jamk.fi

Sari Tapio teki opinnäytetyön aiheenaan Maamassojen hallinta Jyvässeudulla – Kierrätyksen ja uusiokäytön tehostaminen kuntatoimijoiden näkökulmasta. Opinnäytetyö tehtiin elo-lokakuussa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista teemahaastattelua, joka toteutettiin ryhmähaastatteluna. Tavoitteena oli tunnistaa maamassojen hallintaan liittyviä epäkohtia ja toisaalta tunnistaa jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä. Kirsi Knuuttila ja Sari Tapio vierailivat syyskuun aikana viidessä Jyvässeudun kunnassa (Muurame, Uurainen, Toivakka, Hankasalmi ja Jyväskylä) tapaamassa kuntien teknisen johdon edustajaa sekä ympäristölupaviranomaista. Osassa haastatteluissa oli mukana myös INFRA ry:n Keski-Suomen ja Hämeen toiminnanjohtaja Katja Niemelä.

Kuntakierroksella esiteltiin Resurssivirrat haltuun -hanketta ja jo tunnistettuja kehityskohteita, joihin kuntatoimijat voivat vaikuttaa omia toimintamallejaan muuttamalla. Samalla kuntatoimijoille jaettiin Resurssiviisas maansiirtotoiminta –esite. Tapio puolestaan haastatteli kuntatoimijoita neljän teeman ympäriltä (toimintamallit, yhteistyö, kaavoitus ja lainsäädäntö ja Massainfo-tietojärjestelmä).

Lähes kaikissa kunnissa ollaan haastatteluiden mukaan pääasiassa tyytyväisiä nykyisiin toimintamalleihin. Kuitenkin ainoastaan yhdessä kunnassa tilastoidaan maankaatopaikoille kuljetettavien maamassojen määrä. Ylijäämämaiden virallisen tilastoinnin kehittämistä ei nostettu haastatteluissa juuri esiin, mutta tilastointia kehittämällä voidaan pitkällä aikavälillä nähdä, kuinka paljon ylijäämämaita syntyy kunnissa ja miten loppusijoitettujen maamassojen määrä on kehittynyt pitkällä aikavälillä.

Kaksi keskeistä toimintamalleihin liittyvää kehityskohdetta nousi esiin kuntakierroksella. Ensinnäkin suunnittelua tulisi kehittää niin, että maamassojen loppusijoitus huomioidaan jo kaavoituksen eri vaiheissa. Kun jo kaavoituksesta lähtien huomioidaan ylijäämämaiden sijoitus syntypaikkojen läheisyyteen, kuljetuskustannuksia ja ympäristöhaittoja saadaan vähennettyä. Toiseksi kunnissa kaivataan lisää maankaatopaikkoja, välivarastointialueita sekä kierrätys- ja käsittelyterminaaleja. Näin käyttökelpoinen maa-aines saadaan käsiteltyä ja välivarastoitua, eikä sitä tarvitse ajaa maankaatopaikoille loppusijoitettavaksi.

Lainsäädäntö nähtiin pienille kunnille liian tiukkana, sillä lähes kaikki syntyvät ylijäämämaat ovat pilaantumattomia. Lisäksi syntyvien ylijäämämaiden määrät ovat huomattavasti pienempiä kuin kaupungeissa, jolloin niistä ei aiheudu samankaltaisia ongelmia kuin tiheään asutuilla seuduilla. Lupaprosessit nähdään maaseudulla liian raskaiksi ja aikaa vieviksi, minkä seurauksena maamassoja saatetaan sijoittaa niille sopimattomille paikoille. Osa kunnista oli sitä mieltä, että lupaprosesseja keventämällä pystyttäisiin varmistamaan, että maamassat päätyvät niille tarkoitetuille paikoille, jolloin ympäristölle aiheutuvat riskit pienenisivät.

Isoille kunnille lainsäädäntö puolestaan nähtiin sopivampana. Eräässä haastattelussa nousikin esiin ajatus, että lainsäädännön suhteen olisikin syytä tarkistaa onko mahdollista, että Suomi jaettaisiin eri vyöhykkeisiin esimerkiksi asukasmäärän ja -tiheyden mukaan tai syntyvien ylijäämämaiden laadun ja määrän mukaan. Eri vyöhykkeillä lakia voitaisiin soveltaa eritavalla, jolloin saadaan paremmin huomioitua se ympäröivä todellisuus, jossa toimitaan. Opinnäytetyö löytyy kokonaisuudessaan Theseus-julkaisuarkistosta (Theseus, Hämeen ammattikorkeakoulu, Kestävän kehityksen koulutusohjelma  Maamassojen hallinta Jyvässeudulla – Kierrätyksen ja uusiokäytön tehostaminen kuntatoimijoiden näkökulmasta) ja tästä linkistä. 

Alkuperäisenä tavoitteena oli haastatella seitsemän Jyvässeudun kunnan edustajia, mutta Laukaan ja Petäjäveden edustajien kanssa ei löydetty sopivaa ajankohtaa kuntavierailun toteuttamiseksi. Kahden pois jääneen kunnan tilalle ei katsottu tarpeelliseksi nostaa muita kuntia, sillä välimatkat kuntien välillä kasvavat Keski-Suomessa nopeasti niin suuriksi, että konkreettinen yhteistyö kuntien välillä ei ole mahdollista. Kaavoituksen roolin parantaminen nousi kaavoituksessa vahvasti esiin. tästä syystä olisi ollut hyödyllistä, että kuntavierailuilla myös kaavoituksen edustaja olisi ollut paikalla.

Resurssiviisaan maansiirtotoimintaan vaikuttavat monet asiat ja toimijat. Esitetty kuva perustuu Resurssiviisas maansiirtotoiminta –työpajan tuloksiin.(Kuva: Kirsi Knuuttila, JAMK, Biotalousinstituutti)