Muutama vuosi sitten tuttu nuori kertoi, että heidän lukionsa ryhmänohjaajalla oli tapana aloittaa viikon ensimmäinen yhteinen tunti kysymällä nuorilta viikonlopun tapahtumista ja kuulumisista. Kysyin nuorelta, miten hän tai luokka sen koki. Nuori vastasi tyhjentävästi: ”Se ope oli ihan parasta, sitä kiinnosti meissä nuorissa muutkin kuin koenumerot.” Nuori jatkoi vielä, että luokkaan oli vähitellen muodostunut hyvin turvallinen ilmapiiri. Turvallinen ilmapiiri ilmeni niin, että asioita uskallettiin ottaa rohkeasti puheeksi ja varsin aroistakin asioista uskallettiin keskustella yhdessä.
Kuten yllä kerrotussa tarinassa ilmeni, nuoret kokevat tärkeäksi, että elämässä on välittävä, kuulumisista kiinnostunut aikuinen läsnä. Monella nuorella on onneksi perusasiat ihan hyvin. On koti, minne mennä opiskelupäivän jälkeen. Ystäviä, keille jakaa ajatuksia. Harrastuksia, joihin purkaa energiaa ja joista saa hyvää oloa. Opinnotkin sujuvat suunnitellulla tavalla. Elämänhallinta on mallillaan, mikä tukee nuoren hyvinvointia ja terveyttä. Jokaisella on joskus vaikeaa, mutta tasapainoinen arki ja tukiverkosto antavat voimavaroja vaikeuksien kohtaamiseen. Kun on tunne, että voi itse vaikuttaa oman elämänsä kannalta merkityksellisiin asioihin, voidaan yleensä paremmin. Mutta kolikolla on toinenkin puoli.
