Uudistuva oppiminen

Uudistuvan oppimisen tutkimus JAMKssa nousee työelämän murroksesta ja digitaalisen teknologian kehittymisestä, jotka vyöryessään koulutukseen ravistelevat koko koulutuskenttää niin oppimisen tapoja, oppijan toimintaa, opettajuutta, pedagogiikkaa, oppimisympäristöjä, koulutuksen rakenteita kuin osaamisen johtamista.

Toimintaympäristöjen jatkuva muutos muuttaa työtä ja asettaa uusia osaamisvaateita. Tapa tehdä työtä muuttuu ja osaamisen ylläpitämisestä ja kehittämisestä tulee jatkuva prosessi. Digitaalisuuden hyödyntäminen osaamisen kehittämisessä luo joustavia mahdollisuuksia jatkuvalle oppimiselle ravistellen oppimisen tapoja, paikkoja ja tiloja. Näin koulutuksenkin on tarkasteltava toimintojaan, luotava uutta innovatiivista ja yhteisöllisyyttä tukevaa pedagogiikkaa, kehitettävä oppimisen ekosysteemejä sekä löydettävä uusia keinoja tukea oppijoita tunnistamaan ja rakentamaan omaa osaamistaan.

Ammatillisessa korkeakoulutuksessa tämä tarkoittaa työelämän ja eri kouluasteiden kanssa tehtävän yhteistyön syventämistä ja monipuolistamista. Näin syntyy kestäviä, oppimista ja hyvinvointia tukevia ratkaisuja, joiden keskiössä on oppija ja hänen osaamisen kehittymisen sujuva tukeminen oppimispaikasta riippumatta.

Muutokset haastavat myös opettajaa muotoilemaan uudenlaisia pedagogisia ja opetussuunnitelmallisia ratkaisuja, joissa mahdollistuu osaamisen rakentuminen opiskelijan yksilöllisiä tarpeita, uravalintoja ja hyvinvointia tukien. Opettajan vuorovaikutus- ja ohjausosaaminen todentuu erilaisissa ympäristöissä haastaen opettajan osaamisen. Opettajuudessa vahvistuvat pedagoginen johtajuus, yrittäjämäinen ote ja verkostojen luominen.

Tutkimuksen tavoitteet ja luonne

Uudistuvan oppimisen vahvuusalueella tutkitaan työelämäläheistä oppimista ja koulutusta sekä niihin vaikuttavia tekijöitä koko oppimisen ekosysteemissä. Uudistuvan oppimisen tutkimus on luonteeltaan soveltavaa, monimenetelmällistä ja käytäntöläheistä; tutkivaa-kehittämistä ja kehittävää-tutkimusta. Tulosten sovellettavuus ja levittäminen monipuolisia kanavia hyödyntäen tiedon käyttäjille ja hyödyntäjille on olennaista.

Tutkimus toteutuu kiinteässä yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja työelämäverkostojen kanssa. Näin se toteuttaa JAMKn strategian Osaaminen kilpailukyvyksi -missiota ja tutkimukseen perustuvaa korkeakouluoppimista ja -opetusta.

Uudistuvan oppimisen tutkimuksen tavoitteena on

• tuottaa uutta tietoa koulutukseen, työelämälle ja päättäjille asiantuntijaksi kasvun ja osaamisen kehittämisen tukemisesta;
• kehittää, tutkia ja tuottaa uusia innovatiivisia pedagogisia ratkaisuja digitalisoituviin oppimisen ekosysteemeihin;
• arvioida ja kehittää työelämäläheisen oppimisen menetelmiä, ratkaisuja ja malleja sekä
• tuottaa tietoa tulevaisuuden ammatillisen opettajuuden ja pedagogisen johtajuuden kehittämiseksi.

Video Supported Collaborative learning -ViSuAL

Projektissa kehitetään tutkimuksellisesti yhteistoiminnallisen oppimisen pedagogisia ratkaisuja, jossa keskiössä on jossa keskiössä on toiminnan videointi ja sen hyödyntäminen osaamisen kehittymisessä. Kehittämiskokeiluja tehdään korkeakoulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa kansainvälisen korkeakouluverkoston yhteistyönä.

Projektiin integroituvan tutkimuksen tavoitteena on tehdä systemaattinen kirjallisuuskatsaus aiemmista ”video-supported collaborative learning”- tutkimuksista, tutkia opiskelijoiden ja opettajien toimijuuden muutosta kehittämiskokeiluissa, mallintaa video-teknologia -yritysten ja AMKn yhteistyötä, tutkia opettajaopiskelijoiden kokemuksia yhteistoiminnallista oppimista tukevasta videoinnin käytöstä ja tutkia kehittäjä-kokeilijaopettajien kokemuksia videotuetun ja yhteistoiminnallisesta oppimista tukevan pedagogiikan kehittämisestä. Lisäksi YZ-sukupolven johtamiseen integroituvassa kehittämiskokeilussa selvitetään esimiehiltä, kuinka videon käyttö on tukenut oman osaamisen kehittymistä ja mitä muutoksia he havaitsevat, että on tapahtunut omassa yz-sukupolven johtamisessa sekä miten yhteistoiminnallinen tekeminen on sitä tukenut.

Projekti toteutuu vuosina 2018-2020 ja sitä osarahoittaa ERASMUS+ Knowledge Alliance. Vastuututkijoina JAMKsta ovat Sirpa Laitinen-Väänänen, Eila Burns, Anita Hukkanen, Elina Vaara, Karoliina Väisänen ja Francesca Allievi muiden projektitoimijoiden kanssa.

Oppimisanalytiikka - avain parempaan oppimiseen AMKeissa -APOA.

APOA-projektin päätavoitteena on oppimisanalytiikan käyttöön liittyvien suositusten tuottaminen kaikkien ammattikorkeakoulujen käyttöön. Projektin eri vaiheisiin integroidun tutkimuksen on tarkoitus tuottaa tutkimusperustaista tietoa oppimisanalytiikkasuositusten laadintaa varten.

Projektin tutkimus kohdistuu seuraaviin kysymyksiin: Millaisia tarpeita ja toiveita eri käyttäjäryhmillä on oppimisanalytiikkaan liittyen? Millaisia eettisiä kysymyksiä opiskelijat ja opettavat liittävät oppimisanalytiikkaan? Miten ja millaisia teknisiä ratkaisuja käyttäen oppimisanalytiikkaa hyödynnetään tällä hetkellä ammattikorkeakouluissa? Millaisia kokemuksia pilotointiin osallistuneilla opiskelijoilla ja opettajilla on oppimisanalytiikan hyödyntämisestä opintojaksolla? Onko oppimisanalytiikkaa hyödyntämällä mahdollista tukea opiskelijoiden opiskelun etenemistä ja osaamisen kehittymistä?

Projekti toteutuu vuosina 2018-2021 ja sitä rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö. Vastuututkijoina ovat JAMKista ovat Santtu Hartikainen, Satu Aksovaara ja Minna Koskinen.

HYBRIDI-tutkimus

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia JAMKissa toteutettavaa hybridiopetusta ja selvittää sen vaatimuksia ja kokemuksia opettajien, opiskelijoiden sekä organisaation näkökulmista. Tutkimuksen tavoitteena on myös kerätä ja jakaa laadukkaan hybridiopetuksen käytänteitä.

Tutkimuksessa selvitetään opettajien ja opiskelijoiden kokemuksia hybridiopetuksesta ja kootaan JAMKille yhteinen hybridiopetuksen käsitteistö. Tutkimuksen teemoja ovat hybridiopetuksen pedagogiikka, soveltuvat sisällöt, teknologiset vaatimukset ja tarvittavat tukipalvelut.

Tutkimus toteutetaan vuosina 2018-2020. Vastuututkijoina olivat Minna Koskinen, Leena Selkivuori, Hanna Laakso, Sanna Häkkinen ja Riikka Ahlgren.

Toimijuus -tutkimus

Tutkimuksen tavoitteena on pilotoida AUS-mittariston mahdollisuuksia koulutuksen käytänteiden kehittämisen välineenä. Mittaristoa on testattu aiemmin yliopisto-opiskelijoilla. Tässä tutkimuksessa mittariston kysymykset muokataan ammattikorkeakouluun sopiviksi. Kyselyn pohjalta kehitetään konkreettisia keinoja opiskelijan henkilökohtaisen toimijuuden tukemiseen, koulutuksen käytännön toteutukseen sekä tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmien laadintaan.

Tutkimus toteutuu vuosina 2019-2021.Tutkimusryhmän muodostavat JAMKn Ja Jyväskylän yliopiston tutkijat. JAMKsta tutkimusryhmään kuuluvat Anne Eskola (tutkimuksen johtaja), Pasi Lehtola, Sirpa Laitinen-Väänänen, Anne Rantakaulio, Elina Vaara, Anna-Stina Kuula, Teija Koskinen. Jyväskylän yliopistosta Päivikki Jääskelä ja Ville Heilala Koulutuksen tutkimuslaitoksesta ja Professori Asko Tolvanen, Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnasta.

Vaativan erityisen tuen erikoistumiskoulutuksen tutkimus

Tutkimus kohdistuu Vaativan erityisen tuen erikoistumiskoulutukseen, jota kehitetään toimintatutkimuksen viitekehyksessä JAMkn ja TAMKn yhteistyössä. Tutkimus käynnistettiin ensimmäisen toteutuksen alussa vuonna 2019. Käynnistyvän seuraavan tutkimusosion teemat ovat:

1) Vaativa erityinen tuki – mitä se on ammatillisessa koulutuksessa, osaamisena ja asiantuntijuutena sekä miten osaamista kehitetään.
2) Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen yhteisöllisenä ja osallistavana prosessina (toimintatutkimuksellinen näkökulma).

Tutkimuksesta vastaa JAMKissa Seija Eskola.

Equitable access to higher education for students with disabilities and students from marginalized groups in Nepal -EATHEN

Köyhyys ja epätasa-arvo ovat isoja ongelmia Nepalissa. Matala koulutustaso liittyy erityisesti oppimisessa tukea tarvitseviin ryhmiin sekä syrjäseuduilla asuviin etnisiin vähemmistöihin. Koulutukseen pääsy ja osallistuminen mahdollistavat ja ovat edellytyksenä tasa-arvon ja hyvinvoinnin kehittymiselle. Projektin tarkoituksena on luoda yliopisto-opinnoissa tukea tarjoavat keskukset kolmeen yliopistoon huomioiden fyysinen saavutettavuus, pedagogiikka ja ohjauksen keinot. Projektiin linkittyvä tutkimus liittyy projektin laadun hallintaan. Tutkimuksella vahvistetaan tukeatarvitsevien ja marginaalissa elävien korkeakouluopiskelijoiden opiskeluun pääsyä ja opiskelua kartoittamalla yliopisto-opintoihin pääsyn ja osallistumisen esteitä, osallisuuden kokemuksia sekä vertaamalla inklusiivisen koulutuksen tilannetta projektin partnerimaiden korkeakouluissa.

Projekti toteutuu ajalla 2019-2022 ja sitä osarahoittaa ERASMUS+ Capacity Building. Projektissa on mukana Tribhuvan, Kathmandu ja Nepal Open University Nepalista ja eurooppalaisina partnereina Bolognan yliopisto Italiasta, Masarykin yliopisto Tsekeistä ja JAMK Suomesta. Projektia hallinnoi JAMK ja tutkimuksellisesta näkökulmasta JAMK:ssa vastaavat Maija Mäkinen ja Tuulia Kiilavuori.

Systeemiajattelun sekä kestävän kehityksen osaaminen -tutkimus

Projekti keskittyy kolmen eurooppalaisen ammattikorkeakoulun yhteistyönä opiskelijoiden systeemiajattelun ja YKn kestävän kehityksen tavoitteiden tukemisen saavuttamiseen järjestämällä yhteisen online-tapahtuman. Tutkimuksellisesti analysoidaan tapahtuman vaikutuksia opiskelijoiden osaamiseen ennen ja jälkeen arvioinnilla. Projekti toteutuu syksyllä 2020. Vastuututkijoina ja kehittäjinä ovat JAMKsta Minna Junttila ja Francesca Allievi.