Pelaten duuniin!: Digi- ja kilpapelaamisella kohti osallisuutta, hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä

Voidaan todeta,
että kohderyhmän osallisuus ja sitä kautta hyvinvointi sekä toimintakyky
vahvistuivat ainakin jossain määrin valmennusten aikana. Näitä seurattiin
yksilö- ja ryhmähaastatteluilla sekä valmennustilanteita havainnoimalla.
Osallisuuden vahvistuminen näyttäytyi osallistujien lisääntyneenä yhteistyönä,
keskustelun ja vuoropuhelun vilkastumisena, yhteisenä huumorina sekä myös
arempien osallistujien mukaan tulona vuorovaikutustilanteisiin. Hyvinvointi ja
toimintakyky vahvistuivat tavoite- ja loppukeskustelujen perusteella osalla
osallistujista paljonkin. Osalla vaikutukset olivat vähäisempiä ja muutamalla
esimerkiksi hyvinvoinnissa ei tapahtunut muutosta. Samaan aikaan on kuitenkin
tärkeää muistaa, että ryhmässä käydyt yhteiset keskustelut saattavat vaikuttaa
vasta myöhemmin ja esimerkiksi idea omasta elämäntapamuutoksesta on saattanut
jäädä elämään.

Ryhmähaastatteluiden perusteella voidaan todeta, että osallistujien
minäpystyvyys vahvistui toimintaan osallistumisen myötä, kun digipelaaminen
otettiin tosissaan, siihen suhtauduttiin positiivisesti ja heidän
peliosallisuutensa kokemukset tulivat kuulluiksi. Haastatteluissa nousi
toistuvasti esiin se, kuinka merkityksellistä positiivinen pelipuhe on ollut
sen lisäksi, että valmennusryhmissä on ollut arvostava ilmapiiri. Myös oman
peliosaamisen ja pelitaitojen näkyväksi tuleminen on lisännyt kokemusta omasta
kyvykkyydestä. Aktiivinen pelaamisen kautta hankitun osaamisen sanoittaminen on
ollut myös osallistujille uusi kokemus ja vahvistanut oman osaamisen
sanoittamista.

Osallistujat
kokivat yhdessä pelaamisen mielekkääksi toiminnaksi. Osalla oli taustalla
esimerkiksi koulukiusaamista ja muita hankalia kokemuksia. Näin ollen
valmennusryhmä oli myös merkityksellinen ryhmäkokemuksena. Valmennuksissa sai
olla osa ryhmää hyvässä hengessä. 

Hankkeen aikana
tehty yhteistyö eri toimijoiden välillä hyödytti kohderyhmää. Esimerkiksi
tutustumiskäynnit ja vierailevat asiantuntijat avasivat
yhteistyömahdollisuuksia. Lisäksi eri kuntien välille syntyi uutta yhteistyötä
uusien valmennusmallien käyttöönotossa.

Valmennuksiin
osallistujat saivat uudenlaisia näkökulmia työelämän mahdollisuuksista
elektronisen urheilun ekosysteemissä. Näitä mahdollisuuksia käytiin
valmennuksissa läpi ja haastatteluiden perusteella monille kirkastui erilaiset
työelämämahdollisuudet ja -polut. Osa osallistujista löysi ihan konkreettisia
reittejä omaan työllistymiseensä, osa puolestaan sai vahvistusta esimerkiksi
omalle pelaajana kehittymiselleen.

Hankkeeseen
osallistujat saivat valmennustoiminnan aikana kokemusta, jota he voivat
hyödyntää jatkossa mm. työnhaussa. Yksi keskeinen asia tässä on oman osaamisen
sanoittaminen ja kuinka he voisivat nostaa pelaamiseen liittyviä taitoja esiin
omissa ansioluetteloissaan. Lisäksi valmennuksissa käytiin läpi ihan
konkreettisia, työelämässä tarvittavia taitoja kuten kommunikaatio- ja
ryhmätyötaitoja.

Valmennuksiin
osallistuneet saivat uudenlaisia näkökulmia omasta hyvinvoinnista
huolehtimiseen. Isolla osalla oli haasteita omassa hyvinvoinnissa ja osalle oli
hyvin vaikea edes pohtia mitä omassa elämässä voisi tehdä toisin. Myös
hyvinvointia tukevien palveluiden käyttö näyttäytyi hyvin vähäisenä.
Valmennusten aikana osallistujat saivat omakohtaista kokemusta, kuinka omaan
hyvinvointiin on mahdollisuus vaikuttaa hyvin pienilläkin teoilla (esim.
rentoutuminen, askeleiden lisääminen). Myös mielenterveyteen ja mielen
hyvinvointiin liittyvistä asioista pyrittiin puhumaan avoimesti valmennuksissa
(esim. nukkuminen, ahdistuneisuus). Osallistujia myös kannustettiin ottamaan
yhteyttä terveyspalveluihin, jos yksilöhaastatteluissa nousi siihen tarvetta.

Yhteiskehittäminen oli merkityksellistä koko hankkeen toiminnan ajan.
Osallistujilta kerättiin palautetta toiminnasta ja hanketiimi pyrki
havainnoimaan jatkuvasti ryhmien toimintaa. Palautetta kerättiin
valmennuskertojen lopuksi ja aloituksissa palattiin edelliseen kertaan. Lisäksi
osallistujia haastateltiin ja pyydettiin ideoita toiminnan kehittämiseen.
Yhteiskehittämisen suhteen osallistujilta ei kerätty erillistä palautetta
(kuinka se onnistui).

Hankkeessa
luotiin matalan kynnyksen kohtaamisia Pelitarina-sessioissa kohderyhmän sekä
peli- ja digialan toimijoiden välille. Pelitarinasessioita toteutettiin eri
tavoin ja niissä oli vaihtelevasti osallistujia.

Pelitarina-sessioissa oli mahdollisuus tavata eri alojen asiantuntijoita ja
niitä oli mahdollista hyödyntää osana omaa työelämään siirtymisen ja/tai
kuntoutumisen suunnittelua. Sessioissa tapahtuneista kohtaamisista ei pidetty
kirjaa / kysytty osallistujilta, koska ne olivat kaikille avoimia tilaisuuksia.
Toisaalta taas sessioiden kautta aloitettiin mm. yhteistyö Äänekosken kaupungin
työpajatoiminnan kanssa. Lisäksi sessioissa käytiin läpi
opiskelumahdollisuuksia sekä linkitettiin ihmisiä yhteen.

Ammattilaisten
tietoisuuteen digitaalisesta pelaamisesta pyrittiin vaikuttamaan ja lisäämään sitä koko hankkeen ajan.  Hankkeessa pidettiin paljon erilaisia
koulutuksia ja hanketoimijat kävivät puhumassa erilaisissa tilaisuuksissa ja
tapahtumissa. Hanketta tarjottiin esille puheenvuoroehdotuksena myös
konferensseihin ja seminaareihin.

Hankkeessa
tapahtuneen viestinnän ja edellä mainittujen toimenpiteiden ansiosta voidaan
katsoa, että osalla sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalveluiden
ammattilaisista on valmiuksia ottaa uusia digi- ja kilpapelaamista hyödyntäviä
toimintatapoja käyttöön. Lisäksi hankkeessa tuotettua tietoa löytyy hankkeen
nettisivuilta vielä myöhemminkin tutustuttavaksi.

Lisäksi: 

• Paikalliset
  työllistymismahdollisuudet elektronisen urheilun ekosysteemeissä selkiytyivät
  jonkin verran ja hankkeen aikana toteutui uudenlaisia työkokeiluja. Jamkin
  korkeakouluopiskelijoille suunnattuun e-urheilutoimintaan on hankkeen
  myötävaikutuksella yhdistetty harjoittelu- ja projektijaksoja juuri peli- ja
  e-urheilualaan liittyen.
• Hankkeen toiminta
  ja tulokset ovat tukeneet uuden pk-yrityksiä kehittävän Keski-Suomen e-urheilun
  osaamiskeskittymä -hankkeen (EAKR / A80205) suunnittelua sekä konsortion
  rakentumista. Hankkeen toteuttajina Jamk, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän
  koulutuskuntayhtymä Gradia ja Huippu-urheilun instituutti KIHU.
• Kerätyn suullisen
  ja kirjallisen palautteen perusteella voidaan olettaa sosiaali-, terveys- ja
  työllisyyspalveluiden ammattilaisten asenteet tavoitteellisesti pelaavien
  nuorten ja nuorten aikuisten
  tukemisessa avartuivat hankkeen koulutusten ja tilaisuuksien kanssa.
  Erityisesti ne ammattilaiset, jotka osallistuivat mukaan myös hankkeen
  valmennustoimintaan, saivat syvällistä näkemystä pelaamisen hyödyntämiseen
  osana omaa työtään.
• Hankkeessa
  syntyneitä malleja voidaan hyödyntää erilaisissa konteksteissa, ja ne ovat
  sovellettavissa erilaisiin käyttötarkoituksiin. Malleista saa ideoita ja
  ajatuksia, joita voi ottaa käyttöön esimerkiksi osin tai vaikka vain yhtenä
  sisältönä. Lisäksi hankkeessa tuotetut oppaat tuovat syvempää tietoa sekä
  pelaajien kohtaamisesta että yhteisöllisestä pelivalmennuksesta.
• Hankkeessa
  osallistuttiin ja tehtiin myös avauksia monipuolisen kohtaamispaikkakulttuurin
  juurruttamiseksi Keski-Suomen alueella olemassa olevissa ympäristöissä mm.
  Jyväskylän e-urheiluseura ry:n uudelleenjärjestäytyminen ja lanitapahtuma
  useamman vuoden tauon jälkeen, EXEN Esportsin kuukausittaiset avoimet ovet
  -tapahtumat Jyväskylässä ja Peliosuuskunta Expan järjestämät kuukausitapaamiset
  Digi & Game Centerillä.