Mielenterveys- ja päihdeosaamista terveysasemille ja avosairaanhoitoon (MIETE)

Mielenterveys- ja päihdeosaamista terveysasemille ja avosairaanhoitoon (MIETE). 1.4.2024-31.3.2027.

Kansallisen mielenterveysstrategian 2020–2030 mukaan
mielenterveys- ja päihdehäiriöt ovat suuri kansanterveydellinen haaste ja
mielenterveyden palvelutarve on lisääntynyt. Arvion mukaan 50 % on elämänsä
aikana jokin mielenterveys-/päihdehäiriö. Lähes 50 % työkyvyttömyyseläkkeistä
aiheutuu ko. häiriöistä. Mielenterveys- ja päihdehäiriöstä aiheutuu kärsimystä
ja toimintakykyhaittaa potilaalle ja läheisille. Mielenterveyden häiriöiden
vuoksi menetetyn työpanoksen arvo on suomalaisessa yhteiskunnassa noin 2,5 miljardia
euroa vuodessa. Perheen tuki, turvallinen kasvuympäristö, arjen rutiinit ja
rytmi, säännöllinen ja terveellinen ravitsemus, sosiaaliset suhteet, sopiva
liikunta sekä riittävä lepo ovat mielenterveyttä suojaavia tekijä. Vanhemman
sairastuminen on riskitekijä lapsen ja nuoren mielen hyvinvoinnille, koska
suuri osa psyykkisistä sairauksista puhkeaa lapsuuden ja nuoruuden aikana.
Palveluiden täytyisi huomioida läheiset sekä voimavarana että tuen
tarvitsijoina. Suomalaisten tutkimusten mukaan jopa puolet
perusterveydenhuollon potilaiden mielenterveys- ja päihdehäiriöistä jää
tunnistamatta ja 25 % perusterveydenhuollon potilaista on joku kyseinen häiriö.
Riittävän varhainen tunnistaminen mahdollistaa oikea-aikaisen konsultaatioon
ohjauksen ja sairauksien pahenemisen ennaltaehkäisyn. Tutkimusten perusteella
perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdeosaamista tulee lisätä.

Hankkeen tavoitteena on lisätä ammattilaisten osaamista
yksilölliseen ja kokonaisvaltaiseen somaattisesti sairastuneen
mielenterveyspotilaan ja hänen perheensä kohtaamiseen sekä hoidon
varhaisvaiheessa että myöhemmin hoidon jatkuessa. Hankkeen tarve on tunnistettu
Keski-Suomen hyvinvointialueella ja yksityisen sektorin
ilmoittautumislomakkeessa olleen valmennuksen tarpeellisuus-kysymyksen mukaan.

Ammattilaisilla on suuri merkitys hoidollisissa
kohtaamisissa ja tukemisessa, tietoisuuden lisääntymisessä sekä sairauteen
liittyvän häpeän eli stigman vähenemisessä. Ammattilaisilla voi olla kielteisiä
ennakkokäsityksiä / ennakkoluuloja mielenterveys- ja päihdekuntoutujista
tieto-taidon puuttumisen vuoksi. Virheelliset ennakkoluulot, arvot ja asenteet
heikentävät yhteistyötä ja hoitoon sitoutumista.

Osaamisen lisäämisellä voidaan vaikuttaa tietoisuuden
lisääntymiseen ja asenteiden muuttumiseen. Toimintamallin tavoitteena on antaa
työkaluja ammattilaisille perheen ja perheenjäsenten resilienssin
vahvistamiseen, sairauden hyväksymiseen, sen ymmärtämiseen ja hoitamiseen
mielenterveys- ja päihdeongelma ja sen erityispiirteet huomioiden. Koko perhe
tarvitsee psykoedukatiivista tietoa perheenjäsenen sairaudesta ja sen
vaikutuksista potilaaseen ja perheyhteisöön. Tavoitteena on lisäksi antaa
tietoa varomerkeistä; mahdollisista toimintakykyä rajoittavista ja
huolestuttavista fyysisistä tai psyykkisistä oireista, jotka liittyvät
mahdolliseen alkavaan mielenterveys- tai päihdehäiriöön. Tunnistamalla
varomerkit ammattilaiset osaavat ohjata potilaan oikean erityisalan
konsultaatioon ja jatkotoimenpiteisiin. Hyödynnetään huolen puheeksi ottamiseen
valmiita mittareita ja kyselyitä.

Keski-Suomen hyvinvointialueen ja yksityisen sektorin SOTE-
ammattilaisilla on suuri merkitys arvostavassa ja kunnioittavassa potilaan
kohtaamisissa ja tukemisessa, tietoisuuden lisääntymisessä sekä sairauteen
liittyvän häpeän eli stigman vähenemisessä. Ammattilaisilla voi olla kielteisiä
ennakkokäsityksiä / ennakkoluuloja mielenterveys- ja päihdekuntoutujista tieto-
taidon puuttumisen vuoksi. Virheelliset ennakkoluulot, arvot ja asenteet
heikentävät yhteistyötä ja hoidon toteutumista. Osaamisen lisäämisellä voidaan
vaikuttaa tietoisuuden lisääntymiseen ja asenteiden muuttumiseen.

Valmennuksen jälkeen ammattilaiset osaavat hyödyntää
näyttöön perustuvia hyviä käytäntöjä, jotka edistävät nykyistä paremmin
heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien terveyttä ja hyvinvointia.
Valmennukset jalkautetaan K-S Hyvinvointialueen ja yksityisen sektorin SOTE-
ammattilaisille. Hanke hyödyntää hyväksi havaittuja kohtaamisen menetelmiä ja
tuottaa verkossa olevan materiaalikansion hyvinvointialueen terveysasemien ja
avosairaanhoidon sekä yksityisen sektorin SOTE-ammattilaisille. Valmennus-malli
ja materiaalit sijoitetaan HYVAKS:n kotisivuille ja se on julkisessa käytössä
hankkeen aikana ja loputtua.  

Hanke tukee Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus
-ohjelman tavoitteita, kuten muun muassa lisäämällä terveysasemien ja
avosaraanhoidon ja yksityisen sektorin SOTE-ammattilaisten mielenterveys- ja
päihdeosaamista, valmiuksia kohdata, hoitaa ja ohjata potilaita, jotta he
nykyistä vahvemmin voivat kiinnittyä yhteiskunnan tasavertaisiksi jäseniksi.

Hanketta toteutetaan seuraavien työpakettien (TP) kautta:

TP1 Terveysasemien ja avosairaanhoidon sekä yksityisen
sektorin SOTE-ammattilaisille tilanteen kartoitus ja yhteinen suunnittelu

TP2 Valmennus terveysasemien ja avosairaanhoidon
ammattilaisille

TP3 Toimintamallin luominen ja jalkauttaminen

TP4 Viestintä ja tiedon jakaminen.

Kohderyhmänä ovat Keski-Suomen hyvinvointialueen
terveysasemien ja avosairaanhoidon sekä yksityisen sektorin SOTE- ammattilaiset
(jatkossa SOTE-ammattilaiset), joiden perustehtävä on muu kuin psykiatrinen
hoitotyö, kuten terveysasemien vuodeosastojen terveydenhuoltohenkilöstö,
perheiden palveluiden henkilöstö esimerkiksi neuvolan terveydenhoitajat, suun
terveydenhuollon henkilöstö sekä diabeteshoitajat ja fysioterapeutit,
jalkahoitajat, ravitsemusterapeutit.

Lisätietoja:

Hannu Piispanen

projektipäällikkö

p. 0401832682

hannu.piispanen@jamk.fi