Kuvassa vasemmalta oikealle: Anna-Mari Simunaniemi (Jamk), Jenni Virtaluoto (Jyväskylän yliopisto), Mikko Helminen (Coresbond), Liinamaaria Hakola (Jamk) ja Janne Ikola (Aava & Bang).
“Johtajuus ja innovaatiot uudessa valossa” -paneelikeskusteluun osallistuivat Business Finlandin rahoittamien Tekoälyjohtajat – Innovaatioedelläkävijyyttä tutkimassa ja kehittämässä- sekä Meaningful Digital Evolution (MDE) -projektien yrityskumppaneiden edustajat Janne Ikola (tekoälyjohtaja, Aava & Bang) ja Mikko Helminen (tekninen johtaja ja perustaja, Coresbond). Lisäksi keskustelemassa olivat projektien tutkijoista Liinamaaria Hakola (lehtori ja tutkija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu) sekä Jenni Virtaluoto (dosentti ja yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto). Keskustelun juonsi projektipäällikkö Anna-Mari Simunaniemi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.
Johtajuus tekoälymurroksessa
Työn muutos on käynnissä
Tekoälyn vaikutukset eivät enää ole vain ennusteita, vaan työ muuttuu jo nyt kaikilla asiantuntija-aloilla.
“Kaikkien asiantuntijatehtävissä toimivien työnkuva on jo muuttunut ja tulee muuttumaan jatkossakin”, totesi dosentti, yliopistonlehtori Jenni Virtaluoto paneelikeskustelun aikana.
Virtaluodon mukaan muutosta ei kannata vastustaa. Olennaista on se, miten tekoälyä opitaan käyttämään yhdessä ja millaisia hyötyjä sen avulla löydetään. Virtaluodon mukaan tekoälyosaamisesta on nopeasti tulossa keskeinen työelämätaito:
“He, jotka eivät käytä tekoälyä tai ymmärrä, missä tilanteissa siitä on hyötyä, ovat työelämässä muita heikommassa asemassa.”
Jyväskylän yliopiston koordinoimassa MDE-tutkimushankkeessa on havaittu, että yritykset kamppailevat edelleen työn pirstaleisuuden kanssa.
”Moni asiantuntija kuluttaa edelleen kohtuuttomasti aikaa niin sanottuun teknologiseen sälään eli matkalaskuihin, kalenterin sovittamiseen tai raporttien kasaamiseen, jolloin itse työn ydin uhkaa sirpaloitua”, Virtaluoto kuvaa.
Generatiivinen tekoäly voi olla yksi keino vähentää työn pirstaleisuutta.
Tekoäly on noussut johtamisen strategiseksi kysymykseksi
Aava & Bangin tekoälyjohtaja Janne Ikolan mukaan suomalaisyrityksissä näkyy tällä hetkellä valtava määrä tekoälyyn liittyviä signaaleja. Innostus on suurta, mutta konkreettiset kehityshankkeet ovat vielä monin paikoin alkuvaiheessa. Keskustelun aikana Ikola korosti, että keskeiset kehityshankkeiden haasteet liittyvät johtamiseen. Tekoälyn vaikutuksia olisi tarkasteltava koko organisaation tasolla, ei vain yksittäisten työtehtävien näkökulmasta.
“Jos keskitytään vain tekemään nykyisiä rutiineja hieman sujuvammiksi, onko sillä lopulta merkitystä, jos kokonainen työrooli on muuttumassa”, Ikola kysyi.
Muutosta olisikin Ikolan mukaan vietävä eteenpäin kahdella raiteella samanaikaisesti. Yhtäältä arjen tasolla tukemalla ja kouluttamalla työntekijöitä sekä uudistamalla tiimityötä. Toisaalta tarvitaan strategisen tason valintoja, joiden avulla johto määrittää suuntaa, uudistaa rakenteita ja huolehtii laajemmin osaamisen kehittymisestä.
Ikola havainnollisti muutostilannetta ilmailuvertauksella: nykyistä toimintatapaa ei voida vain kerralla hylätä ja siirtyä uuteen, vaan organisaatioiden on uudistuttava ikään kuin ilmassa olevaa lentokonetta huoltaen.
Johtajuus muuttuu mutta tarve ei katoa
Tekoäly ei tee johtajaa tarpeettomaksi, mutta muuttaa johtamisen luonnetta merkittävästi. Paneelikeskustelijoiden yhteinen näkemys oli selkeä, johtajuuden on muututtava inhimillisemmäksi.
Ikola korosti tekoälymurroksen paljastavan erilaiset johtamismotiivit:
”Johtamistyylejä on monenlaisia ja monella tavalla voi johtaa. Jos on päätynyt johtajaksi siksi, että tykkää aseman valtuutuksesta, korkeasta palkasta tai vallankäytöstä, niin monessa tilanteessa tekoäly voi olla jopa parempi johtaja.”
Tekoälyltä ei lopu jaksaminen, kärsivällisyys tai kyky tarjota tietopohjaista ohjausta, mutta juuri siksi ihmisen rooli tekoälyn aikakaudella Ikolan mukaan korostuu:
”Johtajalta tarvitaan kykyä aikaansaada muutosta ihmisten tekemisessä.”
Coresbondin tekninen johtaja Mikko Helminen oli Ikolan kanssa samoilla linjoilla ja painotti olevan johtajien vastuulla, että yrityksissä on suotuisat olosuhteet uuden oppimiselle.
Tekoäly mahdollistaa uudenlaisen innovaatiotoiminnan
Tekoäly vapauttaa tilaa luovuudelle ja innovaatioille
Tekoälyllä voi olla valtava vaikutus luovuuteen ja innovaatiotoimintaan, jos organisaatiot osaavat hyödyntää sen potentiaalin oikein. Helmisen mukaan tekoäly voi rutiininomaista tekemistä vähentämällä vapauttaa aikaa ajattelulle. Teknologia ei siis automaattisesti tarkoita ajattelun kaventumista ja tylsistymistä vaan voi parhaimmillaan raivata tilaa uudelle.
Myös Ikola korosti tekoälyn merkitystä luovuuden vapauttajana:
”Uskon, että suurin osa ihmisistä on erittäin luovia, mutta heillä ei ole kykyä ja kanavia ilmaista sitä. Esimerkiksi pari vuotta sitten ensimmäisillä kuvageneraattoreilla syntyi valtava määrä kuvia sosiaaliseen mediaan, mutta nehän ovat yksi itseilmaisun muoto samoin kuin tekoälymusiikkigeneraattorit.”
Ikola kannusti erityisesti nuoria osaajia hyödyntämään työkaluja, joita aiemmilla sukupolvilla ei ole ollut käytössään. Tekoälyn avulla voi rakentaa mittavaakin liiketoimintaa jopa yksinyrittäjänä.
Kokeilukulttuuri on elinehto
Tuntemattoman ja nopean muutoksen edessä kokeilukulttuuri on elinehto, sillä kukaan ei tiedä varmaa polkua. Helmisen mukaan yritysten onkin siirryttävä ajatteluun, jossa ei enää mietitä vain olemassa olevien prosessien parantamista vaan kokonaan uusia toimintamalleja.
Helminen korosti paneelikeskustelun aikana aidosti merkityksellisen toiminnan edellyttävän kykyä ottaa käyttöön uusia ratkaisuja ja luopua vanhasta silloin, kun se on väistämättä muuttumassa. Vanhaan takertuminen ei ole Helmisen mukaan vaihtoehto:
”Jos emme itse muutu, joku muu sen tulee muuttamaan.”
Työn merkityksellisyys uudessa ajassa
Työn merkityksellisyys rakentuu uudelleen
Kun tekoäly automatisoi osan työstä, rakentuu myös työn merkityksellisyys uudella tavalla. Pelkän tehostamisen sijaan tekoälyä voidaan hyödyntää niin ikään siihen, että työstä tulee mielekkäämpää ja vaikuttavampaa. Panelistit kuvasivat muutosta ennen kaikkea ajattelutavan muutoksena. Esimerkiksi Helminen kertoi siirtyneensä olemassaolevien prosessien kehittämisestä siihen, miten asioita voitaisiin tehdä kokonaan uudella tavalla tekoälyn avulla.
Generatiivinen tekoäly voi myös madaltaa kynnystä osallistua ja ideoida. Virtaluodon mukaan se voi toimia sparrauskumppanina erityisesti heille, joille omien ajatusten sanoittaminen esimerkiksi ryhmässä on vaikeaa. Tekoäly tarjoaa tilaa jäsentää ja testailla ajatuksia ilman pelkoa arvioinnista.
”Tekoäly on empaattinen ja jaksaa kuunnella”, Virtaluoto korostaa.
Jyväskylän ammattikorkeakoulussa lehtorina ja tutkijana toimivan Liinamaaria Hakolan mukaan työn merkityksellisyys kytkeytyy yhä vahvemmin yksilön omaan ammatilliseen kehittymiseen. Uusien taitojen omaksuminen ja mahdollisuudet oman työn muokkaamiseen lisäävät kokemusta työn merkityksellisyydestä ja oman aseman vahvistumisesta työelämässä.
Yhteiskunnallinen murros on kivulias mutta täynnä mahdollisuuksia
Tekoälyn vaikutukset eivät rajoitu työelämään vaan ulottuvat laajasti koko yhteiskuntaan. Muutos voi olla kivulias, mutta samalla se avaa uusia mahdollisuuksia, aivan kuten aiemmatkin suuret teknologiset murrokset, esimerkiksi siirtymä maatalousyhteiskunnasta teolliseen aikaan.
”Muutokseen liittyy aina se, että luovutaan jostain vanhasta ja mennään toisaalta kohti jotain uutta. Keskustelussa helposti korostuvat ne asiat, jotka jäävät taakse ja loppuvat, mistä täytyy luopua. Silloin unohtuu se, mitä uutta syntyy tilalle”, Ikola kuvasi.
Keskeinen kysymys onkin, mitä me ihmiset pidämme arvokkaana. Ikolan mukaan teknologia ei määritä sitä puolestamme, vaan vastuu säilyy ihmisillä. Jos teknologinen kehitys ei palvele ihmiskuntaa, sitä todennäköisesti korjataan tai siitä luovutaan.
Panelistit arvioivat, että tekoälyn suurimmat vaikutukset näkyvät vasta silloin, kun uusi sukupolvi alkaa käyttää teknologiaa luovalla, itseilmaisua tukevalla tavalla. Silloin kyse ei ole vain tehokkuuden lisäämisestä vaan liiketoiminnan ja innovaatioiden uusista mahdollisuuksista.
