Kokemukset vahvistivat, että yhteiskehittäminen ja ketterä prototyyppikehitys tarjoavat yrityksille matalan kynnyksen testata uusia ideoita ja lähestyä ongelmia ratkaisukeskeisesti. Toisaalta havaittiin, että ammattikorkeakoulun nopeus vastata haasteisiin ei ollut kaikkien yritysten näkökulmasta vielä riittävä. Yritysten ideoista poiki muun muassa puristusmuottiproto astioiden valmistamiseen, uudenlainen asennusprosessi telematiikkalaitteiden asennukseen, asiakaspalautejärjestelmä erityiskohderyhmälle, tekoälyavusteinen korttigeneraattori, kamerateline uimareiden tekniikan analysointiin sekä säätöosa turvalukitusjärjestelmään parantamaan sen asennettavuutta.
Projektipäällikkö Jyrki Vihriälä Jamkilta kertoi kokemuksistaan projektissa seuraavaa: ”Oli ilo päästä tekemään yhteistyötä yritysten kanssa, joilla oli tarjolla ideoita ja haasteita ratkottavaksi. Projektilla tuotiin myös yhteen meillä Jamkissa eri yksiköiden ihmisiä, jotka eivät normaalisti arjessa kohtaa. Saimme uusia näkökulmia ja tutustuimme erilaisiin tapoihin ajatella. Tähän samaan herättelimme myös yrittäjiä. Usein se oma keksintö on kovin rakas ja yrittäjät kokivat virkistävänä, että asiantuntijat kysyivät välillä hankaliakin kysymyksiä, jotka lopulta auttoivat viemään kehitystä aina jollain tapaa eteenpäin. Sekin voi olla tärkeä tieto, että näin ei nyt kannata edetä ja vaihtaa vaikka hiukan lennostakin suuntaa, että päästään maaliin.”
Projektin asiantuntijat tuottivat materiaaleja, jotka löytyvät projektisivulta ja ovat julkisesti kaikkien hyödynnettävissä. Julkaisuista löytyy kehitetyn toimintamallin lyhyt ja laaja versio, kaupallisen potentiaalin arviointimalli, asiantuntija-artikkeleja ja podcasteja sekä kuvaukset kaikista projektissa kehitetyistä prototyypeistä. Toimintamallia on mahdollista hyödyntää jatkossa esim. korkeakoulujen, yrityskehittäjien ja prototyyppien rakentajien toiminnassa. Sen avulla voi tavoitella ketterää, monialaista kehittämistä, jossa eri toimijoiden osaaminen yhdistyy konkreettiseksi tekemiseksi ja uuden liiketoiminnan kasvualustaksi.
Euroopan unionin osarahoittama ProtoKS-projekti toteutettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimesta 9/2024–2/2026 välisenä aikana. Projektin keskiössä oli käytännön tekeminen yritysten kanssa toteutettujen prototyyppiprojektien myötä. ProtoKS-projektin inspiraationa ja alkusysäyksenä toimi Lapin ammattikorkeakoulun TEQU-toiminta. Rovaniemen yhteistyökumppanit tukivat kehittämistä ja rohkaisivat tarkastelemaan asioita uusista näkökulmista. Ammattikorkeakoulujen TKI-roolin näkyväksi tekeminen, luottamuksen rakentaminen ja toimintamallien juurruttaminen ovat olleet keskiössä projektin toiminnassa.
