artikkeli

Kuinka suunnittelet selkeän Moodle-kurssin?

Teksti
Opettaja Sonja Haapakoski, Savon koulutuskuntayhtymä

Kielellisesti ja visuaalisesti selkeä sekä hyvin jäsennetty sisältö on opiskelijalle saavutettavaa. Mieti, käytetäänkö selkokieltä vai selkeää kieltä. 

Peliteknologiat ja e-urheilu, lähikuva näppäimistöstä

Selkokieli on helpotettua suomen kieltä.  Selkokieli määritellään seuraavasti: se on ”suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä.” (Selkokeskus, 2025.) Selkokielen kirjoittamiseen on tietyt vaatimukset. 

Yleiskieli on ”tavallista” suomen kieltä, jota voidaan selkeyttää, jolloin puhutaan selkeästä yleiskielestä. Selkeässä yleiskielessä tulee käyttää tavanomaista ja helposti ymmärrettävää sanastoa, aktiivimuotoisia verbejä (vältä passiivia). Suosi sivulauseita lauseenvastikkeiden sijaan, kirjoita auki lyhenteet ja selitä uudet termit sekä kerro ensin tutut asiat ja laajat kokonaisuudet, ja sen jälkeen uudet asiat ja yksityiskohdat. (Saavutettavasti.fi, 2025.)

Leskelän, Mustajoen ja Piehlin (2025) mukaan selkokielellä ja selkeällä kielellä on paljon yhteistä, mutta ne ovat eri kielimuotoja. Kumpaakin kielimuotoa käytetään Suomessa ja muualla maailmassa. Selkokieli on yleiskieltä yksinkertaisempaa, helpompaa, kun selkeä kieli tarkoittaa asiantuntija-alan erikoiskieltä helpompaa kielimuotoa, joka on ymmärrettävää enemmistölle. Kaikkien kielenkäyttäjien hyvä oppia viestimään selkeästi (Kotimaisten kielten keskus, 2025).

Fontit

Selkokeskuksen (2025) mukaan lukemista helpottaa selkeät fontit, kuten esimerkiksi Arial, Calibri, Lucida Sans tai Gill Sans. Fontin koko tulisi olla noin 12–16 pistettä. Tekstissä tulee olla väljät rivivälit 1,15–1,5. 

Korostuskeinoja, kuten lihavointia, kursiivia ja alleviivausta kannattaa välttää, jos se ei ole tarpeen. Lihavointia voi käyttää korostamaan jotain sanaa tekstissä, jos tekstissä on esimerkiksi useita eri määritelmiä. Vältä kursiivia, mutta esimerkiksi kirjojen/teosten nimet voidaan kursivoida, jos ne ovat tekstissä. Älä käytä alleviivausta, koska se on linkin merkki verkkotesteissä. (Selkokeskus, 2025.)

Värit

Käytä yksiväristä taustaa tekstipohjissa. Paras yhdistelmä on musta teksti valkoisella tai vaalealla taustalla. Jos käytät vaaleaa tekstiä tummalla taustalla (negatiiviteksti), huomioi tekstin ja taustan riittävä kontrasti. Väreillä on tärkeä merkitys kiinnostuksen herättämisessä ja tiedon välittämisen tukemisessa. Kuvissa kannattaa värejä käyttää huomion ohjaamisessa. Otsikoissa voi käyttää eri värejä, koska väri kertoo, että kyseessä ei ole leipäteksti eli helpottaa asioiden erottumista toisistaan. (Selkokeskus, 2025; Kaatra & Ketola, 2023, s. 63; Saavutettavasti.fi, 2024.)

Kuva ja symbolit

Selkokeskuksen (2025) mukaan kuvilla voit keventää lukemista. Kuvien tulee tukea lukemista ja ymmärtämistä. Kuvat tulee sijoittaa asiakokonaisuuteen eikä irralleen aiheesta (saavutettavuusvaatimukset). Huomioi kuvissa moninaisuus, diversiteetti ja käytä kuvissa selittävää kuvatekstiä. Symbolikuvia tulee käyttää harkiten ja niiden tulee olla sopivia kohderyhmälle. Huomioi symboleissa, ovatko ne yleisesti tunnettuja (esim. hymiöt) tai tiedetäänkö niiden merkitys (esim. nuotti = musiikki).

Videot auttavat, jos halutaan toiminnallisesti tukea asian ymmärtämistä. Video ei saisi olla liian pitkä (ei yli 5 min pitkä). Jos videosta on tulossa liian pitkä, se suositellaan pilkottavan osiin. Huomioitava on, että verkkopalveluun tallennettujen videoiden tulee olla saavutettavia (ei koske suoria videolähetyksiä). Jos video on julkaistu ennen 23.9.2020, sitä eivät saavutettavuusvaatimukset koske, mutta tästä on hyvä mainita tallenteen kohdalla. (Selkokeskus, 2025 & Saavutettavasti.fi, 2024.)

Linkit

Harkitse, miten ja minne linkität (saavutettavuus), jotta lukija saa tarvittaessa lisätietoja. Tärkeää on valita linkit, joista lukija saa hyötyä. Linkit kannattaa sijoittaa tekstin loppuun, ja ne tulee muotoilla erottuviksi muusta sisällöstä. Käytä linkeissä eri väriä kuin muussa tekstissä (Selkokeskus, 2025).

Sivistyssanat ja lyhenteet

Älä käytä sivistyssanoja teksteissä vaan jokapäiväistä, yleisesti tunnettua arkisanastoa. Suosi lyhyitä sanoja. Jos on tarve käyttää tekstissä vaikeaa termiä tai käsitettä, niin se tulee selittää lyhyesti. Vältä lyhenteiden käyttämistä. Jos lyhenne on yleisesti käytössä, sitä voidaan harkinnan mukaan käyttää. (Selkokeskus, 2025.)

Luettelot

Luettelot helpottavat lukemista, joten niiden käyttöä kannattaa suosia. Luettelon avulla tekstistä tehdään helposti silmäiltävää, esimerkiksi ohjeet ja reseptit kannattaa kirjoittaa luetteloina. (Saavutettavasti.fi, 2024.)

Otsikot

Kirjoittaessa pienaakkoset ovat helpompi lukea kuin suurakkoset. Huomioi tämä myös otsikoissa. Käytä tämän vuoksi harkiten suuraakkosia. (Selkokeskus, 2025.)

Pääotsikon lisäksi käytä väliotsikkoja, jotka helpottavat pitkissä teksteissä erottamaan eri aiheita ja asioita. Väliotsikot rytmittävät myös lukemista. Huomioi kirjoittaessa, että leipäteksti erottuu selkeästi otsikoista ja kappaleissa käsitellään yhtä asiaa. (Selkokeskus, 2025.)

Lähteet

Kotimaisten kielten keskus. (2025). Yleiskieli ja muut kielimuodot. https://kotus.fi/kielenhuolto/yleiskieli-ja-sen-kehitys/yleiskieli-ja-muut-kielimuodot/#selke%C3%A4-kieli-ja-selkokieli  

Leskelä, L., Mustajoki, A. & Piehl, A.  (2022). Selkeä kieli ja selkokieli. Ymmärrettävää kieltä erilaisille lukijoille. https://kielikello.fi/ymm%c3%a4rrett%c3%a4v%c3%a4%c3%a4-kielt%c3%a4-erilaisille-lukijoille/  

Saavutettavasti.fi. (2025). Selkeä kieli. https://www.saavutettavasti.fi/verkkosisaltojen-saavutettavuus/selkea-kieli/  

Saavutettavuusvaatimukset. (2024). Tietoa saavutettavuudesta. www.saavutettavuusvaatimukset.fi/fi/yleista-saavutettavuudesta/tietoa-saavutettavuudesta  

Selkokeskus. (2025). Selkokieli. https://selkokeskus.fi/selkokieli/

 

Artikkeli on osa INKLU-hankkeessa koottua Ernesti-nettikirjastoa. 

Ernesti - Ammatillisen koulutuksen erityinen tuki ja inklusiivisuus

Sivusto kokoaa tietoa, välineitä ja hyviä käytäntöjä ammatillisen koulutuksen erityisestä tuesta ja inklusiivisesta koulutuksesta.