artikkeli

Sosionomiopiskelijoista on moneksi

Teksti
Petra Thurén
Kuva
Haastateltavien omat arkistot

Tulevat sosiaalialan ammattilaiset ovat moninainen ja värikäs porukka, jossa jokaisella on omanlaisensa polku kohti AMK-tutkintoa. Pirta Paanasella on jo paljon työkokemusta ja aiempia tutkintoja, kun taas Venla Ruodemäki hakeutui sosionomiopintoihin lukion jälkeisen välivuoden ja työkokeilun innoittamana. Joustavat monimuoto-opinnot, moniammatillisuus ja kannustava ilmapiiri saavat molemmilta kiitosta.

Lähikuvissa kaksi naista, jutun haastattellut Pirta Paananen oikealla ja Venla Ruodemäki vasemmalla.

Miten sinä päädyit sosionomiopintoihin?

Venla: Olen kolmannen vuoden varhaiskasvatuksen sosionomiopiskelija Jyväskylästä. Lukion jälkeen vietin välivuotta, jonka aikana olin työkokeilussa perhekeskuksessa. Siellä pääsin tutustumaan perheiden kanssa tehtävään työhön, suunnittelemaan ja ohjaamaan toimintaa erilaisille ryhmille yhdessä innostavan ja osaavan tiimin kanssa. Aikani perhekeskuksella innosti minut hakeutumaan sosionomiopintoihin kehittämään osaamistani alalla.

Pirta: Minä puolestani olen 40-vuotias ensimmäisen vuoden opiskelija. Olen aiemmin opiskellut liiketoimintaa ja muusikon perustutkinnon, ja valmistunut tradenomiksi Jamkista. Työkokemusta on kertynyt toimistohommista, henkilöstöhallinnosta ja tiedonhallinnan parista. Nykyään toimin tietojärjestelmän pääkäyttäjätehtävissä, joista olen osittaisella opintovapaalla.

Olin miettinyt sosiaalialaa jo aiemmin, mutta silloin ”hallinnollisempi” puoleni on aina vetänyt pidemmän korren. Nyt kun elämää on jo eletty, olen huomannut, että ajatukseni ovat siirtyneet aiempaa enemmän asioista ihmisiin. Halu auttaa lapsia ja nuoria on vahvistunut. Haluaisin tehdä työkseni jotain muuta, mikä toisi erilaisen merkityksellisyyden tunteen. Sosiaaliala vastasi tähän hyvin.

Millaista opiskelu on?

Venla: Suuri osa opiskelusta tapahtuu monimuotona, eli etäyhteyksin verkon välityksellä. Se on joustavaa ja antaa vapautta, mutta myös haastaa itseohjautuvuuteen. Tukea ja apua on kuitenkin aina saatavilla niin opettajilta kuin muilta opiskelijoilta, vaikka emme näekään joka päivä livenä. Olen onnekseni pystynyt yhdistämään työssä käymisen ja opinnot. Tasapainottaminen vaatii välillä vähän kikkailua, mutta oman alan töiden tekeminen opintojen ohella on laajentanut näkökulmaani ja vienyt koulussa hankitun tiedon käytännön tasolle.

Pirta: Osittainen opintovapaa on auttanut paljon opiskelujen etenemisessä. Tällä hetkellä opinnot koostuvat esimerkiksi webinaareista, ryhmätöistä ja itsenäisestä opiskelusta. Monimuotototeutus on itselleni ehdoton, koska se mahdollistaa aikataulujen joustoa niin paljon. Pystyn aika pitkälti itse määrittelemään, mihin ajankohtaan viikosta sijoitan opiskeluun käytettävän ajan. Ensimmäisenä syksynä meillä oli enemmän lähiopetusta, mikä oli tosi kivaa, sillä tykkään keskustella ja vaihtaa ajatuksia.

Onko opinnoissa tullut yllätyksiä? 

Venla: Sosionomin opinnoissa yllättävää on ollut se, kuinka paljon yhteisiä opintoja meillä on ollut toisten sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden kanssa. Yhteiset keskustelut ja ryhmätyöt ovat tuoneet mukanaan mahdollisuuksia oppia monenlaisilta osaajilta.

Pirta: Olin kuvitellut, että monimuoto-opiskelu olisi yksinäisempää. Se on myös yllättänyt, kuinka paljon meillä on alussa ollut opintoja muiden sote-alan opiskelijoiden kanssa. Moniammatillisuus on sitä kautta tullut jo nyt esille. Opintojen laaja-alaisuus ja mielenkiintoisuus on myös yllättänyt, vaikka sitä osasinkin odottaa.

Millaisia odotuksia ja toiveita sinulla on työelämään valmistumisen jälkeen?

Venla: Odotan innolla, että pääsen työskentelemään sosionomina! Tiedän, että opintojen aikana hankittu asiantuntemus ja kokemus ovat työmarkkinoilla haluttua tavaraa – sosionomin tutkinto avaa ovet moniin kiinnostaviin työmahdollisuuksiin.

Pirta: Tämänhetkinen toiveeni olisi päästä koulukuraattoriksi. Olla lasten ja nuorten tukena, apuna ja rohkaisijana. Koko alaa ajatellen toivoisin näkeväni enemmän arvostusta ja resurssipanostuksia sote-alalle.

Mikä on parasta Jamkissa ja Jyväskylässä? Suositteletko?

Venla: Parasta Jamkissa on keskusteluun kannustava ilmapiiri ja Jyväskylässä murre. Suosittelen tutustumaan sosionominopintoihin, jos yhteiskunnallinen työ, jossa pääsee ammattilaisen roolissa kulkemaan erilaisten ihmisten ja ryhmien rinnalla, kiinnostaa.

Pirta: Jyväskyläläisenä ja jamkilaisena voin ehdottomasti suositella! Jyväskylä on tunnettu nuorekkaana opiskelijakaupunkina, joka tarjoaa monenlaista tekemistä ja kokemista. Itselleni tärkeä luontokin ympäröi kaupunkia ihanasti. Myös sijainti Suomen kartalla on mitä mainioin. Jamkissa on hyvä kurssitarjonta ja opiskelut on organisoitu hyvin! Opettajilla on itsellään monipuolinen tausta, mikä rikastuttaa meidän opiskelijoiden oppimista.