Arkkitehtihaaveita
Olen haaveillut aiemmin arkkitehdin urasta. Olen jo pienenä piirtänyt tosi paljon ja nykyäänkin tykkään piirtää taloja. Omaakin olen jo hahmotellut mielessäni. Kaksi vuotta sitten olin valintojen edessä. Halusin pelata koripalloa Jyväskylässä, joten piti keksiä jotain muuta kuin arkkitehdin opinnot. Hain ensin erääseen sisustussuunnittelun koulutukseen, joka ei kuitenkaan toteutunut. Äitini vinkkasi minulle Jamkin avoimesta, jossa voisi opiskella rakennusalaa ja päivässä päätin ilmoittautua rakennustekniikan polkuopintoihin. Nyt opiskelen toista vuotta ja olen todennut, että hyvä, kun asiat menivät näin.
Talojen suunnittelussa jokin kiehtoo minua kovasti. Opinnoissakin kiinnostavinta on ollut rakennussuunnittelun kurssi, joka oli arkkitehtipainotteinen. Suunnittelimme ja mallinsimme opintojakson aikana ryhmissä talon. Kurssi oli todella työläs, mutta mielenkiintoinen. Rakennustekniikan opinnoissa meille on vitsailtu, että me insinöörit olemme niitä, jotka takovat työelämässä järkeä arkkitehtien päähän.
Koripallo tärkeänä osana elämää
Olen pelannut koripalloa 12 vuotta. Olen kotoisin Äänekoskelta ja pelannut ikäni Huimassa. Aiemmin pelasin korista liigatasolla, mutta nyt olen siirtynyt Jyväskylään JBA:han pelaamaan kakkosdivaria. Kun asun nyt Jyväskylässä, treenimatkat ovat näin lyhyempiä. Treenaamme neljä kertaa viikossa. Päälle tulevat vielä turnausmatkat. Tämän kauden tavoitteena on nousu ykköseen.
Tällä hetkellä ajattelen, että pelaan Jyväskylässä niin kauan kuin opiskelen. Myöhemmin voisi olla mielenkiintoista nähdä, miten pitkälle voin kehittyä koriksessa.
Hyviä valintoja, sekä Jamk että Jyväskylä
Jyväskylä oli minulle ennestään tuttu paikka. En halua asua liian isossa kaupungissa, Jyväskylä on juuri sopivan kokoinen. Olen myös tykännyt olla Jamkissa. Parasta on kansainvälisyys. Vuoden päästä aion lähteä Tanskaan vaihtoon.
Avoimen polkuopintoihin tullessa minulle ei olla mielessä mitään erityisiä tavoitteita. Ajattelin käydä katsomassa, millaista siellä on. En olisi ikinä uskonut, että jonakin päivänä opiskelen insinööriksi. En ole koskaan ollut älyttömän hyvä matematiikassa, mutta olenkin huomannut siitä huolimatta pärjääväni opinnoissa. Ammattikorkeakoulussa on ollut kiva, kun yksi jakso kestää puoli vuotta, jolloin ehtii paremmin oppia ja sisäistää asioita.
Avoimen polkuopiskelijana oli mukavaa, kun rakennustekniikassa opiskelimme samoissa ryhmissä tutkinto-opiskelijoiden kanssa. Vuoden opintojen jälkeen pääsin suoraan sisään tutkinto-opiskelijaksi, minun ei tarvinnut tehdä pääsykoetta. Pääsin jatkamaan saman ryhmän kanssa opintoja. Meillä on hyvä henki ja olen saanut paljon kavereita.
Aion käydä tämän koulutuksen loppuun ja siirtyä työelämään. Mikäli myöhemmin arkkitehtihaaveet vielä kummittelevat mielessäni, katsotaan sitä sitten. Yksi haave on kuitenkin jonakin päivä vielä asua ulkomailla.
Mutta sitä ennen, tänä iltana edessä on peli kasvattajaseura-Huimaa vastaan.
