artikkeli

Chatbottien kehittäminen vaatii paljon aikaa, rahaa ja osaamista

Kuva
Pekka Mannermaa

Kymmeniä yhteistyöpalavereja ja työpajoja. Todellisen asiakastarpeen kartoittamista kyselyillä ja haastatteluilla. Kymmeniä kokeiluja, testauksia ja bottipilotteja. Sekä valtava määrä hammasten kiristystä, yhteisiä onnistumisia ja yhteisen tavoitteen jatkuvaa esillä pitämistä. Tästä kaikesta on chatbottien kehittämistyö tehty.

Ihminen ja chatbot kumppaneina

Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamassa AIRE-projektissa (09/2021-08/2023) lisättiin ymmärrystä keskustelevan tekoälyn mahdollisuuksista kuntoutusalalla ja kehitettiin chatbotteja kuntoutuksen toimintaympäristöön. Hieman yli 400 000 euron kokoisen hankkeen tiimi koostui moniammatillisesta osaajajoukosta sekä tiiviistä tekemisestä kuntoutusalan toimijoiden ja heidän asiakkaidensa kanssa. Hienoa oli myös se, että osaamista jaettiin Jamkissa sisäisesti Kuntoutusinstituutin ja IT-instituutin asiantuntijoiden kesken.

Botit osana kuntoutuspolkuja

Ymmärrys tekoälyn potentiaalista kuntoutuksessa kasvoi kaikkien projektiin osallistuneiden osapuolten keskuudessa. Sekä kuntoutusalan toimijat että heidän asiakkaansa saivat uutta tietoa ja osaamista keskustelevasta tekoälystä ja digitaalisten asiakaspalvelijoiden käytettävyydestä.

”Projektin aikana kerättiin arvokasta käyttäjäkokemustietoa, josta on hyötyä alan yrityksille uusia palveluja harkittaessa ja kehitettäessä. Chatbot-kehittämisen myötä palveluntarjoajien katse kääntyi lisäksi omien prosessien ja toimintamallien tarkasteluun. Hanke avasi ja vahvisti uusia sekä jatkettavia yhteistyön mahdollisuuksia yritysten ja ammattikorkeakoulun välisessä TKI-työssä. Myös ICF-luokituksen hyödyntämisen mahdollisuudet tulevaisuudessa ja tulevissa kehitysprojekteissa onnistuttiin koeponnistamaan hankkeen aikana,” AIRE-projektin projektipäällikkö Kirsi Heiskanen keroo.

Uusien teknologisten ratkaisujen mahdollisuudet tulevat näkymään voimakkaasti myös kuntoutusalalla lähivuosina ja mullistamaan palveluita monella tapaa. Kuntoutusalan toimijoiden ja heidän asiakkaittensa valmius hyväksyä ja omaksua digitaalisuuden rantautuminen osaksi kuntoutuspalveluita voimistuu, ja tämä edistää palveluiden äärelle pääsemistä.

”Tietoisuus ja ymmärrys uusien ratkaisujen käytettävyydestä lisääntyy, epävarmuus ja kynnys käyttämiseen vähenee. Projektissa tuotettujen julkaisujen ja tiedon avulla viestiä keskustelevan tekoälyn toimivuudesta kuntoutuksen alalla voidaan jakaa jatkokehitystoimia tekeville osapuolille, mutta myös aihepiiristä kiinnostuneille, palveluitaan kehittäville yrityksille ja kolmannen sektorin toimijoille,” Heiskanen jatkaa.

Avoin data kaikkien saatavilla ja hyödynnettävissä

Bottipilotoinneissa kerätyt tiedot, kokemukset ja data on jaettu kiinnostuneiden käyttöön julkisen GitLab-alustan kautta. Tallennettujen sisältöjen avulla kenellä tahansa on mahdollisuus rakentaa itselleen soveltuvilta osin toimivia botteja, mutta tämä vaatii toki oman alustan hankkimisen (=ratkaisu, palvelin, ylläpito, seuranta, kehitys, osaaminen jne.) Projektin käytössä oleva alusta jää Jamkin Kuntoutusinstituutin asiantuntijoiden demo- ja pilotointikäyttöön ja sen tuella voidaan esitellä chatbottien mahdollisuuksia kuntoutusalalla myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Nykyinen alustaratkaisu kuitenkin vanhentunee pian, tekoälykehityksen ollessa erittäin nopeaa, mutta se antaa kuitenkin hyvän käsityksen siitä, mitä chatbotit voivat kuntoutusalalle tarjota. Kehittämistyön havainnoista ja tuloksista kirjoitetut julkaisut ovat kaikkien käytössä julkisesti verkossa AIRE-projektin kotisivuilla.

Tutustu AIRE-projektin verkkosivuihin osoitteessa www.jamk.fi/aire.

Lisätietoja

Kirsi Heiskanen

Asiantuntija, Specialist
Kuntoutusinstituutti, Institute of Rehabilitation
Hyvinvointi, School of Health and Social Studies
+358405942880