Uudistuvan oppimisen tutkimus on työelämäläheistä

Uudistuvan oppimisen tutkimus JAMKssa nousee työelämän murroksesta ja digitaalisen teknologian kehittymisestä, jotka vyöryessään koulutukseen ravistelevat koko koulutuskenttää niin oppimisen tapoja, oppijan toimintaa, opettajuutta, pedagogiikkaa, oppimisympäristöjä, koulutuksen rakenteita kuin osaamisen johtamista.

Toimintaympäristöjen jatkuva muutos muuttaa työtä ja asettaa uusia osaamisvaateita. Tapa tehdä työtä muuttuu ja osaamisen ylläpitämisestä ja kehittämisestä tulee jatkuva prosessi. Digitaalisuuden hyödyntäminen osaamisen kehittämisessä luo joustavia mahdollisuuksia jatkuvalle oppimiselle ravistellen oppimisen tapoja, paikkoja ja tiloja. Näin koulutuksenkin on tarkasteltava toimintojaan, luotava uutta innovatiivista ja yhteisöllisyyttä tukevaa pedagogiikkaa, kehitettävä oppimisen ekosysteemejä sekä löydettävä uusia keinoja tukea oppijoita tunnistamaan ja rakentamaan omaa osaamistaan.

Ammatillisessa korkeakoulutuksessa tämä tarkoittaa työelämän ja eri kouluasteiden kanssa tehtävän yhteistyön syventämistä ja monipuolistamista. Näin syntyy kestäviä, oppimista ja hyvinvointia tukevia ratkaisuja, joiden keskiössä on oppija ja hänen osaamisen kehittymisen sujuva tukeminen oppimispaikasta riippumatta.

Muutokset haastavat myös opettajaa muotoilemaan uudenlaisia pedagogisia ja opetussuunnitelmallisia ratkaisuja, joissa mahdollistuu osaamisen rakentuminen opiskelijan yksilöllisiä tarpeita, uravalintoja ja hyvinvointia tukien. Opettajan vuorovaikutus- ja ohjausosaaminen todentuu erilaisissa ympäristöissä haastaen opettajan osaamisen. Opettajuudessa vahvistuvat pedagoginen johtajuus, yrittäjämäinen ote ja verkostojen luominen.

 

Tutkimuksen tavoitteet ja luonne

Uudistuvan oppimisen vahvuusalueella tutkitaan työelämäläheistä oppimista ja koulutusta sekä niihin vaikuttavia tekijöitä koko oppimisen ekosysteemissä. Uudistuvan oppimisen tutkimus on luonteeltaan soveltavaa, monimenetelmällistä ja käytäntöläheistä; tutkivaa-kehittämistä ja kehittävää-tutkimusta. Tulosten sovellettavuus ja levittäminen monipuolisia kanavia hyödyntäen tiedon käyttäjille ja hyödyntäjille on olennaista.

Tutkimus toteutuu kiinteässä yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja työelämäverkostojen kanssa. Näin se toteuttaa JAMKn strategian Osaaminen kilpailukyvyksi -missiota ja tutkimukseen perustuvaa korkeakouluoppimista ja -opetusta.

Uudistuvan oppimisen tutkimuksen tavoitteena on

  • tuottaa uutta tietoa koulutukseen, työelämälle ja päättäjille asiantuntijaksi kasvun ja osaamisen kehittämisen tukemisesta;
  • kehittää, tutkia ja tuottaa uusia innovatiivisia pedagogisia ratkaisuja digitalisoituviin oppimisen ekosysteemeihin;
  • arvioida ja kehittää työelämäläheisen oppimisen menetelmiä, ratkaisuja ja malleja sekä
  • tuottaa tietoa tulevaisuuden ammatillisen opettajuuden ja pedagogisen johtajuuden kehittämiseksi.
 

Uudistuvan oppimisen tutkimusalueet

Uudistuvan oppimisen tutkimus painottuu neljään tutkimusalueeseen:

  1. Osaamisen kehittäminen digitaalisuuden aikakaudella

  2. Osaamisen kehittyminen oppimisen ekosysteemeissä

  3. Uudistuva oppiminen ja pedagoginen johtaminen

  4. Kehittyvä ammatillinen opettajuus

1. Osaamisen kehittäminen digitaalisuuden aikakaudella

Digitaalisuus muuttaa niin oppijan kuin opettajan toimintaa. Samalla ne tuovat haasteita opettajan osaamiselle ja opettajien ja opiskelijoiden hyvinvoinnille, kuten pandemia-aika on osoittanut. Pedagogisen muotoilun, digitaalisten oppimisympäristöjen ja työkalujen kehittämisen, seuraamusten ja vaikutuksien tutkiminen oppimiselle ja opetukseen onkin tärkeää ja merkityksellistä.

Video Supported Collaborative learning -ViSuAL

Projektissa kehitetään tutkimuksellisesti yhteistoiminnallisen oppimisen pedagogisia ratkaisuja, jossa keskiössä on jossa keskiössä on toiminnan videointi ja sen hyödyntäminen osaamisen kehittymisessä. Kehittämiskokeiluja tehdään korkeakoulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa kansainvälisen korkeakouluverkoston yhteistyönä.

Projektiin integroituvan tutkimuksen tavoitteena on tehdä systemaattinen kirjallisuuskatsaus aiemmista ”video-supported collaborative learning”- tutkimuksista, tutkia opiskelijoiden ja opettajien toimijuuden muutosta kehittämiskokeiluissa, mallintaa video-teknologia -yritysten ja AMKn yhteistyötä, tutkia opettajaopiskelijoiden kokemuksia yhteistoiminnallista oppimista tukevasta videoinnin käytöstä ja tutkia kehittäjä-kokeilijaopettajien kokemuksia videotuetun ja yhteistoiminnallisesta oppimista tukevan pedagogiikan kehittämisestä. Lisäksi YZ-sukupolven johtamiseen integroituvassa kehittämiskokeilussa selvitetään esimiehiltä, kuinka videon käyttö on tukenut oman osaamisen kehittymistä ja mitä muutoksia he havaitsevat, että on tapahtunut omassa yz-sukupolven johtamisessa sekä miten yhteistoiminnallinen tekeminen on sitä tukenut.

Projekti toteutettiin vuosina 2018-2020 ja sitä osarahoittaa ERASMUS+ Knowledge Alliance. Vastuututkijoina JAMKsta ovat Sirpa Laitinen-Väänänen, Eila Burns, Anita Hukkanen, Elina Vaara, Karoliina Väisänen ja Francesca Allievi muiden projektitoimijoiden kanssa.

Oppimisanalytiikka - avain parempaan oppimiseen AMKeissa - APOA

APOA-projektin päätavoitteena on oppimisanalytiikan käyttöön liittyvien suositusten tuottaminen kaikkien ammattikorkeakoulujen käyttöön. Projektin eri vaiheisiin integroidun tutkimuksen on tarkoitus tuottaa tutkimusperustaista tietoa oppimisanalytiikkasuositusten laadintaa varten.

Projektin tutkimus kohdistuu seuraaviin kysymyksiin: Millaisia tarpeita ja toiveita eri käyttäjäryhmillä on oppimisanalytiikkaan liittyen? Millaisia eettisiä kysymyksiä opiskelijat ja opettavat liittävät oppimisanalytiikkaan? Miten ja millaisia teknisiä ratkaisuja käyttäen oppimisanalytiikkaa hyödynnetään tällä hetkellä ammattikorkeakouluissa? Millaisia kokemuksia pilotointiin osallistuneilla opiskelijoilla ja opettajilla on oppimisanalytiikan hyödyntämisestä opintojaksolla? Onko oppimisanalytiikkaa hyödyntämällä mahdollista tukea opiskelijoiden opiskelun etenemistä ja osaamisen kehittymistä?

Projekti toteutuu vuosina 2018-2021 ja sitä rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö. Vastuututkijoina ovat JAMKista ovat Santtu Hartikainen, Satu Aksovaara ja Minna Koskinen.

HYBRIDI-tutkimus

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia JAMKissa toteutettavaa hybridiopetusta ja selvittää sen vaatimuksia ja kokemuksia opettajien, opiskelijoiden sekä organisaation näkökulmista. Tutkimuksen tavoitteena on myös kerätä ja jakaa laadukkaan hybridiopetuksen käytänteitä.

Tutkimuksessa selvitetään opettajien ja opiskelijoiden kokemuksia hybridiopetuksesta ja kootaan JAMKille yhteinen hybridiopetuksen käsitteistö. Tutkimuksen teemoja ovat hybridiopetuksen pedagogiikka, soveltuvat sisällöt, teknologiset vaatimukset ja tarvittavat tukipalvelut.

Tutkimus toteutetaan vuosina 2018-2020. Vastuututkijoina olivat Minna Koskinen, Leena Selkivuori, Hanna Laakso, Sanna Häkkinen ja Riikka Ahlgren.

2. Osaamisen kehittyminen oppimisen ekosysteemeissä

JAMK toimii strategiansa mukaan työelämäläheisissä oppimisen ekosysteemeissä ammatillisen korkeakoulutuksen asiantuntijayhteisönä. Uudistuvan oppimisen tutkimuksella arvioidaan ja kehitetään työelämäläheisen oppimisen menetelmiä, ratkaisuja ja malleja yhdessä eri koulutusalojen ja verkostokumppaneiden kanssa. EduFutura-yhteistyö mahdollistaa II asteen ja yliopiston kiinteän yhteistyön, jolla luodaan vahva pohja oppimisen ja koulutuksen ekosysteemien tutkimukselle.

Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa – asiantuntijuus, toimijuus ja työelämätaidot

Projektissa kehitettiin koulutuksen työelämäyhteistyökäytäntöihin erityisesti yliopistoissa tiiviissä vuorovaikutuksessa ammattikorkeakoulujen kanssa. Ammattikorkeakouluissa jatkettiin myös aikaisemmissa hankkeissa aloitettua kehittämistyötä ja vakiinnutettiin jo kehitetettyjä toimintamalleja. Kehittämistyötä toteutettiin tutkimusperustaisesti.

JAMKissa projektissa pilotoitiin uudenlaisia ja kehittyneitä työelämää koulutukseen integroivia toimintamalleja. Tutkimus keskittyi opiskelijoiden, työelämäkumppaneiden ja opettajien kokemuksien tutkimiseen, josta analyysin perusteella tehdään johtopäätöksiä pilotoitujen toimintamallien vahvuuksista ja kehittämistarpeista. Projektissa on tehty myös kartoituksia osaamisen tunnistamiseksi aiemmin kehitetyistä, työelämäpedagogiikkaan liittyvistä toimintamalleista.

Projekti toteutettiin vuosina 2018-2020 ja sitä rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö. Projektia johti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, professori Päivi Tynjälä. JAMKin tutkimusryhmässä olivat mukana Arja Pakkala, Annu Niskanen, Siru Lehto, Jaana Ritsilä Teppo Karapalo, Anne Törn-Laapio, ja Karoliina Väisänen.

Projektin muut partnerikorkeakoulut olivat Aalto yliopisto, Haaga-Helia amk, Helsingin yliopisto, Hämeen amk, Itä-Suomen yliopisto, Lahden amk (=LAB), Lapin yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun amk, Tampereen teknillinen yliopisto, Turun yliopisto, Yrkeskolan Arkada, Åbo Akademi.

ASKO-tutkimus: Kuinka Korkeakouluviikko orientoi jatko-opintoihin?

Tutkimus on osa Gradia-lukioiden hallinnoimaa Opetushallituksen rahoittamaa Astetta korkeammalle -projektia  (ASKO). Tutkimuksessa arvioidaan toisen vuoden lukio-opiskelijoille suunnatun Astetta korkeammalle -opintokokonaisuuden toteutusta ja sitä, millaisia valmiuksia ja osaamista suhteessa jatko-opintoihin sekä lukion uuteen opetussuunnitelmaan opintokokonaisuus on opiskelijoille tarjonnut.

Tutkimus toteutuu vuonna 2021 ja sitä rahoittaa ASKO-projekti. Vastuututkijoina ovat Sirpa Laitinen-Väänänen ja Eila Burns.

Oppimisen ekosysteemi -tutkimus

Oppimisen ekosysteemitutkimus ankkuroituu eAMK- projektiin. Siinä kiinnostuksen kohteena on ollut oppimisen ekosysteemin konkretisointi ja käsitteen teoreettinen jäsentäminen. Empiirinen aineisto on kerätty yhteistyössä Toteemi-projektin kanssa ammattikorkeakouluista ja heidän nimeämiltään työelämäkumppaneilta.

Tutkimus toteutuu keväällä 2021 ja tutkimusta tehdään yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen kanssa. JAMKsta vastaavina tutkijoina ovat Sirpa Laitinen-Väänänen ja Annu Niskanen.

Korkeakouluopetussuunnitelman yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa EduFutura –oppilaitoksille tutkimustietoa opetussuunnitelmatyön ja koulutuksen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Tutkimuksessa tehdään kirjallisuuskatsaus OPS-tutkimuksesta yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta ja EduFutura-koulutusorganisaatioiden OPS-linjausten ja kirjoitettujen opetussuunnitelmien vertaileva analyysi erityisesti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta.

Tutkimus on yhteistyötutkimus Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja JAMKn kesken. Tutkimus toteutuu vuonna 2021 ja sitä rahoittaa EduFutura. Tutkimusryhmään kuuluvat tutkimuksen johtaja dosentti Päivikki Jääskelä, professori Päivi Tynjälä ja tutkija KTLstä sekä JAMKsta Sirpa Laitinen-Väänänen.

3. Uudistuva oppiminen ja pedagoginen johtaminen

Tässä tutkimusalueessa tutkimus paikantuu työelämässä tarvittavan osaamisen kehittymiseen yhteistyössä ammattikorkeakoulun ja ammatillisen toisen asteen kanssa. Keskiössä voi olla oppijan näkökulma, hänen kokemuksensa, työssäoppimisen, osaamisen kehittyminen tai saamansa ohjaus ja tuki. Toisaalta yritysten ja muiden työorganisaatioiden osaamisen uudistuminen, jatkuvan oppiminen ja kilpailukyvyn ylläpitäminen voivat olla tutkimuksen tulokulmina. Myös pedagogisten ratkaisujen vaikutuksia tutkitaan.

Pedagogisen johtamisen alueella toimimme kehittäjänä ja koulutusinterventioiden toteuttajan roolissa. Erilaiset yhteistyöprojektit (esimerkiksi Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Koulutusjohtamisen kehittämis- ja tutkimushanke -Kajo, vuosina 2018-2021) toteutuen EduFuturan alla, mahdollistavat myös tutkimuksen. Pedagogisen johtamisen ja koulutusjohtamisen soveltavaa tutkimusta liitetään eri projekteihin niiden tavoitteita tukien.

Toimijuus -tutkimus

Tutkimuksen tavoitteena on pilotoida AUS-mittariston mahdollisuuksia koulutuksen käytänteiden kehittämisen välineenä. Mittaristoa on testattu aiemmin yliopisto-opiskelijoilla. Tässä tutkimuksessa mittariston kysymykset muokataan ammattikorkeakouluun sopiviksi. Kyselyn pohjalta kehitetään konkreettisia keinoja opiskelijan henkilökohtaisen toimijuuden tukemiseen, koulutuksen käytännön toteutukseen sekä tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmien laadintaan.

Tutkimus toteutuu vuosina 2019-2021.Tutkimusryhmän muodostavat JAMKn Ja Jyväskylän yliopiston tutkijat. JAMKsta tutkimusryhmään kuuluvat Anne Eskola (tutkimuksen johtaja), Pasi Lehtola, Sirpa Laitinen-Väänänen, Anne Rantakaulio, Elina Vaara, Anna-Stina Kuula, Teija Koskinen. Jyväskylän yliopistosta Päivikki Jääskelä ja Ville Heilala Koulutuksen tutkimuslaitoksesta ja Professori Asko Tolvanen, Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnasta.

Vaativan erityisen tuen erikoistumiskoulutuksen tutkimus

Tutkimus kohdistuu Vaativan erityisen tuen erikoistumiskoulutukseen, jota kehitetään toimintatutkimuksen viitekehyksessä JAMkn ja TAMKn yhteistyössä. Tutkimus käynnistettiin ensimmäisen toteutuksen alussa vuonna 2019. Käynnistyvän seuraavan tutkimusosion teemat ovat:

1) Vaativa erityinen tuki – mitä se on ammatillisessa koulutuksessa, osaamisena ja asiantuntijuutena sekä miten osaamista kehitetään.
2) Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen yhteisöllisenä ja osallistavana prosessina (toimintatutkimuksellinen näkökulma).

Tutkimuksesta vastaa JAMKissa Seija Eskola.

Equitable access to higher education for students with disabilities and students from marginalized groups in Nepal

Köyhyys ja epätasa-arvo ovat isoja ongelmia Nepalissa. Matala koulutustaso liittyy erityisesti oppimisessa tukea tarvitseviin ryhmiin sekä syrjäseuduilla asuviin etnisiin vähemmistöihin. Koulutukseen pääsy ja osallistuminen mahdollistavat ja ovat edellytyksenä tasa-arvon ja hyvinvoinnin kehittymiselle. EATHEN-projektin tarkoituksena on luoda yliopisto-opinnoissa tukea tarjoavat keskukset kolmeen yliopistoon huomioiden fyysinen saavutettavuus, pedagogiikka ja ohjauksen keinot. Projektiin linkittyvä tutkimus liittyy projektin laadun hallintaan. Tutkimuksella vahvistetaan tukeatarvitsevien ja marginaalissa elävien korkeakouluopiskelijoiden opiskeluun pääsyä ja opiskelua kartoittamalla yliopisto-opintoihin pääsyn ja osallistumisen esteitä, osallisuuden kokemuksia sekä vertaamalla inklusiivisen koulutuksen tilannetta projektin partnerimaiden korkeakouluissa.

Projekti toteutuu ajalla 2019-2022 ja sitä osarahoittaa ERASMUS+ Capacity Building. Projektissa on mukana Tribhuvan, Kathmandu ja Nepal Open University Nepalista ja eurooppalaisina partnereina Bolognan yliopisto Italiasta, Masarykin yliopisto Tsekeistä ja JAMK Suomesta. Projektia hallinnoi JAMK ja tutkimuksellisesta näkökulmasta JAMK:ssa vastaavat Maija Mäkinen ja Tuulia Kiilavuori. 

Systeemiajattelun sekä kestävän kehityksen osaaminen -tutkimus

Projekti keskittyy kolmen eurooppalaisen ammattikorkeakoulun yhteistyönä opiskelijoiden systeemiajattelun ja YKn kestävän kehityksen tavoitteiden tukemisen saavuttamiseen järjestämällä yhteisen online-tapahtuman. Tutkimuksellisesti analysoidaan tapahtuman vaikutuksia opiskelijoiden osaamiseen ennen ja jälkeen arvioinnilla. Projekti toteutuu syksyllä 2020. Vastuututkijoina ja kehittäjinä ovat JAMKsta Minna Junttila ja Francesca Allievi.

4. Kehittyvä ammatillinen opettajuus

Ammatillinen opettaja nähdään sekä opettamansa substanssi- tai ammattialan että pedagogiikan taitajana. Hän on moniosaaja olemalla verkoston kutoja, opetuksen ja oman alansa kehittäjä ja tutkija. Ammatilliseen koulutukseen heijastuva yhteiskunnan, työn sekä teknologian muutos haastaa opettajantyön tekemisen tavat ja osaamisen. Näin osaamisen kehittäminen onkin jatkuva prosessi. Ammatillisen opettajuuden, ammatillisen opettajankoulutuksen ja opettajankouluttajan työtä ja osaamista tarvitsee tutkia, jotta kehittämiselle voidaan osoittaa suuntaa ja toisaalta kehittämistoimien vaikutusta voidaan arvioida.

Ammattikorkeakoulun uusi normaali -tutkimus

Tutkimus kohdistuu ammattikorkeakouluopettajiin. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää heidän kokemuksiaan kevään 2020 etä-työskentelyyn siirtymisestä, toimivista ja ei-niin toimivasta käytännöistä verkko-opetuksessa sekä siitä mitä ammattikorkeakoulun ja ammattikorkeakoulujen yhdessä pitäisi tehdä

Tutkimus toteutuu vuonna 2020 ja tutkimusryhmän muodostavat JAMKsta Hannu Ikonen, Paula Tyrväinen, Sirpa Laitinen-Väänänen ja HAMKn ammattikorkeakoulusta Jaana Kullaslahti.

Yrittäjyysosaaminen-tutkimus

Yrittäjyyskasvatus opettajan osaamisena -opintojakson aikana ammatillisille opettajaopiskelijoille suunnatussa tutkimuksessa selvitetään opiskelijoiden näkemyksiä yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyyden merkityksestä, sisällöstä ja/tai osaamisen kehittymisestä opintojen aikana. Tutkimus toteutuu vuosina 2020-2021. Tutkimuksesta vastaa Piia Kolho.

Oppijan oikeus – opettajan taito. Erityinen tuki ja monialainen ohjaus toisella asteella opettajankoulutuksen kehittämiskohteena

Oppijan oikeus – opettajan taito -projektilla vastataan siihen opettajien osaamissaamistarpeen muutokseen, joka kumpuaa uudesta lukiolainsäädännöstä ja ammatillisen koulutuksen reformista. Näkökulmana on erityisesti opiskelijan oikeus saada erityistä tukea ja ohjausta.

Tutkimuksellisesti projektissa:

  • vertaillaan viiden ammatillisen opettajakorkeakoulun ja kahden yliopiston erityisopettajankoulutusten opetussuunnitelmien osaamisalueita ja sisältöjä. Vastaavina tutkijoina toimivat Seija Eskola ja Maija Mäkinen.
  • tutkitaan erityisopettajan työnkuvaa ammatillisessa koulutuksessa. Tämä osio toteutettiin vuosina 2019-2020. Tutkimus on seurantatutkimus 10 vuotta sitten toteutetulle tutkimukselle. Molemmissa tutkimuksissa vastaavana tutkijana toimi JAMKista Leena Kaikkonen yhteistyössä JAMKin ja HAMKin toimijoiden kanssa.
  • tutkitaan ammatillisen erityisopettajan työn ja erityisen tuen muutosta COVID-19 aikana ammatillisille erityisopettajille suunnatulla kyselyllä COVID 19-tilanteessa. Kysely toteutettiin osana Erityisopetuksen olohuone - avoimia webinaareja keväällä 2020. Vastuututkijoina tässä osiossa olivat Maija Mäkinen, Seija Eskola ja Kaija Peuna-Korpioja.

Projekti toteutuu ajalla 2018-2021 ja sitä rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö. Projekti toteutuu HAMK ja JAMK ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteistyönä.

Osaaminen ja ammatillinen opettajakoulutus -tutkimus

Ammatillisille opettajaopiskelijoille suunnatussa vuoden välein toistetussa seurantatutkimuksessa selvitetään opiskelijoiden näkemyksiä osaamisen kehittymisestä opettajaopintojen aikana ja minkälaista osaamista opettajankoulutus on tuottanut. Tutkimus toteutuu vuosina 2020-2021. Tutkimusryhmän muodostavat Piia Kolho, Sirpa Laitinen-Väänänen, Ilona Laakkonen ja Ritva Yli-Tervo.

OHJAT-tutkimus

Tutkimus on osa ”Oppijan oikeus - opettajan taito” -projektia. Tässä tutkimusosiossa keskiössä on eri kouluasteiden opinto-ohjaajat. Heille suunnatut kyselyt toteutettiin 2017 ja seurantakysely 2019. Ammatillisten opinto-ohjaajien osalta tutkimuksessa on mukana JAMKn ammatillinen opettajakorkeakoulu.

OHJAT-tutkimusta toteuttavat Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistot yhteistyössä ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja Suomen opinto-ohjaajat SOPO ry:n kanssa. JAMKsta vastaavana tutkija on Seija Koskela.

 

Lisätietoja

Henkilökunnan yhteystiedot löydät henkilöhausta.

Laitinen-Väänänen Sirpa

Laitinen-Väänänen Sirpa

Johtava tutkija, Principal Researcher
AOKK T&K, Research, Development & Innovations (RDI)
Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Professional Teacher Education
+358408658496
Näytä lisää