jamk.fi

SYKE -toimintamalli kylien kehittämisen työkaluna

Sykettä Kylässä -hankkeen aikana saaduista kokemuksista ja hyvistä käytänteistä jalostettiin hankkeen loppuvaiheessa SYKE-toimintamalli avuksi kylätoiminnan kehittämiseen. Malliin on koottu huomioita ja vinkkejä toiminnan käynnistämiseen, tapahtuman järjestämiseen ja tiedottamiseen sekä arviointiin, toiminnan vakiinnuttamiseen ja levittämiseen liittyen. Malli koostuu neljästä eri osa-alueesta, jotka ovat Käynnistämisvaihe, Kokeiluvaihe, Vakiinnuttamisvaihe ja Levittämisvaihe. Seuraavassa on esitelty toimintamallin eri osa-alueet yksityiskohtaisesti.

Tarpeiden kartoittaminen

  • Kaikille kyläläisille, kunnan edustajille ja muille mahdollisille yhteistyötahoille lähetetään kutsu kylän kehittämisen kyläiltaan, jossa yhdessä ideoidaan millaista toimintaa ja palveluja kylälle tarvitaan.
  • Tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että kaikki paikallaolijat tulevat kuulluksi.
  • Pienryhmätyöskentelyssä on helpompi saada jokaisen mielipide kuuluviin.
  • Mietittävä, tarvitaanko jokin vetonaula, että saadaan ihmiset paikalle.

 

Resurssien tunnistaminen

  • Selvitetään käytettävissä olevat tilat (yhteinen, ympäri vuoden käytössä oleva kokoontumispaikka on usein säännöllisen toiminnan edellytys)          
  • Kuka ottaa vastuun toiminnasta? Onko kylällä kyläyhdistys? Entä muita aktiivisia yhdistyksiä? Millaista yhteistyötä voitaisiin tehdä?
  • Selvitetään kyläläisistä mahdolliset vertaisohjaajat toiminnan vetämiseen. Mielellään useampi vertaisohjaaja/kylä, jotta vastuu ja työmäärä jakautuvat tasaisesti.
  • Selvitetään kylän taloudelliset resurssit ja varainkeruun keinot.

 

Toiminnan määrittely

  • Sovitaan yhdessä kyläläisten kanssa, millaista uutta toimintaa kylällä lähdetään kokeilemaan ja ketkä sitoutuvat sen toteuttamiseen.
  • Erilaiset tapahtuma- ja teemapäivät hankevetoisesti aktivoimaan kyläläisiä.
    • Näyttävä aloitus saa ihmiset liikkeelle!
  • Ryhdytään selvittämään lähialueella toimivia yhdistyksiä, yrityksiä ja yhteisöjä, ja rakentamaan toimijaverkostoa uuden kylätoiminnan tueksi.      

 

Toimintamallin kokeilut ja yhteistyöverkostojen rakentaminen

  • Säännöllinen toiminta vertaisohjaajien vetämänä, tarvittaessa hankehenkilöstön avustamana.
  • Hankkeen puitteissa koulutetaan ja tuetaan vertaisohjaajia sekä autetaan toiminnan sisällön suunnittelussa.
  • Kutsutaan paikallisia yhdistyksiä ja yrittäjiä mukaan kylän tapahtumiin.
  • Erilaiset hankevetoiset tapahtuma- ja teemaillat yhteistyössä alueen yrittäjien, yhdistysten ja muiden hankkeiden kanssa.

 

Toiminnan arviointi ja kehittäminen

  • Kyläraadit puolivuosittain: arvioidaan kulunutta kautta ja suunnitellaan tulevaa.
    • Kyläraadissa päätetään, mitä toimintaa jatketaan ja mikä saa loppua, ja millaisia uusia kokeiluja halutaan tehdä.
  • Koostuu kyläyhdistyksen väestä, toimintaan osallistuvista kyläläisistä, kunnan edustajista ja muiden yhdistysten edustajista.
    • Tärkeää tarjota puheenvuoro jokaiselle raatilaiselle.
    • Valmis kysymysrunko auttaa kyläraadin läpiviemisessä.
  • Kyläraadin päätösten pohjalta kootaan seuraavan puolivuotiskauden toimintakalenteri.

 

Tiedottaminen

  • Yksi tärkeimmistä asioista kylätoiminnan kehittämisessä.
  • Tehdään kylän oma toimintakalenteri, kylätiedote, joka jaetaan kotitalouksiin puolivuosittain.
    • Tärkeimmistä tapahtumista tiedotetaan vielä erikseen tapahtumapäivän lähestyessä.
  • Tiedotetaan toiminnasta laajasti eri kanavia hyödyntäen: postin kotisuorajakelu, facebook, whatsappryhmät, tekstiviestiringit, nettisivut, lehtimainokset, tapahtumakalenterit, puskaradio, ilmoitustaulut.
  • Tärkeää nimetä kylältä tiedotusvastaava/vastaavat, jotta tiedottamisessa on jatkuvuutta ja säännöllisyyttä.

 

Toimivien ratkaisujen juurruttaminen ja toiminnan vakiinnuttaminen

  • Uudet toimintamuodot ja tapahtumat vakiintuvat osaksi kylän säännöllistä toimintaa.
  • Jokainen kylä määrittelee itse sen, mikä on sopiva määrä toimintaa omalla kylällä.
  • Kyläläiset pyörittävät toimintaa itsenäisesti
    • Hanke voi tukea ja auttaa vertaisohjaajia tarvittaessa.
    • Riittävä määrä vertaisohjaajia turvaa toiminnan jatkuvuutta ja keventää yksittäisen ihmisen kuormaa.
    • Uusille halukkaille annettava mahdollisuus ottaa vastuuta toiminnan pyörittämisestä.
  • Yhteistyökumppanit vakiintuvat osaksi kylän toimintaa (esim. sydänyhdistyksen vetämä jumppa kerran viikossa).
  • Hankkeen järjestämät kyläaktivaattoreiden kehittämispäivät tukemaan kylätoiminnan pyörittämistä: aiheina mm. viestintä ja tiedottaminen, eri rahoituslähteet, verkostoituminen ja vertaistuki.
  • Toiminnan arviointi ja tulevaisuuden suunnittelu kyläilloissa jokaisella hankekylällä. Millä asioilla toiminta saadaan jatkumaan hankkeen päätyttyä? Mitä tarvitaan, jotta toiminta voi jatkua? Kuka ottaa vastuun eri osa-alueista? Mitkä ovat meidän kylämme vahvuudet, miten me erotumme muista?

 

 

Onnistuneiden kokeilujen levittäminen ja toimintamallin vieminen muille alueille

  • Kylien välinen yhteistyö ja muiden kylien hyvät käytänteet sekä onnistumiset jakoon!
    • Seitsemän kylän kierros -> hankekylien yhteinen tapahtumapäivä missä järjestävä kylä pääsee kertomaan muille omista hyvistä käytänteistään sekä kokeiluistaan.
    • Kyläaktivaattoreiden koulutuspäivät. Koulutuspäivien aihealueet valitaan kylien tarpeiden mukaan. Koulutuspäivissä eri kylät pääsevät yhdessä pohtimaan ja keskustelemaan kyliensä toiminnasta sekä jakamaan kokemuksia.
  • Hankkeen tulosten esittely
    • Hankkeen loppujulkaisu
    • Maaseutuhankkeiden verkostot, esim. Pöllöparlamentti
    • Seminaarit ja maaseututapahtumat
    • Innokylä