Kyllähän ohjauksessa tärkeää on edetä opiskelijan osaaminen edellä, työpaikkaohjaajan ja opettajan yhteistyö on tällöin hyvä perusta

Työpaikalla oppiminen liittyy kiinteänä ja merkittävänä osana opiskelijan opintopolkuun. SamPo-projektin kolmannessa työpajassa 16.11 paneuduttiin työpaikalla oppimisen ohjauksen, työllistymisen ja työelämäyhteistyön kehittämisen keinoja. Työpajaan osallistui laaja-alaisesti myös oppilaitosten yhteistyötyöverkostoa.

Työpaikkaohjaajien, opettajien ja muiden asiantuntijoiden alustusten jälkeen jatkettiin pienryhmätyöskentelyä. Miten erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työpaikalla oppimista ja työllistymistä voidaan kehittää moniammatillisella ja osallisuutta tukevalla ohjauksella.

Tärkeä lisä, että opettaja tuli työpaikalle ja olemme voineet useammin palaveerata isommallakin porukalla.

Työpaikkaohjaaja Sanna-Leena Pirttimäki Buusti ry:n keittiöltä ja opettaja Elina Järvistö Sedun ravintola- ja cateringalalta jakoivat kokemuksiaan. ”Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työpaikalla oppimisen jakson hyvä suunnittelu on tärkeää jo etukäteen. Ensin suunniteltiin opettajan kanssa. Sitten opiskelija oli mukana suunnittelupalavereissa, joissa keskusteltiin kaikista arjen asioista ja tutustuttiin opiskelijaan, mikä on tärkeää. Meillä on ollut paljon opiskelijoita työssä oppimassa. Käynnistäminen on yleensä ollut haastavaa. Nyt kun on tavattu etukäteen opiskelijan ja opettajan kanssa, on työpaikalla oppimisen jakso näyttänyt toimivan sujuvammin. Tärkeä lisä, että opettaja tuli myös työpaikalle ja olemme voineet useammin palaveerata isommallakin porukalla. Pienetkin haasteet on voitettu nopealla reagoinnilla. Pienin askelin eteenpäin”, korostaa Sanna-Leena.

”Kyllä opiskelijan osaamisesta ja toiminnasta sekä oppimisen tukemistarpeista olen saanut paljon lisätietoa, kun pääsee mukaan työpaikalle”, kertoo Elina iloisena. Yhteistyö on sujunut erinomaisesti.

 

Kyllähän ohjauksessa tärkeää on edetä opiskelijan osaaminen edellä, työpaikkaohjaajan ja opettajan yhteistyö on tällöin hyvä perusta. Pilkotaan osaaminen, yksi askel kerrallaan eteenpäin - isommat perunat yksi kerrallaan, ei koko pataa.

Jaana Takkinen Gradian Oppilikka keittiöltä on tehnyt yhteistyötä Jyväskylän palvelualan opiston opettajien, myös Katri Kaskilahden ja opiskelijoiden kanssa jo pitkään. Jaana osallistui työpajaan työpäivänsä lomassa.

”Yhdessä olemme suunnitelleet opiskelijan oppimista ja nyt SamPo -projektin aikana Katri on ollut useammin mukana suunnittelussa ja myös auttamassa työssäoppimisen ja teoriaopintojen yhdistämisessä ja opiskelussa. Meillä on monta työpaikkaohjaajaa koko ajan opiskelijan tukena. Tiivis yhteistyö auttaa hahmottamaan opiskelijan erityistarpeita. Kun opiskelija harjoittelee pitempään samassa työpaikassa on hyvä asia. Perehdytys talon tavoille ja erityisesti opiskelijaan tutustuminen ja oppimisen haasteiden oivaltaminen ovat tällöin paremmin mahdollista. Pilkotaan oppiminen, osaaminen, yksi askel kerrallaan eteenpäin”, havainnollistaa Jaana.

Kyllähän ohjauksessa tärkeää on edetä opiskelijan osaaminen edellä. Yhteen ääneen Jaana ja Katri toteavat, että avoimuus keskusteluissa ja opiskelijan kanssa työskentelyssä on oleellista, opiskelija kokee myös olevansa tervetullut ja voi hyödyntää omia voimavarojaan.

Pystynkö tällä hetkellä työssäni hyödyntämään vahvuuksiani, on yksi keskeinen opiskelijan kysymys

Tehdään maailmasta parempi paikka elää, oppia ja tehdä töitä, avasi VAMLASin koulutus- ja työllisyysasiantuntija Pauli Leinonen puheenvuoronsa. Hän esitteli WSA-työtyylianalyysia (Working Style Analysis -työtyylianalyysi), jonka avulla saadaan tietoa henkilön työ- ja oppimistyylin luontaisista vahvuuksista ja opituista toimintamalleista. Menetelmää on käytetty myös johtamisen, ohjaamisen ja itsetuntemuksen työvälineenä. Hän kertoi myös RATKO-työn muokkauksen menetelmästä. RATKOsta on hyötyä myös opiskelijan työllistymisvaiheessa. Opiskelija voi soveltaa menetelmää myös itsenäisesti, kun perehtyy menetelmään. Opiskelijan vahvuuksien hyödyntäminen työssä on tärkeää, korosti Pauli.

Oppilaitosten kannattaa pohtia, milloin on hyvä rakentaa syvempää yhteistyötä kumppanuusverkoston muodossa ja milloin riittää kevyempi yhteistyö esim. tiedon vaihto.

Kehittämispäällikkö Kaija Ray VATESista avasi työllistymiseen liittyviä alueellisia ja valtakunnallisia linjauksia. Hän haastoi työpajan osallistujia huomioimaan myös oman oppilaitoksen yhteistyöalueet, kun suunnitellaan opiskelijan kanssa hänen työllistymistään. Kaija korosti, että on hyvä miettiä, miten oppilaitosten rooli muuttuu ja tai minkä pitäisi muuttua osana alueellista työllisyydenhoitoa. Milloin oppilaitoksen on hyvä rakentaa syvempää yhteistyötä kumppanuusverkoston muodossa ja milloin riittää ”kevyempi” yhteistyö esim. tiedon vaihto. Verkostoyhteistyöhön haastaa mm. oppivelvollisuuden laajentaminen ja TUVA sekä työllisyyspalveluiden ja soteuudistuksen myötä. Tärkeää on pohtia, miten palvelujärjestelmä tukee erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tai vammaisten työllistymistä. Konkretisoituuko työllisyyttä tukevan palvelujärjestelmän selkeytyminen myös vaativan erityisen tuen kannalta.

Etuudet ovat tärkeitä opiskelun mahdollistajia ja kulkevatko etuudet palvelujärjestelmän kanssa rinnakkain. Tarpeen olisi kehittää uudenlainen ja joustava etuus, joka voisi tukea nuorta sekä opintojen aikana, kuntoutusjaksoilla, sairaalajaksoilla ja työllistymisjaksoille.

Työpaikalla oppimisen perustana on sopivin paikka opiskelijan osaamiselle

Simo Liikanen, Ammattiopisto Spesian oppimisympäristökoordinaattori kertoi erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työpaikalla oppimisen ja työllistymisen käytännöistä. Oppilaitosten omien, sisäisten oppimisympäristöjen rakentaminen ja hyödyntäminen ovat toimivia käytänteitä ensimmäiselle työelämäjaksolle. Useammasta työelämäjaksosta tulee myös rakentaa etenevän, nousujohteisen työllistymiseen tähtäävän prosessin, joka vahvistaa opiskelijan pärjäämistä työelämässä. Tällöin opiskelija käynnistää työelämäjaksonsa omassa oppilaitoksessa ja siirtyy vaiheittaan yhteistyöyrityksiin opiskelemaan. Näin myös opiskelija voi edetä helpoimmista tehtävistä vaativimpiin ja turvallisemmista oppimisympäristöistä yleisempiin. Simo kertoi myös, että opiskelijoiden ryhmämuotoinen opiskelu työelämäjaksoilla on mahdollistunut suurempien työnantajien kanssa. Tällöin oppilaitoksen ohjaaja koko ajan mukana työpaikalla ja hänellä on tiivis yhteystyö yrityksen johdon kanssa. Spesiassa on kehitetty myös työvalmentajamalli opiskelun tueksi.

Asiantuntijapuheenvuorojen jälkeen pienryhmissä yhdessä pohdittiin ja kehitettiin erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työpaikalla oppimisen ja työllistymisen haasteita, hyviä käytäntöjä sekä ideoitiin uusia toimintamalleja.  Työpajaan osallistuneen kommentti: ”Minusta vaikutti, että palaset tällä työpaikalla oppimisen ja työllistymisen kentällä tuntuvat olevan paljon paremmin kohdillaan kuin esim. puolenkymmentä vuotta sitten. Puhuttiin oikeista asioista, eikä mikään tuntunut kenellekään erityisen vieraalta kuten muutama vuosi aiemmin!”

Ole yhteydessä yhteistyöoppilaitoksesi SamPo-projektin toimijoihin, kun haluat kehittää työpaikalla oppimista ja opiskelijan työllistymistä ja näin rakentaa hänelle saumatonta opintopolkua.

Teksti ja valokuvat: Merja Kurunsaari