alumnitarina

Robottikollegat innostivat Miran opiskelemaan YAMK-tutkinnon alalta

henkilökuva, Mira Kankkunen, robotiikan YAMK-alumni

Ura kansainvälisessä yrityksessä aukesi Mira Kankkuselle Robotiikan YAMK-tutkinnon myötä. Kankkunen uskoo yhä useamman yrityksen automatisoitumiseen lähitulevaisuudessa, ja sitä myötä yritysten kiinnostuksen robotiikan osaajia kohtaan kasvavan entisestään.

Laboratorion automatisoinnin myötä meille tuli robotteja työkavereiksi. Se oli äärimmäisen kiehtovaa."

Aiemmin Mira Kankkunen työskenteli kemianteollisuuden parissa. Kymmenen vuotta  alalla piti sisällään työskentelyä muun muassa tutkimusapulaisena, näytteenotossa ja viimeisimpänä laboratoriossa. Kun laboratorio päätettiin automatisoida, Kankkunen sai roboteista itselleen uusia kollegoita.

”Laboratorion automatisoinnin myötä meille tuli robotteja työkavereiksi. Se oli äärimmäisen kiehtovaa. Työskentelin laboratoriossa automatisaation parissa ensin operaattorina, ja myöhemmin vastuuhenkilön roolissa. Sen myötä robotiikka alkoi kiinnostamaan todella ja ryhdyin miettimään kouluttautumista alalle”, Kankkunen kertoo urastaan.

Jamkin robotiikan tutkinto-ohjelmassa käsitellään muun muassa robotiikan sovelluksia, tekoälyä, koneoppimista, tietoverkkoja sekä kyber- ja automaation turvallisuutta. Vapaasti valittavien opintojen ja opinnäytetyön avulla voi lisäksi painottua robotiikan eri sovelluskohteisiin ja painopistealueisiin.

”Robotiikan kenttä työelämässä on tosi laaja. Hakiessani opiskelemaan ajattelin painottuvani käytäntöön, mutta päädyinkin suunnittelun pariin. On hyvä saada monenlaista kokemusta”, Kankkunen sanoo. 

Kankkunen kokee hyötyneensä erityisesti ohjelmisto-osaamisesta, jota tutkinto on hänelle kerryttänyt. Hän kuitenkin muistuttaa, että ”kaikki tieto lisää ymmärrystä ja näkemystä, vaikkei sitä suoraan käyttäisikään työelämässä”. 

Etäopiskelu osoittautui vaivattomaksi tavaksi opiskella

Robotiikan ylempi tutkinto-ohjelma suoritetaan pitkälti etänä, ja aluksi Kankkunen ajatteli, että opiskelusta voisi tulla haastavaa. Edellisistä opinnoistakin oli aikaa jo melkein 15 vuotta. Opinnot kuitenkin lähtivät sujumaan hyvin, ja sekä opettajilta että muilta tutkinnonsuorittajilta sai hyvin tukea. 

”Tykkäsin opettajista, opinnäytetyön ohjaus meni hirveän hyvin ja yleisestikin kaikki toimi kauhean sulavasti”, Kankkunen kertoo.

Kankkusen mukaan opettajien innostus ja kannustus välittyi opiskelijoille yhteisestä aloituspäivästä saakka, ja välimatkasta huolimatta opintojen kautta löytyi uusia ystäviä. Myös alkuun mietityttänyt etäopiskelu osoittautua vaivattomaksi tavaksi opiskella. Nyt valmistuttuaan hän suosittelee opintoja kelle tahansa, jolla on kiinnostusta ja motivaatiota oppia alasta.
 

Tutkinnon mukana tuli työnantajien mielenkiinto ja uusi työ

Robotiikan alalla riittää opittavaa, ja myös yrityksillä on jatkuva tarve osaavalle henkilöstölle. Työnantajat arvostavat suoritettua YAMK-tutkintoa, ja Kankkunen kertoo tutkinnon olleen hänelle hyödyksi myös työnhaussa. 

”Heti kun lisäsin suorittamani robotiikan tutkinnon LinkedIniin, niin näkyvyyteni kasvoi ja aloin saamaan sellaisia työmahdollisuuksiin liittyviä tiedusteluja, joita ei ennen ollut tullut”, Kankkunen sanoo.

Kankkunen uskoo että tulevaisuudessa yhä useammassa yrityksessä tullaan lisäämään automatisaatiota ja robottien käyttöä. Hän tietää omasta kokemuksestaan, että tämä vaatii uuden ajattelutavan omaksumista myös ihmisiltä, joiden työhön muutos vaikuttaa.

”On kiinnostavaa miten ihmiset suhtautuvat ihmisen ja robotiikan yhteistyöhön. Muutos ei lopu siihen että robotti tulee taloon, vaan myös jalkauttaminen on hyvin tärkeää. Yritysten kannattaa kiinnittää siihen huomiota”, Kankkunen pohtii tulevaisuuden suuntia.

Tätä nykyään Kankkunen työskentelee suunnittelijana  Swecolla, joka on kansainvälisesti toimiva rakennus-, energia- ja ympäristöalan asiantuntijayritys. Työhön kuuluu niin automaatio- ja instrumentointisuunnittelua, kuin robotiikka- ja laboratoriosuunnitteluakin. Kankkunen viihtyy työssään, eikä ole sulkenut pois lisäopintojen mahdollisuuttakaan – ”vähän tuossa jo yhteishaussa mietin pitäisikö vielä opiskella alaa lisää”.