Kieli- ja kulttuuritietoisuuden rajapinnoilla – opettajankouluttajien osaamisen muutos

Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammattikorkeakoulun yhteistyönä toteutetaan tutkimus interventiivisellä kanssatutkimusotteella lukuvuoden kestävästä henkilöstökoulutuksesta. Henkilöstökoulutus toteutetaan Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa, ja se kytkeytyy v. 2026 avautuviin S2-taustaisten opiskelijoiden hakuväylään. Koulutuksen tavoitteena on kehittää opettajankouluttajien kieli- ja kulttuuritietoista osaamista niin, että heillä olisi valmiudet tukea ja kohdata moninaisista taustoista tulevia opiskelijoita: vahvistaa heidän monikielistä ja -kulttuurista identiteettiään, tukea kielitaidon kehittymistä opintojen aikana sekä ottaa heidän moninainen osaamisensa huomioon opinnoissa ja asiantuntija-identiteetin rakentumisessa. Kuuteen työpajaan sekä reflektiivistä työskentelyä sisältävään koulutukseen osallistuu lukuvuonna 2025–2026 opettajankouluttajia, joiden ohjattavaksi tulee seuraavana lukuvuonna S2-hakuväylän kautta tulleita opiskelijoita. Työpajat järjestetään kollaboratiivisella ja tutkivalla otteella, ja niihin sisältyy sekä asiantuntijapuheenvuoroja, ennakkolukemista että yhteisiä reflektoivia keskusteluja. Tutkimusaineisto (mm. SOAR-analyysit aineistonkeruun alussa ja lopussa, äänitallennettuja keskusteluja, kirjallisia tuotoksia oppimateriaalien muokkauksista, reflektiopäiväkirjoja) kerätään viideltä varhaiskasvatuksen ja viideltä luokanopettajakoulutuksen opettajalta. Aineisto analysoidaan ja raportoidaan touko-joulukuussa 2026. Henkilöstökoulutuksen vaikuttavuutta tutkitaan hyödyntäen neksusanalyyttistä strategiaa (Scollon & Scollon 2004) Tämä etnografinen ja kriittisen diskurssintutkimuksen lähestymistapoihin pohjautuva strategia mahdollistaa sosiaalisessa toiminnassa tapahtuvan muutoksen moniulotteisen tarkastelun. Narratiivisessa ja diskursiivisessa analyysissa hyödynnetään myös Kickpatrikin (2006) neljän portaan koulutuksen arviointimallia. Tutkimuksella pyritään sekä tieteelliseen että yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Tuloksia on mahdollista hyödyntää myös muissa korkeakouluissa, joissa tarjotaan opettajankoulutusta.