Tanja Rossi oppi, miten insinööriksi kasvetaan

Kaikki lähti liikkeelle, kun isännöintitoimistossa 18 vuotta työskennellyt Tanja Rossi huomasi olevansa iltaisin vähän tylsistynyt. Lapset olivat jo varttuneet, ja arki rullasi tuttuun tapaan eteenpäin. Tanja kaipasi elämäänsä jotain uutta ja itsensä haastamista.

”Ajattelin, että jotain voisi opiskella ja tutustuin erilaisiin tutkintoihin”, Tanja muistelee. ”Hetken päähänpistosta päätin, että haen opiskelemaan energia- ja ympäristötekniikkaa, ja tavoitteenani oli aluksi vain läpäistä pääsykokeet.” Nälkä kuitenkin kasvoi syödessä, ja pian Tanja olikin jo opiskelemassa insinööriksi monimuoto-toteutuksessa töiden ohella.

”Tavoitteenani oli haastaa itseäni, ja sen kyllä tein”, Tanja toteaa kertoessaan ensimmäisen vuoden opinnoistaan, jotka painottuivat vahvasti matematiikkaan ja fysiikkaan. Luonnontieteiden opinnoista oli hurahtanut liki 20 vuotta, joten Tanja aloitti opinnot omien sanojensa mukaan puhtaalta pöydältä. ”Alussa kaikki oli uutta, minkä vuoksi opinnot veivät paljon aikaa, ja opiskelu töiden ohessa oli rankkaa.”

Nyt Tanja on iloinen, että jaksoi puurtaa ensimmäisen vuoden luonnontieteiden kurssit, vaikka välillä opinnot etenivät hammasta purren.

Vaikka matematiikan ja fysiikan opiskelu oli välillä työlästä, nyt Tanja ymmärtää, miksi niiden opiskelu on insinöörille tärkeää, vaikka itse asiantuntijatyössä laskuja ei tarvitsekaan ruutuvihkoon laskea.

”Siinä syntyy ymmärrys siitä, miksi laskelmia tehdään ja kyky hahmottaa mittasuhteita”, Tanja tiivistää. ”Tärkeää on myös osata arvioida, ovatko ohjelmien antamat tulokset oikein.” Luonnontieteet ovat pohja, jolle insinöörin asiantuntemus rakentuu.

Tanjan iloksi opiskelu muuttui rennommaksi, kun hän pääsi uppoutumaan syventävien ja suuntaavien opintojen pariin. Opintojen edetessä energia- ja ympäristötekniikka osoittautui erittäin mielenkiintoiseksi ja yllättävän laajaksi alaksi. Ala oli Tanjalle tuntematon ennen opintoja, ja välillä häntä hirvitti lukea alkavien kurssien kuvauksia, joiden sisällöistä hän ei ymmärtänyt mitään.

”Mietin usein etukäteen, että miten tästäkin kurssista tulen selviämään, kun en edes ymmärtänyt, mitä kurssilla opiskellaan. Mutta kurssin jälkeen tajusin, että pelot olivat turhia”, Tanja kertoo hymyssä suin ja toteaa, että olisi ollut hyvä muistaa, että asioita ei tarvitse osata ennen kuin niitä on opiskellut. ”Helposti tulee asetettua itselleen liian suuria paineita ja tavoitteita.”

Opinnoissaan Tanja on suuntautunut kiinteistöjen energiaratkaisuihin. Kiinteistöala oli hänelle tuttu pitkän uran ansiosta, ja opinnoista hän on saanut paljon eväitä työhönsä isännöintitoimistossa, jossa uudet ideat ja toimintamallit on otettu ilolla vastaan.

”Energiatekniikan opinnoista on paljon hyötyä kiinteistöalalla, sillä alan osaamisella voidaan tehdä kiinteistöistä energiatehokkaampia”, Tanja kertoo.  Tulevaisuudessa Tanja näkee tärkeänä isännöintialan kehittämisen energiaosaamisen suhteen. 

Työtehtävänä voisi esimerkiksi olla konsultti, joka auttaa taloyhtiöitä optimoimaan energiankäyttöään: "Jos kiinteistön tekniikka ei toimi optimaalisesti, energiaa voi mennä hukkaan jopa 30 %, mutta silti taloyhtiö maksaa täyden hinnan”, Tanja selventää.

Insinööriosaamisen avulla voidaan siis säästää paitsi energiakustannuksissa myös luonnonvarojen käytössä.

Tanjalla on vahva usko siihen, että energia-alan osaamiselle tulee jatkossa olevan yhä enemmän kysyntää myös kiinteistöalan ulkopuolella.

”Tämä on ajankohtainen ala, sillä meneillään on iso energiamurros.” Tanja arvelee, että alan osaajille syntyy yhä enemmän kysyntää tulevaisuudessa ja että energia- ja ympäristötekniikan insinööreille löytyy varmasti töitä valmistumisen jälkeen.

Nyt Tanjan opinnot ovat loppusuoralla, ja hän kirjoittaa parhaillaan opinnäytetyötä kiinteistöjen energiatehokkuudesta. Valmistumisen kynnyksellä Tanja on havainnut, että opinnot eivät ole tarjonneet hänelle vain uutta osaamista – opinnot ovat myös muuttaneet häntä.

”Minulle on tullut uudenlaista luottamusta omaan osaamiseeni ja kykyyni selvittää asioita. Opiskeleminen on myös vahvistanut ammatillista identiteettiäni ja itsetuntoani”, Tanja toteaa. Enää Tanjaa ei huoleta, jos jotain asiaa ei heti ymmärrä, sillä hänellä on tiedot ja taidot lähes minkä tahansa ongelman selvittämiseen. Insinööriosaaminen onkin yllättävän monialaista ja soveltuu moneen.

Tanjan mielestä ennakkoasenteet ovat suurin este insinöörialalle hakeutumiseen.

”Itsekin hain opiskelemaan aluksi vähän läpällä”, Tanja muistelee. Vitsin varjolla hakeminen suojeli lähipiirin kummasteluilta ja varjeli myös pettymyksiltä, jos ovi insinöörimaailmaan ei olisikaan auennut. Päättäväisyyden ja motivaation ansiosta niin kuitenkin kävi.

Yksi isoimmista oivalluksista onkin ollut se, että insinööriksi opiskellakseen ei tarvitse olla luonnontieteellisesti suuntautunut ja lahjakas matematiikassa.

”Kyllä kuka tahansa voi opiskella insinööriksi. Tarvitaan vain motivaatiota ja valmiuksia tehdä töitä etenkin opintojen alussa”, Tanja pohtii. Kun opinnoissa pääsee sisälle opiskeltavaan alaan, aukeaa todella laaja maailma, josta jokainen voi Tanjan mukaan löytää oman suuntansa.

Tanjankin opiskelutovereissa on monia alanvaihtajia, jotka ovat innostuneet energia- ja ympäristötekniikasta opintojen aikana: ”On hienoa nähdä, miten eri aloilla vuosikausia työskennelleet opiskelukaverit suoriutuvat energia- ympäristötekniikan opinnoissa hienosti ja kannustavat muita.”

Insinöörialan ei siis tarvitse olla ennestään tuttu ennen opintoja, koska alasta voi innostua opiskellessa. Se ainakin on varmaa, että insinööriksi ei synnytä vaan kasvetaan opintojen aikana.