jamk.fi

Voidaanko maamassoja kierrättää? Mitä hyviä toimintatapoja on olemassa? Miten niitä voitaisiin kehittää? Onko uusiokäyttö sallittua? Millä ehdoilla? Miten tuotetaan yhdyskunnan biojätteestä ravinteita ja energiaa? Kuinka lisätään biokaasuntuotannon hyväksyttävyyttä? Miten voisimme edistää resurssiviisautta?

Luonnonvarojen tehokkaampi käyttö ja kierrättäminen ja resurssiviisaus tarjoavat merkittäviä taloudellisia mahdollisuuksia yrityksille ja työntekijöille, parantavat tuottavuutta, alentavat kustannuksia ja lisää kilpailukykyä. Euroopan Unionin jätedirektiivi pyrkii erityisesti edistämään jätteen synnyn ehkäisyä, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.

Jätteiden käsittelyssä on noudatettava seuraavaa järjestystä:

  1. jätteen synnyn ehkäisy,
  2. valmistelu uudelleenkäyttöön,
  3. kierrätys, muu hyödyntäminen,
  4. loppukäsittely.

Suomen jäte-asetuksen mukaan biohajoavaa ja muuta orgaanista jätettä ei tule sijoittaa kaatopaikalle vuoden 2016 jälkeen. Suomen kansallisena tavoitteena on edistää ja kehittää ravinteiden ja raaka-aineiden talteenottoa, uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä, sillä se ehkäisee ympäristökuormitusta, luo arvonlisää ja vähentää neitseellisten raaka-aineiden käyttöä.

Maamassojen hallinnan järkeistämiselle on tarvetta niin Jyväskylässä kuin valtakunnallisestikin. Kuljetuskustannukset aiheuttavat 90 % maamassojen hinnasta ja tulevaisuudessa massoja joudutaan kuljettamaan loppusijoitukseen entistä pidempiä matkoja. Samalla myös ympäristöhaitat lisääntyvät. Pelkästään Jyväskylässä maamassojen kuljetuksia järkeistämällä ja uusiokäyttöä ja kierrätystä lisäämällä voidaan säästää kymmeniä prosentteja nykyisistä kaupungin noin 1,3 miljoonan euron kuljetuskustannuksista.

Biokaasun tuotannossa perinteisesti jätteeksi mielletystä raaka-aineesta voidaan tuottaa energiaa ja ottaa talteen raaka-aineen sisältämät ravinteet. Se on tarkoituksenmukaista, sillä maailmanlaajuisesti kilpailu ravinteista ja raaka-aineista kiristyy jatkuvasti ja Suomen kansallisena tavoitteena on tuottaa 20 prosenttia liikennepolttoaineista uusiutuvilla energianlähteillä vuoteen 2020 mennessä.

Tällä nettisivulla kerrotaan siitä, mitä Jyväskylän ammattikorkeakoulu teki Resurssivirrat haltuun hankkeessa. Turun amk koordinoi hankkeen ja toteutti sen yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Lahden kaupungin kanssa. Resurssivirrat haltuun -hankkeen rahoitti Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja se toteutettiin 2013–2014. Hankkeen omat nettisivut löytyvät tästä linkistä.

Yhteystiedot

Knuuttila Kirsi

Asiantuntija, Specialist
Biotalousinstituutti, Institute of Bioeconomy
Teknologia, School of Technology
+358407768880
Näytä lisää