Ohjauksen toimintamallit

Huolen tunnistaminen toisessa ihmisessä voi olla haastavaa. Tilanteissa on hyvä kuunnella omaa tunnetta siitä, että jokin on vialla. Puheeksi ottaminen ei ole koskaan turhaa tai väärin. Sen perimmäinen tarkoitus on auttaa, ja parhaimmillaan sillä voi olla valtava merkitys toiselle ihmiselle, vaikka huoli ei olisi sillä hetkellä aiheellinen. Varhainen puuttuminen ehkäisee tehokkaasti vakavampien ongelmien syntyä.

Jokainen meistä on yksilö, eikä mikään yksittäinen alla kuvattu asia välttämättä kerro puheeksi ottamisen tarpeesta. Tässä kuitenkin joitakin merkkejä siitä, että huoleen voi olla aihetta etenkin, jos huolta aiheuttavan henkilön käyttäytyminen tai olemus muuttuu selvästi aiemmasta.

1. Muutokset käyttäytymisessä: vetäytyminen, hiljaisemmaksi muuttuminen, hermostuneisuus, epäasiallinen käyttäytyminen, häiritseminen
2. Fyysiset oireet: unettomuus, päänsärky, jatkuva väsymys
3. Ilmeet ja eleet: poikkeavuus puheessa, eleissä tai ilmeissä
4. Lisääntyneet keskittymisvaikeudet: keskittymisen ja tarkkaavaisuuden ongelmat, aloitekyvyn, motivaation, ajattelun, muistin ja päättelykyvyn vaikeudet, oppimisen hidastuminen, välinpitämättömyys opiskelua kohtaan
5. Tunne-elämän ongelmat: itsetuntohaasteet, tunteiden hallinta, ilmaisun vaikeudet
6. Arkielämän hallinta: myöhästymiset ja poissaolot, saamattomuus arkipäivän askareiden suorittamisessa, ulkoinen olemus, päihteiden käyttö
7. Puhuminen huolista: Osa ihmisistä kertoo huolistaan, jolloin niihin on syytä tarttua.

Jokainen opiskelija on vastuussa omasta hyvinvoinnistaan. On kuitenkin tilanteita, jolloin opiskelija itse ei tunnista tilannettaan tai jaksamisessaan tapahtunutta muutosta. Tällöin korkeakouluyhteisön jäsenellä on velvollisuus ottaa huoli puheeksi varhaisen välittämisen periaatetta soveltaen. Periaate tarkoittaa sitä, että huolen havaitsija ottaa puheeksi huolta aiheuttavan asian tai tilanteen sen henkilön kanssa, johon huoli kohdentuu. Kukaan ei voi ottaa puheeksi toisen kantamia huolia, vaan huolen havaitsija on aina läsnä puheeksiottotilanteessa. Näin varmistetaan luottamuksellisuus huolten käsittelyssä. Huolen ilmaisu voi tapahtua kasvokkain, puhelimitse tai sähköpostilla.

Puheeksiotossa on tärkeää tuoda esille selkeästi asiat, joista huoli syntyy. Puheeksi ottamisen tulee tapahtua luottamuksellisesti, arvostavasti ja yksityisyyttä suojaten. Tilanteissa, joissa huoli on akuutti tai omat voimavarat koetaan riittämättömiksi tai huolen havaitsijoita on useita, huoli otetaan puheeksi useamman asianosaisen läsnä ollessa. Mikäli kanssaopiskelija on huolen havaitsija, on hänen hyvä ottaa kaikissa puheeksiottotilanteissa toinen opiskelukaveri tai henkilökunnan edustaja tilanteeseen tueksi. Keskustelu tuttujen opetus- tai ohjaushenkilöiden kanssa on erittäin suositeltavaa tilanteen jälkeen. Yhteisen toiminnan tavoitteena on, että huoli häviää. Huoli jatkuu, mikäli opiskelija edelleen oireilee tai aiheuttaa huolta ympäristössä.

Kun huoli herää, huolen havaitsijan on tärkeää miettiä oman huolensa tasoa. Pienen huolen kohdalla asian voi kohdata hyvin itse, kun taas suuren huolen kohdalla voidaan tarvita välitöntä ammattiapua. Seuraavat huolet tasot auttavat hahmottamaan, onko kyse pienestä, tuntuvasta vai suuresta huolesta.

Pieni huoli

• Pieni huoli tai ihmettely on käynyt mielessä; luottamus omiin auttamismahdollisuuksiin on kuitenkin vahva.
• Puheeksi ottaminen on luontevaa.
• Puheeksi ottajalla on ajatuksia ratkaisuista ja/tai hän tietää, mihin ohjata eteenpäin.
• Esimerkki: Opiskelijalla on poissaoloja ja/tai hän vetäytyy opiskelijaryhmästä. Huolen havaitsija, esim. opiskelukaveri tai opettaja, ottaa asian puheeksi opiskelijan kanssa ja ohjaa tarvittaessa eteenpäin.

Tuntuva huoli

• Huoli kasvaa ja/tai on kestänyt pitkään.
• Luottamus omiin auttamismahdollisuuksiin heikkenee. Tunnistetaan, että tarvitaan apua eri tahoilta.
• Esimerkki: Opiskelija jättäytyy pois opinnoista, ei välitä omasta hyvinvoinnistaan tai on epäilys, että opiskelijalla on päihdeongelma. Huolen havaitsija ottaa asian puheeksi opiskelijan kanssa joko yksin tai yhdessä päihdeyhdyshenkilön, opettajatutorin tai jonkun opiskelijalle tutun henkilön kanssa. Tarpeen mukaan opiskelija ohjataan avun piiriin.

Suuri huoli

• Huolta on paljon ja/tai jatkuvasti.
• Opiskelija on vaarassa.
• Ohjaushenkilöstön/tai opiskelijan keinot loppuvat.
• Lisävoimavaroja ja muutos tilanteeseen on saatava heti.
• Huolen havaitsija hakee itselleen tuen, tilanteessa ei toimita yksin.
• Hätätilanteessa soitetaan 112.
• Suuren huolen havaitsijana olet vastuussa tilanteen dokumentoinnista Jamkin kriisisuunnitelman mukaisesti.
• Esimerkki: opiskelija on itsetuhoinen, aggressiivinen, päihtynyt tai irti realiteeteista. Ohjaa opiskelija avun piiriin ottamalla yhteys tilanteen mukaan vahtimestariin, terveydenhuoltoon tai hätänumeroon 112. Tiedota tilanteesta yksikön johtajaa ja Jamkin turvallisuuskoordinaattoria sekä tarvittaessa Jamkin päihdeyhdyshenkilöä.

• Turvallisemman tilan periaatteet
• Jamkin päihdeohjelma
• Häirintään ja epäasialliseen kohteluun puuttumisen toimintamalli

Lisätietoja

Jamkin ohjauksen toimijat
Päihdeyhdyshenkilö
Turvallisuuskoordinaattori
YTHS

1. Ota yhteyttä keneen tahansa luotettavaksi kokemaasi henkilöön tai kampuksen päihdeyhdyshenkilöön ja kerro päihdeongelmastasi. Selvitä opintojesi tilanne ja kuinka niiden kanssa etenet.
2. Selvitä yhteistyössä sinua parhaiten tukeva hoito ja sitoudu siihen. Hoitotahoja voivat olla esimerkiksi YTHS tai Keski-Suomen hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalvelut.
    

1. Huolen havaitsijana ota yhteys kampuksen päihdeyhdyshenkilöön. Sopikaa yhteinen tapaaminen opiskelijan kanssa, ja ottakaa huoli puheeksi luottamuksellisesti opiskelijan yksityisyyttä kunnioittaen (päihdeyhdyshenkilö vain tarvittaessa mukana tapaamisessa). Älä syyllistä, mutta kerro avoimesti, mitkä havaintosi vahvistavat kokemaasi huolta.
2. Konsultoi tarvittaessa lisäksi esimerkiksi opettajatutoria, opinto-ohjaajaa, opintopsykologia tai terveydenhuoltoa.
3. Mikäli huoli on tuntuvaa, sovitaan päihdeyhdyshenkilön johdolla opiskelijan kanssa hoitoon ohjautumisesta terveydenhuoltoon (hoitositoumus, linkki alla).
4. Sovitaan päihdeyhdyshenkilön johdolla tilanteen seurannasta ja mahdollisista verkostopalavereista, joissa voi olla mukana opiskelijan lisäksi terveydenhuollon ja Jamkin ohjaushenkilöstön edustajia.
    

1. Varmista, että opiskelija ei ole vaaraksi itselleen eikä muille.
   1. Pieni huoli: ota asia puheeksi päihtyneen kanssa mieluiten yhdessä jonkun toisen kanssa.
   2. Tuntuva tai suuri huoli: ota suoraan yhteyttä vahtimestareihin tai 112.
2. Velvoita opiskelija poistumaan tilasta. Valvo tarvittaessa, että opiskelija pääsee turvallisesti kotiin. Täytä opiskelijan poistaminen opetustilanteesta -dokumentti (linkki alla).
3. Ota viimeistään tilanteen jälkeen yhteyttä kampuksen päihdeyhdyshenkilöön, jonka tehtävänä on huolehtia puheeksiottotilanteen ja hoitoonohjauksen järjestämisestä. Toimita tilanteesta syntyneet dokumentit päihdeyhdyshenkilölle, joka vastaa tilanteesta syntyneiden asiakirjojen arkistoinnista.
4. Kurinpitomenettelyn käynnistäminen tarvittaessa (Tutkintosääntö §50).

Ammattikorkeakoululain (932/2014) ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun tutkintosäännön (huumausainetestaus §49) mukaan ammattikorkeakoululla on oikeus velvoittaa opiskelijan, koulutusalasta ja suoritettavista opinnoista riippumatta, esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen (linkki alla), jos on perusteltua epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa tehtävissä tai harjoittelussa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista. Lisäedellytyksenä on, että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja että opiskelija toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä.

Päätöksen testaukseen velvoittamisesta tekee yksikön päällikkö.

Huumausainetestaus on välttämätöntä myös, jos huumausaineiden käyttö:

• vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä,
• vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta,
• vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä,
• merkittävästi lisää ammattikorkeakoulun tai sen ylläpitäjän tai harjoittelupaikan hallussa olevien huumausainelain (373/2008) 3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen aineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä.

Huumausainetestiä koskeva todistus (linkki alla) on esitettävä ammattikorkeakoulun määräämässä kohtuullisessa ajassa. Ammattikorkeakoulu vastaa todistuksesta aiheutuvista kustannuksista. (Huumausainetestaus §49, Jyväskylän ammattikorkeakoulun tutkintosääntö)

Mikäli koet epäasiallista kohtelua tai häirintää, ota kokemasi häirintä puheeksi mahdollisimman pian huonosti käyttäytyneen henkilön kanssa ja kerro, että et hyväksy hänen toimintaansa. Kerro selkeästi ja konkreettisesti, mikä hänen toiminnassaan on mielestäsi epäasiallista. Pyydä lopettamaan häirintä. Voit hoitaa asian suullisesti tai kirjallisesti. Voit pyytää tukea asiaan luotettavaksi kokemaltasi henkilöltä. Huolehdi omasta jaksamisesta ja siitä, että voit käsitellä tapahtunutta ja sen herättämiä tunteita luotettavan tahon kanssa (esimerkiksi ystävät, perheenjäsenet, Jamkin henkilökunta). 

Jamkissa häirintäyhdyshenkilöinä toimivat opintopsykologit, opinto-ohjaajat ja oppilaitos-pappi. Myös Jamkolla ja koulutusalajärjestöillä on häirintäyhdyshenkilöt, jotka tarjoavat tukea. Voit halutessasi ottaa tässä vaiheessa yhteyttä johonkin näistä tahoista ja pyytää heiltä apua vaihtoehtojen pohtimiseen.

Jos epäasiallinen kohtelu jatkuu ja se on tapahtunut Jamkin opinnoissa tai oppimisympäristöissä (kampukset ja verkkoympäristöt), ota viimeistään tässä vaiheessa yhteyttä Jamkin häirintäyhdyshenkilöön. Häirintäyhdyshenkilöinä toimivat Jamkin opinto-ohjaajat, opintopsykologit ja oppilaitospappi (linkki yhteystietoihin tämän osion alla). Voit halutessasi pyytää sinulle luotettavaa tahoa mukaan ilmoituksen tekoon.

Voit ilmoittaa häirinnästä täyttämällä Ilmoita häirinnästä -lomakkeen (linkki lomakkeeseen tämän osion alla) tai ottamalla yhteyttä häirintäyhdyshenkilöön, jolloin lomake täytetään yhdessä. Lomakkeeseen kirjataan tapahtuneen häirinnän tiedot (lomakkeen vaihe 1). Jos ilmoitat asiasta lomakkeella, häirintäyhdyshenkilö saa tiedon siitä ja käsittelee lomakkeen. Häirintäyhdyshenkilö kuulee epäasiallista kohtelua kokenutta opiskelijaa ja ohjaa tarvittaessa eteenpäin.

Häirintäyhdyshenkilö kysyy, haluaako häirintää kokenut henkilö, että järjestetään erilliskuuleminen.

• Opiskelija haluaa järjestää erilliskuulemisen: Kohta 3.
• Opiskelija ei halua järjestää erilliskuulemista: Asiaa ei viedä eteenpäin. Häirintäyhdyshenkilö auttaa löytämään tukea opiskelijalle.

Häirintäyhdyshenkilö järjestää kuulemisen tilanteen muille osapuolille. Kuulemisen yhteydessä häirintäyhdyshenkilö täyttää lomakkeen (lomakkeen vaihe 2) muiden osapuolien osalta. Häirintäyhdyshenkilö dokumentoi asiat lomakkeelle ja kirjaukset arkistoidaan Jamkin tiedonohjaussuunnitelman mukaan (Tweb).

Mikäli toisena osapuolena on henkilökunnan jäsen, tiedottaa häirintäyhdyshenkilö henkilökunnan jäsenen esihenkilöä epäillystä häirinnästä erilliskuulemisen jälkeen.

• Kaikki osapuolet eivät suostu yhteiskeskusteluun: Häirintäyhdyshenkilö auttaa löytämään tukea yksilöille.
• Kaikki osapuolet suostuvat yhteiskeskusteluun: Kohta 4.

Paikalla yhteiskeskustelutilaisuudessa ovat tilanteen osapuolet ja kaksi häirintäyhdyshenkilöä. Tilanteen osapuolilla on mahdollisuus ottaa mukaan itse valitsemansa tukihenkilö.

Häirintäyhdyshenkilöt mahdollistavat asiallisen vuorovaikutuksen sekä auttavat asianosaisia itse ratkaisemaan tilanteen. Häirintäyhdyshenkilöiden tavoitteena on avartaa erilaisia näkökulmia ja tulkintoja sekä mahdollistaa sovinnon tekemisen. Ratkaisua etsitään asianosaisten ehdoilla. Häirintäyhdyshenkilöitä sitoo vaitiolovelvollisuus ja he ovat puolueettomia.

Yhteiskeskustelutilaisuudessa sovitaan yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet asian edistämiseksi sekä tilanteen seuranta. Häirintäyhdyshenkilö dokumentoi asiat lomakkeelle ja kirjaukset arkistoidaan Jamkin tiedonohjaussuunnitelman mukaan (Tweb).

Opiskelija ilmoittaa asiasta häirintäyhdyshenkilölle, ja asian käsittely siirtyy tutkintosäännön mukaiseen kurinpitomenettelyyn. Yksikönjohtaja kuulee asianosaisia ja tekee rehtorille esityksen sanktioista ja seuraamuksista.