Ohjauksen toimintamallit

Luota omaan tunteeseen, jos sinussa herää huoli toisesta. Mieti, mikä sinussa herättää huolen. Mikään yksittäinen asia ei välttämättä kerro huolesta, mutta kiinnitä huomiota esimerkiksi muuttuneeseen käyttäytymiseen, ilmeisiin ja eleisiin, tunne-elämän haasteisiin ja arjenhallintaan. 

Ota huoli puheeksi henkilön kanssa, josta olet huolissasi ja tuo selkeästi esille, mitä huoli koskee. Puheeksiottotilanteeseen voi ottaa mukaan myös toisen henkilön. Keskustele arvostavasti ja toista kunnioittavasti.

Arvioi, minkä tasoinen huoli on kyseessä. 

Pienen huolen kohdalla puheeksi otto tuntuu yleensä luontevalta, ja puheeksi ottajalla on ajatuksia ratkaisuista tai hän tietää, mihin ohjata eteenpäin. 

Tuntuvan huolen kohdalla huoli kasvaa tai on jatkunut pitkään. Sen kohdalla tunnistetaan, että apua tarvitaan eri tahoilta. 

Suuren huolen kohdalla huolta on paljon tai jatkuvasti. Muutos tilanteeseen on saatava heti. Hätätilanteessa soita hätänumeroon 112.

Ota yhteyttä keneen tahansa luotettavaksi kokemaasi henkilöön tai päihdeyhdyshenkilöön (opintopsykologi) ja kerro ongelmastasi. Selvitä opintojesi tilanne ja kuinka niiden kanssa etenet.

Selvitä yhteistyössä sinua parhaiten tukeva hoito ja sitoudu siihen. Hoitotahoja voivat olla esimerkiksi päihdehoitaja, YTHS tai Keski-Suomen hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalvelut.
 

Huolen havaitsijana ota yhteys päihdeyhdyshenkilöön (opintopsykologi). Sopikaa yhteinen tapaaminen opiskelijan kanssa ja ottakaa huoli puheeksi luottamuksellisesti opiskelijan yksityisyyttä kunnioittaen. Älä syyllistä, mutta kerro avoimesti, mitkä havaintosi vahvistavat kokemaasi huolta.

Konsultoi tarvittaessa esimerkiksi opettajatutoria, opinto-ohjaajaa, opintopsykologia tai terveydenhuoltoa.

Mikäli huoli on tuntuvaa, sovitaan päihdeyhdyshenkilön johdolla opiskelijan kanssa hoitoon ohjautumisesta terveydenhuoltoon.

Päihdeyhdyshenkilön johdolla sovitaan tilanteen seurannasta ja mahdollisista verkostopalavereista, joissa voi olla mukana opiskelijan lisäksi terveydenhuollon ja Jamkin ohjaushenkilöstön edustajia.
 

Varmista, että opiskelija ei ole vaaraksi itselleen eikä muille.

a) Pieni huoli: ota asia puheeksi päihtyneen kanssa mieluiten yhdessä jonkun toisen kanssa.

b) Tuntuva / suuri huoli: ota suoraan yhteyttä vahtimestareihin tai 112.

Velvoita opiskelija poistumaan tilasta. Valvo tarvittaessa, että opiskelija pääsee turvallisesti kotiin. Täytä opiskelijan poistaminen opetustilanteesta -dokumentti. 

Ota aina viimeistään tilanteen jälkeen yhteyttä kampuksen päihdeyhdyshenkilöön, jonka tehtävänä on huolehtia puheeksiottotilanteen ja hoitoonohjauksen järjestämisestä sekä muodostuneiden dokumenttien säilyttämisestä. 

Tarvittaessa käynnhistetään kurinpitomenettely (Tutkintosääntö § 40).

Ammattikorkeakoululla on oikeus velvoittaa opiskelijan, koulutusalasta ja suoritettavista opinnoista riippumatta, esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa tehtävissä tai harjoittelussa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista. 

Lisäedellytyksenä on, että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja että opiskelija toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. 

Huumausainetestaus on välttämätöntä myös, jos huumausaineiden käyttö

1. vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä; 
2. vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta;  
3. vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä; 
4. merkittävästi lisää ammattikorkeakoulun tai sen ylläpitäjän tai harjoittelupaikan hallussa olevien huumausainelain (373/2008) 3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen aineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä.

Päätöksen testaukseen velvoittamisesta tekee yksikön päällikkö. 

Mikäli koet epäasiallista kohtelua tai häirintää, ota kokemasi häirintä puheeksi mahdollisimman pian huonosti käyttäytyneen henkilön kanssa ja kerro, että et hyväksy hänen toimintaansa. Kerro selkeästi ja konkreettisesti, mikä hänen toiminnassaan on mielestäsi epäasiallista. Pyydä lopettamaan häirintä.

Jos epäasiallinen kohtelu jatkuu ja se on tapahtunut Jamkin opinnoissa tai oppimisympäristöissä (kampukset ja verkkoympäristöt), ota viimeistään tässä vaiheessa yhteyttä Jamkin häirintäyhdyshenkilöön. Häirintäyhdyshenkilö sopii ilmoituksen tehneen henkilön kanssa, kuinka prosessia viedään eteenpäin.

Mikäli ilmoituksen tekijä haluaa, häirintäyhdyshenkilö järjestää kuulemisen tilanteen muille osapuolille.

Mikäli kaikki osapuolet haluavat, järjestää häirintäyhdyshenkilö yhteiskeskustelutilaisuuden. Häirintäyhdyshenkilöt mahdollistavat asiallisen vuorovaikutuksen sekä auttavat asianosaisia itse ratkaisemaan tilanteen. 

Mikäli epäasiallinen kohtelu jatkuu toimenpiteista huolimatta, häirintää kohtaava henkilö ilmoittaa asiasta häirintäyhdyshenkilölle, ja asian käsittely siirtyy tutkintosäännön mukaiseen kurinpitomenettelyyn. Yksikönjohtaja kuulee asianosaisia ja tekee rehtorille esityksen sanktioista ja seuraamuksista.