Kotitalouksien tulisi varautua pärjäämään omatoimisesti vähintään kolme vuorokautta häiriötilanteessa. Heikoin lenkki kotivarassa on yleensä sähkönjakelu, lämmitys, tietoliikenne ja vesi, mutta ruokaa löytyy usein pariksi vuorokaudeksi.
Digi- ja väestötietoviraston johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku korostaa myös digikotivaran merkitystä.
”Digikotivara tarkoittaa muun muassa varavirtalähteitä, kuten powerbankeja, aurinkopaneeleja tai autoihin liittyviä mahdollisuuksia. Auto on loistava apu koti- ja digivarana, mikäli polttoainetta tai sähköä riittää. Sen avulla voidaan pysyä lämpimässä, kuunnella radiota ja ladata laitteita.Osassa sähköautoja on V2L-sähkön ulosotto, jolloin sähköjatkojohdon avulla pystytään käyttämään myös 230 V-jännitteellä toimivia sähkölaitteita”, Rousku kertoo.
Kriisinkestävyys ei ole vain materiaalia
Kannattaa myös huomioida, että älylaitteet ja led-ratkaisut kuluttavat vähän virtaa. Kartastot, kuten Google Mapsin offline-kartat toimivat ilman nettiä. Radiopuhelin voi olla hyödyllinen, jos puhelinverkot kaatuvat.
Tärkeät asiakirjat ja yhteystiedot on hyvä pitää tallessa: henkilöllisyystodistukset, vakuutukset ja yhteystiedot pitää saada käyttöön, jos digipalvelut eivät toimi. Kortti ja mobiilimaksaminen ei välttämättä ole käytössä ja siksi kotona on hyvä pitää pieni määrä käteistä, kuten 40–80 euroa seteleinä ja kolikkoina. Parin eri pankkiryhmän maksukortteja olisi myös hyvä olla, jos jonkin pankkiryhmän palvelut eivät ole enää saavutettavissa.
”Lista läheisten puhelinnumeroista ja kopiot vakuutuspapereista kannattaa kotoa löytyä myös tulosteena. Samoin virallisesta henkilötunnisteesta on hyvä olla paperikopio tallessa”, Rousku vinkkaa.
Kriisinkestävyys ei ole vain materiaalia, vaan myös henkistä ja fyysistä jaksamista eli resilienssiä. Uni, ravinto, liikunta ja lepo ovat poikkeustilanteessa keskeisiä. ”On tärkeää tehdä myös merkityksellisiä asioita ja irrottautua henkisesti kriisistä. Onko saatavilla analogista ajanviihdettä, kuten lautapelejä, pelikortit ja kirjoja?” Kimmo kannustaa luottamaan järjestelmään.
”Riittää, kun kotitalouksissa selviydytään alkukriisin läpi, jonka jälkeen muut palvelut, kuten vedenjakelu, saadaan valtakunnallisesti toimimaan. Asioita ei kannata ajatella liian monimutkaisesti, vaan perusasioiden kautta: mitä itse tarvitsen selvitäkseni pari vuorokautta?”
Kimmo puhui Digi- ja väestöviraston & FICECin järjestämässä Fiksumpi arki – turvallisempi tulevaisuus -tilaisuudessa Jamkissa 5.9.2025. Päivän tallenteet löytyvät ficec.fi -sivustolta. FICECin toimintaa kehitetään osana Kyberturvallisuuden osaamiskeskuksen kehittäminen -hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
