Kasvua, kilpailua ja kumppanuutta

Jyväskylän ammattikorkeakoulun tilinpäätös summasi edeltäneen vuoden erinomaista kehitystä kaikissa perustehtävissämme. Mitatut saavutukset vaikuttavat suoraan seuraavien vuosien rahoitukseen, kun lähes kaksi kolmasosaa Jamkin tuloista saadaan tulosperusteisella opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmallilla. Toisaalta hankkeiden ja myynnin merkitys rahoituksessa kasvaa koko ajan.

Jamkin menestyksen todentaa viime kädessä meiltä valmistuneiden opiskelijoiden sekä toimintaympäristömme yritysten ja julkisen sektorin menestys. Noin puolet valmistuneista sijoittuu Keski-Suomeen, ja yrityksillä on keskeinen rooli Jamkin soveltavan tutkimuksen ja kehittämisen parissa sadassa hankkeessa. Jyväskylän ja maakunnan elinvoima ja uudistuminen on Jamkin elinehto.

Jamkin tutkinto-opiskelijoiden määrä ylitti 10 000 rajan viime vuonna. Opiskelijat tekivät 1 329 ammattikorkeakoulututkintoa ja 475 maisteritasoista ylempää korkeakoulututkintoa. Jamkin ammatillisesta opettajakorkeakoulusta opettajan, erityisopettajan tai opinto-ohjaajan pätevyyden sai 402 opiskelijaa.

Jamkin onnistumisesta keskeisimmässä tehtävässä on pakko todeta: ei niin hyvää, ettei jotain huonoakin. Rahoitusmallissa jaetaan samaa kakkua, jolloin tutkintomäärien kasvu tasalaatuisessa korkeakoulujärjestelmässä on käytännössä johtanut tutkintojen yksikköhintojen laskuun. Laadusta, jaksamisesta ja prosessin sujuvoittamisesta huolehtiminen korostuvat.

Huono työttömyystilanne luo sekä harjoittelulle että valmistuville haastavat olosuhteet. Iso kysymys kuuluu, missä määrin 2020-luvun jatkuvat kriisit ovat luoneet suhdannetta ja missä määrin ne kuvastavat päivittämistä edellyttävää järjestelmähaastetta? Ainakin Suomen tuottavuuden pysähtyminen on trendi. Lisäksi tekoälyn nopea kehitys on kiihtyvästi muuttamassa työelämää. Silti on todennäköistä, että kasvuvaiheessa kohtaamme ikäluokkakehityksen vuoksi osaajapulan. Siihen vastaaminen vaikuttaa esimerkiksi yritysten investointeihin ja sijoittumisiin.

Jamkin kohdalla erityinen huomio kohdistuu siihen, että viime vuoden tutkinnoista Jamkin ulkomaiset opiskelijat tekivät 18,3 prosenttia (heitä oli 14,5 prosenttia opiskelijoista). Ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksuista on muodostunut Jamkille merkittävä tulovirta. Toimintaympäristömme kyky tarjota työtä erityisesti ulkomaalaistaustaisille on kuitenkin huono. Oma näkemykseni on, että 2030-luvun kasvu ei ole alueilla mahdollista ilman kansainvälisen osaamisen määrätietoista hyödyntämistä ja juurruttamista toimintaan ja yhteiskuntaan. Tässä meillä on edelleen keskisuomalaisen yhteistyön tehostamisen paikka.

Tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminnassa sekä palvelujen myynnissä Jamk on valtakunnan terävintä kärkeä. Näissä toiminnoissa varmistetaan Jamkin toiminnan tulevaisuussuuntautuneisuutta sekä lomittumista työ- ja yrityselämään. Niissäkin korostuu kansainvälisten kumppaneiden, verkostojen ja rahoituksen merkitys.

Vuonna 2025 luotiin perusta Jyväskylän korkeakoulut -konsernille, kun Jyväskylän yliopistosta tuli Jamkin pääomistaja kuluvan vuoden alussa. Toinen omistaja on jatkossakin Jyväskylän kaupunki. Korkeakoululainsäädännön ja yhteisen tahtotilan mukaisesti kysymys on kumppanuudesta, jota syvennetään systemaattisesti ja vaiheittain yhteisen suunnitelman mukaisesti.

Keskeinen onnistuminen on ollut konsernin valmistelu ja käynnistäminen yhteistyössä siten, että Jyväskylän korkeakoulujen opiskelijat ja henkilöstö sekä valtakunnallinen julkisuus näkivät tavoitteet ja toimintatavat pääosin myönteisesti.

Ennätystuloksista ja konsernin ensiaskeleista on syytä iloita – kiitos henkilöstölle ja kumppaneille. Arjessa pyrimme joka päivä onnistumisiin ja tunnistamme myös tulevaisuuden riskit ja reunaehdot, joita sitten pyrimme voittamaan, sivuuttamaan ja kääntämään mahdollisuuksiksi. Jyväskylän korkeakoulut -konsernista rakennamme tulevaisuuden haasteiden ratkaisumallin ja ennen kaikkea uuden tekemisen myönteisesti erottuvan konseptin – yhdessä!