Datatalouskasvattamo/ Dataeconomy Incubator

Datatalouskasvattamo-hankkeen tavoitteena oli edistää maataloussektorin datataloutta Suomessa rakentamalla yhteistyöhön perustuva kansallinen osaamiskeskittymä. Hanke pyrki vahvistamaan maatalousyrittäjien, yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja muiden sidosryhmien datakyvykkyyksiä sekä nopeuttamaan digitaalisten ja innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa maaseudun elinkeinoissa. Taustalla on maataloussektorin datan hajanaisuus, joka on rajoittanut datan tehokasta hyödyntämistä ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntymistä. 

Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli edistää siirtymää passiivisesta datan tuottamisesta kohti aktiivista ja strategista datan hyödyntämistä. Tämä edellyttää paitsi teknologisia ratkaisuja myös toimintatapojen muutosta, jossa data nähdään keskeisenä liiketoiminnan resurssina. Hankkeessa kehitettiin käytännönläheisiä työkaluja, toimintamalleja ja kokeiluympäristöjä, joiden avulla toimijat voivat oppia datan hallintaa, jakamista ja hyödyntämistä turvallisesti sekä tunnistaa uusia arvonluonnin mahdollisuuksia. 

Hankkeen keskeisenä toimenpiteenä rakennetiin Datatalouskasvattamo.fi-verkkosivusto, joka tarjosi kohderyhmille tietoa datatalouden käsitteistä, esimerkkejä datan hyödyntämisestä sekä hankkeessa tuotettuja materiaaleja. Sivusto toimi myös käytännön oppimisympäristönä, jossa käyttäjät pystyivät tutustumaan datan hallinnan ja jakamisen periaatteisiin. Erityisenä työkaluna kehitettiin tietovuototesti, jonka avulla maatalousyrittäjät voivat arvioida datan käyttöön liittyviä sopimuksiaan ja tunnistaa mahdollisia riskejä. 

Datapajat ja yhteiskehittäminen.
Hankkeessa järjestettiin neljä työpajaa (Datapajat), joissa osallistujat syvensivät osaamistaan datan hallinnasta, jakamisesta ja hyödyntämisestä. Työpajat kokosivat yhteen maatalousyrittäjiä, yrityksiä, asiantuntijoita ja opiskelijoita, ja niiden kautta tunnistettiin keskeisiä kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia. Työpajoissa korostuivat erityisesti datan standardoinnin, laadun, tietoturvan ja selkeiden pelisääntöjen merkitys. Lisäksi työpajoissa syntyi ideoita datalähtöisistä liiketoimintamalleista, kuten analytiikka- ja datapalveluista, sekä tunnistettiin tarve yhteisille toimintamalleille, jotka tukevat datan jakamista ja arvonluontia koko arvoketjussa. 

Liiketoimintaesimerkit ja datatalouden konkretisointi.
Hankkeessa koottiin ja esiteltiin useita liiketoimintaesimerkkejä, jotka konkretisoivat datan hyödyntämistä maatalous- ja ruokaketjussa. Esimerkit liittyivät muun muassa data-avaruuksiin, jäljitettävyyteen, analytiikkaan, drone-teknologioihin sekä datatuotteiden kehittämiseen. Näiden avulla havainnollistettiin, miten dataa voidaan jalostaa taloudellista arvoa tuottaviksi palveluiksi ja ratkaisuiksi sekä miten datan hyödyntäminen voi parantaa esimerkiksi tuotannon suunnittelua, päätöksentekoa ja markkina-asemaa. 

Osana hanketta käynnistettiin myös eräiden liiketoimintamallien demonstrointia ja pilotointia yhteistyössä Tritom-datavälityspalvelun kanssa. Vaikka konkreettiset tulokset pilottivaiheesta eivät vielä ole valmistuneet, kokeilut tukivat ymmärrystä datan jakamisen käytännöistä sekä datamarkkinan toiminnasta ja edellytyksistä. 

Viestintä, vuorovaikutus ja kohderyhmien aktivointi.
Hankkeessa panostettiin laajasti viestintään, tapahtumiin ja sidosryhmäyhteistyöhön. Monikanavaiset viestintäkampanjat tavoittivat laajan yleisön ja lisäsivät tietoisuutta datatalouden mahdollisuuksista maataloudessa. Tapahtumien, messujen ja verkostoitumisen kautta hankkeessa voitiin käydä suoraa vuoropuhelua toimijoiden kanssa, kerätä palautetta ja vahvistaa yhteistyöverkostoja. 

Hankkeessa toteutettu kysely tuottajaorganisaatioille osoitti, että datan hyödyntäminen on jo melko aktiivista, mutta datan jakaminen on vielä vähäistä. Keskeisiä esteitä ovat luottamukseen, datan hallintaan ja pelisääntöihin liittyvät epävarmuudet, vaikka valmius datan jakamiseen olisi olemassa . 

Lisäksi hankkeessa toteutettiin viljelijähaastatteluja, joissa kerättiin palautetta Datatalouskasvattamo.fi-sivustosta sekä näkemyksiä maatalouden data-avaruuksien mahdollisuuksista. Haastattelut osoittivat, että kiinnostus ja valmiudet datatalouteen vaihtelevat merkittävästi toimijoiden välillä. Samalla kerättiin runsaasti konkreettisia kehitysehdotuksia, jotka liittyivät erityisesti käytännönläheisyyteen, selkeyteen ja datan hyödyntämisen konkreettisiin hyötyihin. 

Vaikutukset ja tulevaisuus.
Datatalouskasvattamo-hanke on lisännyt tietoisuutta datatalouden merkityksestä, vahvistanut toimijoiden osaamista ja luonut uusia yhteistyöverkostoja. Hanke on tuonut datatalouden lähemmäs käytännön toimintaa erityisesti tarjoamalla konkreettisia esimerkkejä, työkaluja ja kokeiluympäristöjä, jotka tukevat datan hyödyntämistä liiketoiminnassa. 

Tulevaisuudessa datan merkitys maatalouden kilpailukyvyssä, kestävyydessä ja innovaatioissa kasvaa entisestään. Hankkeessa syntyneet toimintamallit, verkostot ja opit luovat hyvän perustan jatkokehittämiselle. Keskeisiä jatkotoimenpiteitä ovat luottamuksen rakentaminen, yhteisten pelisääntöjen kehittäminen sekä käytännönläheisten työkalujen ja palveluiden edelleen kehittäminen, jotta datatalouden mahdollisuudet voidaan hyödyntää täysimääräisesti.