artikkeli

Lehtori Mika Loposen polku opettajuuteen on kulkenut kiinnostusten kautta

Teksti
Laura-Kaisa Kuisma
Kuva
Mari Varonen

Mika Loponen työskentelee ammatillisessa opettajakorkeakoulussa verkkopedagogiikan lehtorina ja nauttii opettamisesta erityisesti silloin, kun pääsee kohtaamaan opiskelijat kasvotusten.

Mies istuu ulkona terassipöydän ääressä.

Mika Loponen, lehtori, ammatillinen opettajakorkeakoulu

Pohjakoulutukseltani olen kasvatustieteiden maisteri, mutta luokanopettajan tehtävissä olen toiminut vain puoli vuotta. Omat kiinnostuksen kohteeni ovat vieneet minut erilaisiin opetustehtäviin. Päädyin Jamkiin alun perin sijaiseksi, liiketoimintayksikön verkkopedagogiikan suunnittelijaksi.  

Tällä hetkellä työskentelen lehtorina ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Aloitin opettajakorkeakoulussa uusmediasuunnittelijana, mutta myöhemmin sain vakituisen paikan verkkopedagogiikan lehtorina. Yhteensä työvuosia Jamkissa on kertynyt jo kymmenen.

Ura omien kiinnostuksen kohteiden kautta

En pidä itseäni perinteisenä ”uraihmisenä”, vaan koen ajautuneeni erilaisiin tehtäviin omien kiinnostuksen kohteideni ohjaamana – ja niistä on ollut hyötyä myös myöhemmin uralla. Opiskelin yliopistossa sivuaineena kuvataidetta ja olen toiminut kuvataiteen opettajana kuvataidekoulussa sekä yläkoulussa. Kiinnostus kuvataiteeseen ja tietotekniikkaan johdatti minut aikanaan Gradialle multimediaopettajaksi.  

Vapaa-ajalla pelaan edelleen sählyä Gradialta tuttujen kollegoiden kanssa. Sählyporukka on pitänyt yllä hyviä verkostoja, joista on ollut hyötyä Gradian ja opettajakorkeakoulun välisessä yhteistyössä.

Kuvataiteen ja tietotekniikan kiinnostukseni yhdistyvät myös graafisessa suunnittelussa, jota olen opiskellut itsenäisesti. Asuimme aikoinaan kolme vuotta Lähi-Idässä vaimoni työn vuoksi. Siellä toimin graafikkona englanninkielisessä paikallislehdessä, jossa tein taittoa ja valokuvausta. Tämä kokemus toi mukanaan etua nykyisiinkin työtehtäviini, erityisesti kielitestin osalta, jota käytettiin rekrytoinnissa. Nykyisessä työssäni olen pystynyt yhdistämään kiinnostuksen kohteitani esimerkiksi opintojaksoilla. Esimerkiksi Video pedagogisena työkaluna -opintojaksolla yhdistyivät visuaaliset, tietotekniset ja pedagogiset taitoni.  

Työtä verkossa, merkitystä kohtaamisissa

Olen opettanut elämäni aikana eri-ikäisiä oppijoita. Nuorimmat ovat olleet 5-vuotiaita ja vanhimmat 85.  Opettamisessa minua innostaa eniten ihmisten kanssa työskentely. Lehtorin työni Jamkissa on pääasiassa verkossa tapahtuvaa, minkä vuoksi koen päässeeni esimerkiksi korona-aikana helpommalla kuin moni muu – verkko-opetus oli minulle jo tuttua. Verkko-opetus mahdollistaa minulle myös autonomian, mikä on työni yksi parhaista puolista. Voin suunnitella itse aikatauluni, koska ennalta määrättyjä kontaktiopetuspäiviä on aika vähän.  

Vaikka työni autonomia on hienoa, ihmisten kohtaaminen tuo työhön suurimman merkityksen. Parhaita ovat ne päivät, kun tapaan opiskelijaryhmän ohjauksissa tai opetusharjoitteluissa. On hienoa nähdä, miten aikuiset opettajaopiskelijat löytävät itsestään uusia puolia opettajuuden kautta.  
 

Artikkeli

Tarja Moilaselle elinikäinen oppiminen on ohjannut urapolkua

Teknologiayksikön vanhempana asiantuntijana työskentelevä Tarja Moilanen on hyödyntänyt jatkuvaa oppimista ja tarttunut mahdollisuuksiin uransa kehittämisessä.

Artikkeli

Nina Viertorinne löysi uuden urapolun lehtorina

Nina Viertorinne päätyi Jamkille monen mutkan kautta, tehtyään ensin pitkän uran yrityspuolella markkinoinnin parissa. Nina on malliesimerkki jatkuvasta oppimisesta ja itsensä kehittämisestä, ja nykyisin hän hyödyntääkin aiempaa kokemustaan markkinoinnin lehtorina Jamkin liiketoimintayksikössä.

Artikkeli

Onnistumisen mahdollistaminen on Antti Tepon tärkein työtehtävä

Valmentava lähestymistapa on pysynyt, vaikka ala on vaihtunut useampaan otteeseen. Jamkilla projektipäällikkönä työskentelevälle Antti Tepolle ihmiset ovat olleet läpi uran se, mikä työssä saa syttymään.