Blogi: Vahvista opiskelijan osallisuutta - tunnista vahvuudet ja tuen tarve moniammatillisessa yhteistyössä

Neuropsykologi Johanna Nukari Kuntoutussäätiöltä pohjusti syvällisesti oppimisen, tarkkaavuuden ja mielenterveyden haasteita neuropsykologisesta näkökulmasta. Pienryhmissä paneuduttiin opiskelijan neuropsykologisen lausunnon tietojen käytännön soveltamiseen. Mietittiin yhdessä, miten lausunnon tietoja voi hyödyntää opiskelijan tuen tarpeen tunnistamisessa ja konkreettien ohjauksen keinojen miettimisessä. Samoin pohdittiin, kuinka opiskelijan vahvuuksia voisi entisestään vahvistaa. Löytyykö lausunnosta siihen tärkeitä perusteita? Tärkeänä tavoitteena on edistää opiskelijan oppimista. Siksi on tärkeää miettiä, millaista tietoa kannattaa hyödyntää, että opiskelijan opinnot edistyisivät. Onko kaikki moniammatillisen ohjauksen keinot hyödynnetty, laajennetaanko tiimiä. Ohjataanko opiskelijaa eteenpäin? Jos ohjataan, kenen luo?

Ota puheeksi, avasi Minna Parkkila, Kuntoutussäätiön psykologitutkija asiantuntijaluentonsa vaikeuksien puheeksi ottamisesta ja tunnistamisesta sekä tarvittavasta jatko-ohjauksesta. Miten voisi hyödyntää ohjauksen tueksi kehitettyjä menetelmiä oppilaitoksessa? Missä vaiheessa opiskelijan opintopolkua, missä tilanteissa ja milloin hyödynnetään? Miten menetelmiä käytetään omassa työssä tai moniammatillisessa yhteistyössä? Voiko kuka vain käyttää ohjaus- ja itsearviointimenetelmiä opiskelijan ohjaukseen? Erityisesti pureuduttiin arviointimenetelmiin, joita hyödynnetään SamPo -projektin kehittämistyössä opiskelijan osallisuuden edistämisessä. Minna esitteli POINT-kyselyä, joka soveltuu opiskelijan psykososiaalisen hyvinvoinnin kartoittamiseen ja KOMO-kyselyä, jonka avulla opiskelija voi arvioida sekä omia oppimisen haasteitaan että mielenterveyden pulmiaan. Lisäksi Minna Parkkila esitteli Ohjaten Uralle! -kyselyä, joka on oivallinen uraohjauksen työväline.

Osalle menetelmät olivat uusia tuttavuuksia ja osalle tietojen päivityksiä ja käyttökokemusten jakamista.

Ammattiopisto Spesian erityisen tuen asiantuntija Maarit Sorjonen perehdytti puolestaan RUORI-toimintakyvyn kuvaamisen arviointimenetelmään ja digitaaliseen palvelutarpeen arviointimenetelmään CREARiin. Hän jakoi työpajassa kokemuksia siitä, kuinka näiden itsearviointimenetelmien avulla opiskelija voi itse arvioida omaa tuen tarvettaan ja omia vahvuuksiaan. Opiskelijan osallisuuden lisääminen onkin SamPon tärkeä tavoite.

Ohjaus- ja arviointimenetelmiä löytyy digitaalisessa muodossa ja eri kielillä, myös pelillisyyttä on hyödynnetty, joten mahdollisuuksia ohjauksen monimuotoisuuteen on jo tarjolla. Osaa menetelmistä opiskelija voi hyödyntää itsenäisesti, kun taas esim. KOMOa suositellaan käytettäväksi ammattilaisen kanssa. Menetelmät soveltuvat myös muille kuin opiskelijoille.

Lisäksi tarkasteltiin ohjaus- ja itsearviointilomakkeiden käytön tietoturvaa ja säilytykseen liittyviä asioita. Näihin ja moniammatilliseen yhteistyöhön ja tietosuojan haasteisiin sekä mahdollisuuksiin palataan kevään 2022 työpajassa.

SamPo -projektin monialaiset ammattilaiset hyödyntävät ohjaus- ja itsearviointityökaluja oppilaitosten opiskelijapiloteissa ja soveltavat niitä arjen työssä ja moniammatillisessa yhteistyössä.

Ole yhteydessä yhteistyöoppilaitoksesi SamPon toimijoihin, kun haluat osallistaa opiskelijaasi entistä enemmän ja rakentaa hänelle saumatonta opintopolkua.

Teksti: Merja Kurunsaari
Valokuvat: Tuukka Kivioja