 

Yhteisten pöytien ja Pedatorien toimintamallit ovat vapaasti hyödynnettävissä ja virittävät kaikkia toimipisteitä ottamaan uusia käytänteitä osaksi omaa toimintaansa.

Positiivinen henkilöstökokemus muutoksesta 

Johdamme myönteisen ilmapiirin rakentamista (onnistumiskeskustelut), yksilöllisten vahvuuksien kehittämistä (kehityskeskustelut, HOKS), positiivisia käytänteitä (pedatorit, yhteiset pöydät) ja vuorovaikutusta ja yhteistyötä (tiimiorganisaatio). 

Vaikka positiivinen organisaatiotutkimus on suhteellisen tuore tutkimussuuntaus, sen tulokset ovat erittäin lupaavia ja ajankohtaisia. Johtamalla ja organisoimalla positiivisesti on mahdollista saavuttaa työhyvinvointia, kukoistamista, tuloksellisuutta, tehokkuutta sekä laatua. Työstään ja työssään innostuneet ja hyvinvoivat ihmiset kokevat hyvinvointia ja energisyyttä myös työn ulkopuolella, he haluavat oppia ja kehittyä ja lisäksi he ovat yksilöinä ja yhteisönä valmiimpia kohtaamaan muutoksia, epävarmuutta ja stressiä. (Wennström, 2020.) 

Positiivinen pedagogiikka tukemassa mahdollisuuksien tasa-arvoa 

Opiskelijoiden henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) mukainen toiminta edellyttää henkilöstöltä runsaasti ohjausosaamista ja sosiodynaamista kohtaamiskykyä. Johtamisen näkökulmasta on tärkeää huomioida, että tiimeissä on monialaista osaamista ja mahdollisuus joustavasti jakaa työtä niin, että jokainen opiskelija saa riittävästi opetusta, ohjausta, tukea oppimiseen ja mahdollisuuden oikea-aikaiseen osaamisen osoittamiseen. 

Opiskelijoiden antaman palautteen mukaan olemme onnistuneet hyvin luomaan yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta tukevaa toimintakulttuuria: 

  • Opiskelijoita kohdeltiin yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti: 4,4 /5
  • Kanssani selvitettiin, tarvitsenko tukea opinnoissani: 4,3 /5.

Kestävyystietoista elämänorientaatiota synnyttävä pedagogiikka 

Toimintakulttuuria uudistettaessa vihreän siirtymän edellyttämällä tavalla korostuu organisaatiotasoisen oppimisen ja kehittymisen laajeneminen verkostoihin, jotka perustuvat vakaisiin kumppanuuksiin. Sosiaalipedagoginen viitekehys, joka korostaa kokonaisvaltaista kehittymistä ja tulevaisuuden toivoa, sopii erinomaisesti tukemaan muutosta. Uudistusta tukeva työkalu ovat Okka-säätiön kestävän tulevaisuuden indikaattorit, jonka avulla on yksinkertaista systemaattisesti seurata toimintakulttuurin muutosta. Teimme itsearvioinnin näiden indikaattorien pohjalta.

Ensimmäisellä itsearviointikierroksella päädyimme koko organisaation osalta luomaan kehittämisohjelman asettamalla seuraavat tavoitteet toiminnallemme: 

  1. Kestävyystaitojen oppiminen
  2. Kumppanuuksien vahvistaminen
  3. Ympäristövastuullinen toiminta
  4. Hyvinvoiva yhteisö
  5. Muutosjohtaminen kohti kestävää tulevaisuutta.

Kattava OKKA-sertifiointi tehtiin ensimmäistä kertaa koko oppilaitoksessa kesällä 2022 ja sertifikaatti myönnettiin Keudalle elokuussa 2022. 

Työmme edistymistä ja tuloksia voi seurata Keuda-vilkusta (Thinglink)

Teksti on osa Ernesti-nettikirjastoa, joka on koottu valtakunnallisessa INKLU-hankkeessa. 

Lähteet:

Wennström, S. (2020). Positiivinen johtaminen on vuorovaikutusta. Suomen positiivisen psykologian yhdistys. https://www.sppy.fi/positiivinen-johtaminen-on-vuorovaikutusta/ 

Salonen, A. O. (2010). Kestävä kehitys globaalin ajan hyvinvointiyhteiskunnan haasteena. Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos, 
Tutkimuksia 318. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-6535-4 

Wennström, S. (2021). Positiivinen johtaminen – johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla. PS-kustannus. 

Ranta (2020). Ryhmätahto ja dialoginen johtaminen organisaatioiden kehittämisessä. 
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-94-3002-4