– Kaiken kehittämisen lähtökohtana on ollut kyläläisten tarpeet ja toiveet. Tuotoksena syntyi yksinkertainen ja konkreettinen kylien kehittämisen työkalu, SYKE-toimintamalli. Hankkeessa mukana olleet kylät saivat paljon työkaluja, ideoita ja tukiverkostoa toiminnan jatkamiseen hankkeen päätyttyä, JAMKin projektipäällikkö Susanna Nurmeksela toteaa.
Hankkeen aikana kylillä toteutettiin paljon erilaisia toimintakokeiluja, esimerkiksi turvallisuuspäiviä yhteistyössä pelastuslaitoksen ja SPR:n kanssa.
– Niissä opittiin tärkeitä kansalaistaitoja sekä paloturvallisuusluennolla että harjoittelemalla alkusammuttamista, sydäniskurin käyttöä ja elvyttämistä sekä perusensiaputaitoja. Kylien vertaisohjaajien vetäminä toteutuivat monet harrastekerhot kuten käsityöt, liikunta ja musiikki. Suosittuja tapahtumia olivat myös Naistenillat ja Äijäillat, perhetapahtumat ja liikuntatapahtumat. Digitaidot haltuun -kursseilta haettiin osaamista ja uskallusta digipalveluiden käyttöön, Nurmeksela jatkaa.
Osa hanketapahtumista toteutettiin yhdessä paikallisten yhdistysten tai yrittäjien kanssa. Tämä toimintamalli avasi uusia mahdollisuuksia toteuttaa toimintaa yhdessä jatkossakin.
– Tapahtumiin saatiin monipuolisuutta ja paikalliset yrittäjät tulivat tutummiksi samoin kuin paikallisten yhdistysten toiminta, Nurmeksela kertoo.
Myös kyläaktivaattoreita koulutettiin. Koulutuksissa jaettiin osaamista ja työkaluja toiminnan itsenäiseen pyörittämiseen. Kullakin kylällä suunniteltiin ja jaettiin vastuut kylien aktivaattoreiden tai vertaisohjaajien kanssa säännöllisesti toteutettavasta kerhotoiminnasta samoin kuin erilaisten tapahtumien järjestämisestä.
Sekä kyläaktiivien että vertaisohjaajien kouluttaminen koettiin hyödylliseksi. Toisten tapaaminen, kokemusten vaihto ja muiden kylien käytännöistä kuuleminen auttoi ehkä muokkaamaan oman kylän toimintaa tai synnytti uusia ideoita kokeiltavaksi. Tutustuminen toisiin kyläaktiiveihin lisäsi myös omaa jaksamista.
– Kylien asukkaiden palautteen mukaan hankkeen aikana seitsemällä kohdekylällä toiminta ja yhdessä tekeminen lisääntyivät selvästi. Toiminnan jatkumisen takaaminen vaatii kyläläisten aktiivisen osallistumisen lisäksi aktiivisia vetäjiä ja toiminnasta vastuussa olevaa ydinporukkaa. Tärkeää olisi myös, että kylillä olisi toimivat tilat tapahtumille. Taloudellinen tuki esimerkiksi kunnalta tai joltain järjestöltä toisi turvaa kyläyhdistyksille, joilla oma varainhankinta saattaa olla pienimuotoista. Kylillä luotetaan pitkät perinteet omaavan toiminnan jatkuvan tavalla tai toisella, hyvällä yhteishengellä, Susanna Nurmeksela muistuttaa.
– Mainittakoon vielä, että Kimingin nuorisoseura palkittiin vuoden kunnan kulttuuriteko 2018 palkinnolla Nuorisoseurantalo Uittokallion kunnostamisesta ja sen monipuolisesta käytöstä. Musiikkitapahtumista Uittokalliorock sai myös kunniamaininnan kulttuuritekona. Myös Kumpulan kyläseura teki rohkean päätöksen hankkimalla omistukseensa vanhan kyläkoulun, jonka kunta laittoi myyntiin. Aktiivisen kylätoiminnan jatkuminen mahdollistui, kun kyläläisten yhteinen kokoontumispaikka säilyi, Nurmeksela valottaa.
Sykettä Kylässä -hankkeen aikana saaduista kokemuksista ja hyvistä käytänteistä jalostettiin hankkeen loppuvaiheessa SYKE-toimintamalli avuksi kylätoiminnan kehittämiseen. Malliin on koottu huomioita ja vinkkejä toiminnan käynnistämiseen, tapahtuman järjestämiseen ja tiedottamiseen sekä arviointiin, toiminnan vakiinnuttamiseen ja levittämiseen liittyen. Malli koostuu neljästä eri osa-alueesta, jotka ovat käynnistämisvaihe, kokeiluvaihe, vakiinnuttamisvaihe ja levittämisvaihe.
Sykettä Kylässä -hankkeen hallinnoijana toimi Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana Keski-Suomen Sydänpiiri ry. Hanke sai rahoituksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Keski-Suomen ELY-keskuksesta.
Lisätietoja:
Susanna Nurmeksela, projektipäällikkö
p. 040 637 2355
[email protected]
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
