Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaan hankkeeseen on osallistunut 50 englanninkielisen tutkinto-ohjelman tai kansainvälisen ryhmän opiskelijaa. Hankkeen aikana valmistuneet opiskelijat ja juuri valmistumassa olevat opiskelijat ovat kaikki saaneet työpaikan harjoitteluyksiköistään. Myös vielä opintojaan suorittavista, hankkeeseen osallistuneista opiskelijoista suurin osa on saanut oman alan kesätöitä. Kansainvälisiä sairaanhoitajaopiskelijoita on ollut mukana hankkeessa Bangladeshista, Ghanasta, Iranista, Kamerunista, Keniasta, Kiinasta, Nigeriasta, Romaniasta, Sri Lankasta, Nepalista, Tansaniasta, Turkista ja Vietnamista.
Hankkeessa on toteutettu muun muassa kielityöpajatoimintaa, jolla tuetaan ammatillisen suomen kielen taidon kehittymistä työpaikan ulkopuolella. Pajoissa on harjoiteltu kielellisesti haastavia hoitotyöhön liittyviä tilanteita, kuten puhelinkeskusteluja, raportointia ja hoitotoimenpiteiden kirjaamista.
Hankkeen kautta työllistynyt valmistuva sairaanhoitaja Nelly Mukhwana on kokenut kielityöpajat hyödyllisenä, niin kielen opiskelun kuin myös yleisen suomalaisen hoitotyön kulttuurin ymmärtämisen näkökulmasta.
”Harjoittelun ensimmäisenä päivänä hankkeen opettajat tulivat mukaan harjoittelupaikalle. He esittelivät minut henkilöstölle, mikä antoi minulle mahdollisuuden kertoa lisää itsestäni sekä vahvuuksistani ja kehityskohteistani, joista yksi on suomen kielen taito. Vaikka suomen kielen taitoni on vasta kehittymässä, harjoittelussa pystyin näyttämään osaamiseni, mikä teki vaikutuksen ohjaajaani harjoittelupaikalla", Mukhwana kertoo.
"With the little language you have, you still can deliver services to the clients efficiently", hän lisää vielä englanniksi.
Harjoittelujakson jälkeen Mukhwana sai sairaanhoitajan työsopimuksen.
Jamkin ja työnantajien välinen yhteistyö mahdollistaa sujuvan siirtymän työelämään
Projektipäällikkö, hoitotyön lehtori Riikka Sinivuo on erittäin iloinen jokaisesta työsuhteesta, jossa uusi sairaanhoitaja tai sairaanhoitajaopiskelija pääsee kiinni työelämään. Samalla yksiköt saavat kovasti tarvitsemiaan hyvin motivoituneita ja sitoutuneita hoitotyön osaajia.
”Opiskelijoiden kehittymistä ja varmuuden lisääntymistä niin varsinaisessa hoitotyössä kuin suomen kielen käyttämisessäkin on ollut upeaa seurata. On tosi hienoa, että olemme voineet tarjota opiskelijoille lisätukea suomen kielen osaamisen syventämisessä ja suomalaisiin hoitotyön yhteisöihin integroitumisessa. Hankkeeseen osallistuneet valmistuvat sairaanhoitajat voivat myös edelleen saada opettajien apua ja tukea tarvitessaan. Samoin työnantajaorganisaatiosta voidaan olla yhteydessä opettajiin ja keskustella mistä tahansa käytännön työssä esiin nousevista asioista”, Sinivuo iloitsee.
Kansainvälisen osaajan perehdyttäminen ja ohjaaminen on erilaista kuin koko ikänsä Suomessa asuneen. Monikulttuurinen hanketiimi onkin voinut tukea myös hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden henkilöstöä omia kokemuksiaan, opiskelijoiden kokemuksia ja tutkimustietoa hyödyntäen. Pieniä käytännön toimia työyhteisöissä ovat esimerkiksi lyhyet, mahdollisimman yksinkertaiset ohjeet, ammattislangin avaaminen yleiskielelle, esineiden ja työvälineiden nimeäminen sekä puheessa että kirjallisesti ja hoitotilanteessa tarvittavien fraasien kertaus ennen tilannetta.
”Työ- ja harjoittelupaikat ovat äärimmäisen hyviä paikkoja oppia ja päästä käyttämään uutta kieltä, sillä oikeassa elämässä käytettävä kieli opitaan vuorovaikutuksessa. Lisäksi tositilanteissa selviäminen ja onnistuminen motivoivat aivan toisella tavalla kuin pelkkä kielen käyttäminen kurssilla. Erilliset kielikurssit, joissa opiskellaan koulutetun kielenopettajan ohjaamana, ovat toki edelleen myös yksi tärkeä osa kielen oppimista ja harjoittelua, mutta ne yksinään eivät riitä”, sanoo hankkeen suomen kielen ja viestinnän asiantuntija lehtori Sara Tuisku.
Tutustu SaSU-projektiin tarkemmin osoitteessa www.jamk.fi/sasu.
