Projekti

OHKE - Opiskelijahyvinvoinnin yhteiskehittäminen

Rahoitusohjelma

Lyhenne
OHKE
Projektityyppi
Kehittämisprojekti
Vahvuusala
Uudistuva oppiminen
Toteutusaika
1.1.2021 - 31.12.2022
Yksikkö
Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Rahoitusohjelma
Opetus- ja kulttuuriministeriö (suora rahoitus)
Projektin kuvaus

Opiskelijahyvinvoinnin yhteiskehittäminen OHKE -hanke (1.1.2021-31.12.2022) tukee
koronapandemian haasteet huomioon ottaen opiskelijoiden hyvinvointia,
opiskelukykyä ja osallisuutta sekä kehittää korkeakouluyhteisöjen
toimintakulttuuria hyvinvointia tukevaksi.

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on tunnistaa opiskelijoiden tuen ja
ohjauksen tarpeita etäopiskelussa ja muissa koronan aiheuttamissa
hyvinvointikysymyksissä, vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia tukea omaa ja
opiskeluyhteisönsä hyvinvointia ja osallisuutta, tukea opintojen
keskeytymis-/viivästymisvaarassa olevia opiskelijoita sekä tehostaa ja
monipuolistaa monikanavaista ohjausta. Hankkeessa tehostetaan myös
tutoropiskelijoiden hyödyntämistä opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn
tukena sekä vahvistetaan heidän osaamistaan ja jaksamistaan.

Toteuttajat

Jyväskylän ammattikorkeakoulu koordinoi hanketta.
Yhteistyötahoina ja osatoteuttajina toimivat Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunta JAMKO, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Seinäjoen
ammattikorkeakoulun opiskelijakunta SAMO. Hankkeessa tehdään yhteistyötä myös alueellisten toimijoiden kanssa. 

Toteutus

Hankkeessa ammattikorkeakoulut ja opiskelijakunnat
yhteiskehittävät hyvinvoinnin tuen toimintamalleja,
jalostavat niitä ja levittävät ammattikorkeakoulujen ja opiskelijakuntien
käyttöön. Hanke toteutuu
työpaketteina, joita ovat:

  1. Opiskelijoiden hyvinvointivalmiuksien
    vahvistaminen
  2. Opiskelukyvyn vahvistaminen
  3. Tutorit tukena
  4. Hankkeiden koordinointi, arviointi ja viestintä.

Molemmissa korkeakouluissa toteutetaan työpaketeissa
kuvattuja kehittämistoimia, joita jaetaan, arvioidaan ja jatkokehitetään korkeakoulujen
yhteistapaamisissa. Kehittämistoimien vaikutuksia arvioidaan
opiskelijoiden näkökulmasta ja kehittyneitä työtapoja ja toimintamalleja
toimijoiden näkökulmasta.


Lisätietoa

Seija Eskola, projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu                     p. 040 621 4680, email: [email protected]

Jaana Kaarakainen, projektisihteeri, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu,       p. 050 592 3346, email: [email protected]

Mervi Lehtola, osaamisen kehittämisen päällikkö ja työsuojelupäällikkö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu  · puhelin: 0408302365 ,· email: mervi.lehtola(a)seamk.

Ismo Puhakka, Jyväskylän ammattikorkeakoulun
opiskelijakunta JAMKO, 
p. 044 321 1600, email: toiminnanjohtaja(a)jamko.fi

Jani Erkkonen, toiminnanjohtaja Seinäjoen ammattikorkeakoulun SAMO,  p.  040 5461777 email: jani.erkkonen[at]seamk.fi. 


 

  


Projektin tulokset

Projektissa yleisenä tuloksena vahvistui ymmärrys opiskelijahyvinvoinnin tukemisesta koko henkilöstön, opiskelijoiden ja johdon tehtävänä.  Tämä sisältää hyvinvointia edistävän toimintakulttuurin ja toimintaa tukevan johtamisen ja prosessit, hyvinvointia ja oppimista tukevan pedagogiikan ja palvelut sekä korkeakoulun sisällä että ulkopuolisten palvelujen hyödyntämisen. Varhaisen puuttumisen mahdollisiin hyvinvoinnin ja oppimisen haasteisiin ja ohjaamiseen tarvittaessa muiden palvelujen piiriin. Myös palveluista tiedottamisen tulee olla selkeää ja hakeutumiskynnys palvelujen piiriin matala. Tämä edellyttää opetus- ja ohjaushenkilöstöltä sekä opiskelijajärjestöjen edustajilta osaamista ja tukea työlle. Projektitoimijat nimesivät tämän tavoitetilan Hyvinvointivisioksi, jota ajattelua vietiin eteenpäin myös korkeakoulujen johtoon.
   
Opiskelijoiden tuen tarpeiden tunnistamiseen ja varhaiseen puuttumiseen kehitettiin ja otettiin käyttöön  työvälineitä. Näitä olivat Minä opiskelijana kysely ja Moodle oppimisnalytiikan hyödyntäminen. Minä opiskelijana -kyselyn avulla toisaalta opiskelja itse saa tietoa opiskelukyvusýstää ja hyvinvoinnistaan ja saa ohjausta tuen piiriin ja toisaalta opettajatutor saa yhteenevtotietoa ryhmäsätään ja välineitä huolen puheeksi ottamiseen. Minä opiskelijana -kysely on käytössä kaikilla amk aloittavilla ryhmillä. Ajantasaisen tiedon saamiseksi opintojen etenemistä kehitettiin Moodle - oppimisanalytiikkaa. Moodleen luotiin uudet ohjauksen roolit, seurantatyökälujen käyttöä tehostettiin ja  rakennetta muokattiin, jolloin opiskelijan lisäksi myös opinto-ohjaajalla ja opettajatutorilla on mahdollisuus saada ajantasaista tietoa opiskelijan etenemisestä ja hyödyntää sitä ohjauksessa. Palaute ohjastoimijoilta on ollut kiittävää.

Projektissa kehitettiin ja toteutettiin opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä tukevia uusia palveluita jo aiemmin käytössä olleiden rinnalle. Palveluihin osallistujat kokivat, että palvelut ovat merkittävästi tukeneet heidän hyvinvointiaan ja opintojen etenemistä. Näitä palveluita olivat
  • Hyvinvointivalmennus yksilö- ja ryhmämuotoisena
  • Opinnot ojennukseen -toiminta - klinikkamuotoinen moniammatillinen ohjaus 
  • Opinnäytetyö- ja kirjoittajapaja 
  • Opintopsykologin pienryhmät
  • Pre-kurssit
  • Opiskelijatutoreiden tuki etäopiskelutilanteissa

Palveluita toteutettiin joko kertaluonteisina tai lyhyinä prosesseina. Palvelut ovat pääsäsääntöisesti jalkautuneet osaksi korkeakoulujen toimintaa. Opiskelijoille toteutettiin myös erilaisia hyvinvointia tukevia tilaisuuksia ja tehostettiin palveluista tiedottamista. Lisäksi selkiytettiin jo olemassa olevista palveluista tiedottamista. Jamkissa muun muassa www-sivujen ja intran uudistusprosessin yhteydessä jäsennettiin hyvinvoinnin ja ohjauksen palvelut uudella tavalla. Myös korkeakoulun ulkopuolisia palveluja jäsennittiin ja selkiytettiin palvelupolkuja. Kehittämisen tukena hyödynnettiin opiskelijakyselyjä.


Opetus- ja ohjaushenkilöstön roolia ja osaamista kehitettiin ja vahvistettiin opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn tukemisessa. Projektissa painotettiin erityisesti opiskelijoiden lähiohjaajien opettajatutoreiden ja vertaistutoreiden osaamisen ja työn tukemista.

Opetushenkilöstön roolia ja tehtävää opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opiskelukyn tukena vahvistettiin Jamkin jokaisessa yksikössä yksikön johdon tuella toteutetuissa sparraustilaisuuksissa. Näin tavoitettiin lähes koko korkeakoulun opetus- ja ohjaushenkilöstö ja näin vahvistettiin keskustelua koko henkilöstön roolista opiskelijoiden hyvinvoinnin tukena.Koulutus- ja keskustelutilaisuuksien järjestäminen opiskelijahyvinvoinnista ja opiskelijoiden tukemisesta yksikön normaalien kokousten yhteydessä pidettiin toimivana. Sparraustilaisuuksissa koottiin hyviä käytäntöjä hyvinvointia edistävään pedagogiikkaa -materiaali.
Lisäksi toteutettiin useita tulosaluekohtaisia tilaisuuksia, jossa opetushenkilöstö sai lisävalmiuskia opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen. Tilaisuuksissa teidotettiin myös opiskijoiden hyvinvoinnin ja oppimsien tuen palveluista. 

Opettajatutoreille suunnatun kyselyn pohjalta opettajatutoreiden osaamisen ja työn tueksi kehitettiin ja toteutettiin ohjattuja vertaisryhmätapaamisia. Opettajatutorit kokivat, että vertaisryhmiin osallistuminen tuki omaa työtä ja antoi lisää osaamista opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn tukemiseen. Myös opettajatutoreiden ja hyvinvointi- ja ohjauspalveluiden yhteistyötä kehitettiin projektin aikana. Opettajatuoreiden työn tueksi käynnistettiin myös opettajatutoroppaan valmistelu ja opettajatutoreiden perehdytys- ja ohjausprosessin kehittämisen.

Vertaistutoreiden roolin ja osaamisen vahvistaminen opiskelijahyvinvoinnin edistämisessä oli tärkeässä roolissa projektissa. Tutorkoulutusten sisältöjen ja toteutustapojen kehittäminen sekä tutoropas ja työnohjaukset tukivat tutoreiden työtä ja vahvistivat heidän valmiuksiaan hyvinvoinnin edistämiseen tutortoiminnassa ja kohtaamaan myös opiskelijoita, joilla on erilaisia hyvinvoinnin haasteita. Myös tutoreiden rekrytointia ja palkitsemisjärjestelmää kehittämällä tuettiin opiskelijatutoreiden työtä. Kahden ammattikorkeakoulun tutortoiminnan vertailu ja yhteistyö tuki kehittämistyötä.   

Julkaisut
Projektissa kehitetyistä toimenpiteistä ja tuloksista on kirjoitettu erillisiä blogeja, julkaisuja ja tuotettu Podcast -sarja sekä yhteenvetojulkaisuja. Nämä toimivat tulosten esittelyn lisäski vaikuttamisen välineinä.

Projektin toimenpiteiden suunnittelussa, arvioinnissa ja kehittämisen liitettiin tutkimusta, joka systmatisoi kehittämistoimintaa ja antoi palautetta toiminnasta.